veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Sote lisää veropaineita valtiolle ja kunnille

Teemu Lehtinen

Hallitus linjasi huhtikuun alussa sote-uudistusta ja siihen liittyviä mittavia veromuutoksia.

Ensin hyvät uutiset: uhka maakuntaveron käyttöönotosta näyttää olevan nyt viimein väistymässä.

Kaksi itsenäistä alueellista verottajaa olisi suurella todennäköisyydellä verottanut ankarammin kuin yksi. Siksi on hyvä, että nykyisten kunnanvaltuustojen päättämien kunnallisverojen rinnalle ei ole tulossa uusien maakuntavaltuustojen päättämiä maakuntaveroja.

* * *

Hallituksen linjaama veromalli tietää kuitenkin verotukseen epävarmoja aikoja.

Yli puolet nykyisestä kunnallisverosta aiotaan uudistuksessa siirtää suoraan valtion progressiiviseen tuloverotukseen. Tämä massiivinen verojen siirto olisi toteutuessaan ennennäkemättömän suuri.

Alenevaa kunnallisveroa vastaavaa tasaprosenttista sote-veroa ei ole valtiolle tulossa. Sen sijaan rahoitus kerättäisiin valtion progressiivista tuloveroasteikkoa ja tuloverotuksen eri vähennyksiä muokkaamalla. Tämä ratkaisu ei ole paras mahdollinen uudistuksen selkeyden, läpinäkyvyyden ja kustannusten hallinnan kannalta.

Muutos lisännee myös osaltaan progression kiristyspaineita tulevina vuosina, vaikka uudistuksen käyttöönottovaiheessa pyritäänkin neutraalisuuteen tuloluokittaisissa veromuutoksissa.

* * *

Valtio tulee rahoittamaan uudet maakunnat valtionosuuksilla. Osittain tämä onnistuu siirtämällä maakunnille nykyisiä kuntien valtionosuuksia. Pääosa eli noin 12 miljardia euroa maakuntien rahoituksesta aiotaan kattaa kiristämällä valtion progressiivista ansiotulojen verotusta.

Verotus ei saa kuitenkaan uudistuksessa kokonaisuutena kiristyä. Kenenkään palkkaverotus ei saa myöskään nousta. Näin on hallitus linjannut.

Käytännössä kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja pitää siksi alentaa ehkä noin 12,5 prosenttiyksikköä samalla, kun valtion progressiivista verotusta kiristetään.

Kuntien veronkorotuksia on myös tämän jälkeen tarkoitus hillitä ehkä viiden vuoden siirtymäaikana.

Perustuslaki asettaa omat rajoituksensa sille, miten voimakkaasti ja pitkään kuntien oikeuteen päättää kunnallisveroprosenteista voidaan puuttua edes tämän mittaluokan rakenteellisen uudistuksen yhteydessä. Samanlaista ennakkotapausta ei ole, joten tulkintaa joudutaan hakemaan eduskunnan perustuslakivaliokunnalta.

* * *

Hyvä kysymys on, miten nykyiset kunnat selviävät kaavamaisesti alennetuilla veroprosenteilla niille jäävistä tehtävistä. Tässä on suuria eroja eri kuntien välillä.

Suurin riski verojen kiristymiselle tulevaisuudessa on sellaisissa kunnissa, jotka tähän asti ovat tuottaneet sote-palvelut erityisen tehokkaasti, jolloin keskimääräistä suurempi osa kunnallisverosta käytetään nykyisin muihin palveluihin kuin soteen. Tällaisissa kunnissa tulee olemaan merkittäviä vaikeuksia alentaa pysyvästi kunnallisveroa yhtä paljon kuin valtion verotus kiristyy.

Tämän kunnittain vaihtelevan kiristysuhan kestävä torjuminen tulee edellyttämään muun muassa perusteellisia muutoksia kuntien valtionosuusjärjestelmään ja verotulojen tasaukseen. Silloinkin se on hyvin vaikea toteuttaa käytännössä.

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja

Kirjoitus ilmestyy Taloustaidossa 20.4.2016

Kirjoittajasta

Teemu Lehtinen

Teemu Lehtinen on Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja. Seuraa @TeemuTLehtinen Twitterissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.