veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kestääkö Kiinan kova kasvutavoite?

Jussi Hyöty

Kiina devalvoi kaksi kertaa vuonna 2015. Molemmilla kerroilla markkinat korjasivat alaspäin ja palautuivat sen jälkeen. Virallisten tilastojen mukaan kaikki on hyvin, mutta... 

Kasvu on edelleen ylivoimaista?

Kiinan talous on kasvanut 7 prosentin vauhtia globaalin velkakriisin jälkeen, ja tavoit­teen­kin mukaan kasvu tulee olemaan huikeat 6,5-7,0 %. 

Velka kasvaa kaksi kertaa taloutta nopeammin, mutta siitä huolimatta talouskasvu hidastuu. Jos talouskasvu hidastuu velan kasvaessa, se hidastuu vielä nopeam­min velan supistuessa.   

Lyhyellä aikavälillä kasvu on välttämätöntä äkkijarrutuksen välttämiseksi, mutta pidemmäl­lä aikavälillä kasvutavoite on kestämätön velan ollessa jo 250 % bkt:stä. Taloutta tervehdyttävä re­for­mi onkin käynnistetty.  

Työttömyyttä on vähän?

Kiinan työministeri on arvioinut reformin johtavan 1,8 miljoonaan irtisanomiseen. Kun viral­linen työttömyys on 4 % ja työvoima 550 miljoonaa, irtisanomiset eivät vaikuta suurilta.

Velkakriisin jälkeen teollisuuden ka­pa­­si­teetin käyttöaste on laskenut 80 prosentista 70 prosenttiin, jol­loin ylikapa­si­teetti olisi 10 %. Tällöin irtisano­misia olisi 10 miljoonaa eli viisinkertaisesti arvioon nähden mutta vain kol­mas­osa 15 vuoden takaiseen reformiin nähden. 

Huonojen lainojen määrä on pieni?

Kiinan talouden isoin epävarmuustekijä on huonojen lainojen määrä. Virallisesti huonojen lainojen määrä on 0,2 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli vain 1,7 % laina­kannasta (10 bilj. dollaria).

Pankkien tase on kasvanut 20:stä 30 biljoonaan dollariin velkakriisin jälkeen. 15 vuotta sitten Kiinan huonojen lainojen määrä nousi 30 prosenttiin. Jos huonojen lainojen määrä asettuu 5-10 prosenttiin pank­kien taseista, mikä olisi puolet kehittyvien talouksien yleisestä tasosta, luot­to­tappiot olisivat 2 biljoo­naa dollaria. 

Valuuttavaranto on pohjaton?

Kiinan valuuttavaranto on laskenut 4 biljoonasta dollarista 3,2 biljoonaan. IMF on laskenut Kiinan kestävän valuuttavarannon tasoksi 2,8 biljoonaa. Pää­oman ulosvirtaus on ollut jopa 100 miljardia, joten valuuttavarannon puskuri on rajallinen.

Velkakriisissä keskuspankki voisi joutua luomaan rahaa 20-30 % suhteessa bkt:hen, mikä devalvoisi valuutan. Kiinan keskuspankin tase kasvaisi siten samaa luokkaa kuin läntisillä keskuspankeilla, mutta taso olisi Japanin luokassa 70-80 prosentissa suhteessa bkt:hen.  

Taloutta voi elvyttää?

Kiinan keskushallinnon velka on 20 % ja paikallishallinnon 40 % bkt:stä, kun län­simaissa valtion velka on yleisesti 100 %. Kiinalla on runsaasti tilaa kiihdyttää budjettielvytystä.

Budjettielvytykseen vaadittava velka ei kuitenkaan näy val­tion ta­sees­sa, vaan pankkien kasvaneissa taseissa.

Kiinan keskuspankin korko on peräti 4,4 %, joten laskuvaraa on toi­sin kuin muilla keskuspankeilla. Koron laskeminen kuitenkin kiih­dyt­täisi pääomavirtoja ulos, jolloin keskuspankki joutuisi myymään valuut­tavarantoaan säilyttääkseen va­kaan valuutan. 

Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.