veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pörssinotkahdus, mutta ei tulosviestien takia

Eero Färkkilä

Kaluttuja säävertauksia käyttäen alkuvuosi 2016 on vyöryttänyt osakemarkkinoille matalapaineen toisensa perään. Viime vuoden huipuista miinusta on isoille indekseille kertynyt jo 15–30 prosenttia, kun talouskasvuennusteiden hiipuminen ja raaka-aineromahdus ja sen kerrannaisvaikutusten aprikoiminen ovat ajaneet markkinat ”myydään mitä vaan” -tilaan.

Jo vuoden alku oli osakemarkkinoilla onneton – Yhdysvalloissa jopa kaikkien aikojen heikoin. Helsingin pörssissä vuoden parin ensimmäisen kaupankäyntiviikon aikana koettiin kovia yli 2 prosentin laskupäiviä enemmän kuin koko vuosina 2013 tai 2014, ja valuminen on jatkunut ja jopa yltynyt pitkin helmikuuta.

Maailmanlaajuiselta markkinarytinältä välttyminen on vaatinut poikkeuksellisella pieteetillä toteutettua osakepoimintaa, sillä yksikään (edes vähän) merkittävämpi pörssi ei ole jäänyt sivuun viimeisimmältä myyntirytinältä. Globaalisti plussalla olevia pörssejä on vain 15, joiden joukossa mm. Mauritius, Jamaika, Costa Rica, Tansania ja Indonesia.

Vaikka tulipunaisia pörssikurssikatsauksia pällistellessä voisi muuta luulla, on meneillään oleva tuloskausi yltänyt melko hyvin odotuksiin niin Suomessa kuin maailmalla. Yhdysvalloissa jopa kolme neljäsosaa suuryhtiöistä on ylittänyt analyytikoiden (viime kuukausina synkentyneet) tulosodotukset.

Helsingin pörssissä kaikki suuryhtiöt ovat tuloksensa jo julkaisseet, eikä täälläkään tulosviestien satoa voi pitää lainkaan niin synkkänä kuin kurssikehitys antaa ymmärtää. Myös yhtiöiden alkaneen vuoden näkymät ovat olleet enemmistön osalta odotusten mukaisia. Vaisua ylimmän rivin kasvua, mutta silti edellytyksiä vähintään viime vuoden tasoiseen tulokseen on ollut tulosohjeistusten vakioantia.

Suhteessa parhaiten odotukset ovat kuitenkin täyttyneet tai ylittyneet osinkoehdotusten osalta. Suuryhtiöiden OMXH 25 -indeksin osalta kokonaisvoitonjakopottiaan paisutti peräti 17 yhtiötä. Isoimpia osingonkasvattajia olivat Kesko, Valmet, Cargotec ja mittakaavaltaan tuloskauden tuhdeimmasta tulosylityksestä vastannut Neste. Ennallaan olevaa osinkoa on tarjolla Orionin, Konecranesin, Kemiran ja TeliaSoneran osakkeenomistajille.

Sen sijaan suurempien yhtiöiden ainoasta varsinaisesta osingonleikkauksesta joutui kertomaan Outotec, joka tasetta turvatakseen jättää osingon maksamatta kaivossyklin keskellä kärvistellessään. Lisäksi Metson ja Fortumin voitonjako jää pienemmäksi kuin viime vuonna, jolloin yhtiöt maksoivat ylimääräistä osinkoa. Outokummulta osinko jää ymmärrettävästi tappioputken keskellä maksamatta, mutta positiivisena voi kuitenkin pitää rosteriyhtiön taseen tukevoitumista, minkä ansiosta ns. negatiivisen osingon eli osakeannin uhka on hälventynyt.

Tuloskauden alla julkisuudessa säpinää synnyttänyttä pörssiyhtiöiden osinkojen kasvua (joka pitkälti siis toteutui odotusten kaltaisena) ei kuitenkaan voi pitää mitenkään perusteettoman suurena, sillä pohjalla on yritysten tulosten kasvu ja vahvan tasetilanteen mahdollistama voitonjako. Pelkkä osinkomiljardien ihmettely peittää alleen sen, että esimerkiksi enemmistö OMXH 25 -yhtiöistä on maksamassa tuloksestaan viime vuotta pienemmän osuuden ulos. Voitonjakosuhteet olivat siis enemmistön osalta aiempaa maltillisempia.

Vakaasti kasvavista osingoista ja pääosin odotusten mukaisista tuloksista huolimatta klassinen markkinanäkemys on kuitenkin ajankohtaisempi kuin kertaakaan sitten parin vuoden takaisen eurokriisin: Odotamme markkinaheilunnan jatkuvan.

Eero Färkkilä on Nordean varallisuudenhoidon osakestrategi

Kirjoittajasta

Eero Färkkilä

Eero Färkkilä on Nordean varallisuudenhoidon osakestrategi. Seuraa @FrkkilEero Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.