Käyttäjämaksu on vero, josta eduskunnan tulisi päättää. Suuret liikenneinvestoinnit ovat niin merkittäviä alue-, liikenne- ja elinkeinopoliittisia kysymyksiä, että ne demokraattisissa maissa myös päätettään eduskunnassa.

Ei ole mitään järkeä olla rikkaimmillaan kuolinpäivän aamuna. Käärinliinoissa ei ole taskuja. Halu jättää perintöä elää kuitenkin vahvana erityisesti sota-ajan nähneessä sukupolvessa.

Aasiaa pidetään yleisesti maailmantalouden kasvumoottorina laajan väestöpohjan ja erityisesti Kiinan viime vuosiin kestäneen ennennäkemättömän BKT:n kasvun ansiosta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kaatoi saavikaupalla kylmää vettä päälleen mentyään esittämään, että valtion tie- ja ratainfra siirrettäisiin Liikenneviraston taseesta erilliseen osakeyhtiöön. Hänen mukaansa tämä mahdollistaisi tienkäyttömaksujen käyttöönoton, ja maksuja vastaan yhtiön olisi helpompi investoida sekä pitää liikenneverkosta huolta. Korjausvelka saataisiin hallintaan.

Lentolippuja varatessani tarkistin samalla passini voimassaolon. Hups, passi oli vanhentunut tammikuun alussa.

Verotuksen menettelyt ja käytäntö näyttävät kehittyvän epäluulon hengessä. Kehitys ei vastaa tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalainen veronmaksaja maksaa veronsa tunnollisesti. Erityisesti yrityksiltä edellytetään äärimmäistä tarkkuutta samaan aikaan kun Verohallinnon mahdollisuuksia korjata omia huolimattomuusvirheitään lisätään.

Kiina devalvoi kaksi kertaa vuonna 2015. Molemmilla kerroilla markkinat korjasivat alaspäin ja palautuivat sen jälkeen. Virallisten tilastojen mukaan kaikki on hyvin, mutta...

Onko 361 000 työtöntä paljon? On. Ja vaikka Suomen historiasta löytyy jaksoja, jolloin työttömyysaste on ollut tuntuvasti korkeampi kuin nyt, se ei tarkoita, että tilanne pitäisi hyväksyä.

Suomessa yritetään kuumeisesti etsiä ratkaisuja siihen, miten talous saataisiin jälleen kasvamaan edes yhtä prosenttia enemmän. Suositaan kotimaista ja matkustellaan kotimaassa -tyyppiset ehdotukset ovat kivoja ja kannatettavia, mutta isossa kuvassa niillä ei ole suurta merkitystä.

Jo vuosien ajan olen ostanut osakkeita selvästi useammin kuin olen myynyt niitä. Uskoakseni pitkäjänteisen sijoittajan kannattaa pääsääntöisesti pyrkiä sijoittamaan laatuyhtiöihin kohtuuhintaan ja sijoittaa yhtiöiltä saamansa osingot vuosittain takaisin pörssiin. Siten korkoa korolle -ilmiö toimii pienellä riskillä ja suurella todennäköisyydellä.

Tämän vuoden alussa verotukseen tuli kaivattu muutos. Se auttaa tavallista säästäjää ja piensijoittajaa. Epäonnistuneita – vai sanoisiko epäonnisia – päätöksiä pystyy paikkailemaan hieman paremmin kuin ennen.

Hallitus linjasi huhtikuun alussa sote-uudistusta ja siihen liittyviä mittavia veromuutoksia. Ensin hyvät uutiset: uhka maakuntaveron käyttöönotosta näyttää olevan nyt viimein väistymässä. Kaksi itsenäistä alueellista verottajaa olisi suurella todennäköisyydellä verottanut ankarammin kuin yksi. Siksi on hyvä, että nykyisten kunnanvaltuustojen päättämien kunnallisverojen rinnalle ei ole tulossa uusien maakuntavaltuustojen päättämiä maakuntaveroja.

Tänä keväänä on puhuttu paljon oikeudenmukaisuudesta. Työeläke on ansioihin sidottu. Pienistä ansioista karttuu pieni eläke - suurista ansioista suuri. Jonkun mielestä tämä on oikeudenmukaista, toisen mielestä ei.

Veroilmoituksen kanssa kannattaa nähdä hiukan vaivaa. Siinä voi päästä hyville tuntipalkoille. Miettimällä veroasioita etukäteen tavallinenkin ihminen voi välttyä maksamasta enemmän kuin kruunulle kuuluu. Se on jokaisen oikeus.

”Ja sitten töihin!” Onko tämä tuttu toteamus palaverin päätteeksi? Miltä se tuntuu ja mitä se tarkoittaa?

Suomen talouden kannalta on haitallista, jos kevään yhteiskuntasopimus ja palkkamalttikeskustelu vievät huomion innovaatioiden mahdollisuuksilta. Innovoinnin ja kaupallistamisen mallia voi katsoa vaikkapa länsinaapurista.

Olen katsellut pankkimarkkinaa paluumuuttajana kohta nelisen vuotta, ja huoleni tämän toimialan tulevaisuudesta ei ota hellittääkseen. Palasin toimialalle seitsemän vuoden jälkeen syksyllä 2012 ja olin intoa piukassa siitä, mitä kaikkea mullistavaa toimialalla olisikaan tapahtunut. Asiakkaiden arki kun kuitenkin oli siinä ajassa ihan toinen kuin vuonna 2005. Vähänpä tiesin.

Kanta-asiakasohjelmista tulee ensimmäiseksi mieleen kanta-asiakaskortti. Kirjava kokoelma muoviläpysköjä, joita ei millään enää vuonna 2016 jaksaisi kantaa mukanaan.

Kuluvalla vaalikaudella tuskin nähdään verouudistuksia, jotka mullistaisivat verojärjestelmämme perusteita. Esimerkiksi juuri päätetty soten veromalli on periaatteellisesti suuri uudistus, mutta käytännössä lähinnä tekninen muutos: kenenkään verotus ei muutoksen johdosta kiristy tai kevene. Verojärjestelmän näkökulmasta mielenkiintoisimmat muutokset tapahtuvatkin nyt menettelypuolella.

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi viime keskiviikkona analyysin jossa todetaan, että valtio voisi saada 20 miljardia euroa yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään.