Suomen talouden kannalta on haitallista, jos kevään yhteiskuntasopimus ja palkkamalttikeskustelu vievät huomion innovaatioiden mahdollisuuksilta. Innovoinnin ja kaupallistamisen mallia voi katsoa vaikkapa länsinaapurista.
Historiaa havisevilla opeilla automaatio varmaan hiukan hidastuu ja palvelualat huokaisevat. Halpa työvoima on kuitenkin lyhytnäköisempi kilpailutekijä kuin teknisen tuottavuuden nosto tai uusia tuotteita synnyttävät innovaatiot.
Koulutus- ja tuotekehitysleikkauksilla hallitus ei kauaskatseisuutta osoita. Sama vaivaa Metsähallituslakia. Mahdollisuus tarttua luonnonvaroihin talouden heikkoina hetkinä vie banaanivaltioksi, joka pyrkii tekemään bulkkituotteita muita halvemmalla. Innovaatioiden ja koulutuksen hyödyistä on sen sijaan paljon näyttöä yrityksissä ja kansantalouksien menestystekijöinä.
Eivät nykytoimet toki hetkessä suuria muuta, mutta hallituksen kovan tsemppauksen soisi kohdentuvan paremmin modernin talouden ja luonnon kannalta. Toki toiveissa olleita työelämän joustoja ja yritysbyrokratian yksinkertaistamista tarvitaan. Toivoisin kuitenkin, että PISA-tutkimusten parhaimmiston osaamiselle annettaisiin paremmat mahdollisuudet tuottaa satoa.
Naapurissa innovoidaan ja kaupallistetaan
Ruotsissa asiat ovat tietenkin paremmin, kuten olen aiemminkin epäillyt. Alla esittelyssä kaksi ruotsalaista yritystä, joiden kaltaisia kaipaisin lisää Suomeen. Innovaatioiden kaupallistaminen ei ehkä ole yhtä selkeää kuin sellun vienti devalvoimalla, mutta mahdollisuudet ovat huimat!
Sectra
Sectran päätuotteet tehostavat ja helpottavat terveydenhuollon digitaalista kuvantamista. Terveydenhuollon kasvu, digitaalisen tiedon hyödyntämisen tarve sekä vahva erikoisosaaminen ovat Sectran tukena. Yrityksen perusti vuonna 1978 professori Ingemarsson tohtoriopiskelijoidensa kanssa, kun pankit hakivat ratkaisua yliopistosta turvalliseen tiedonsiirtoon pankkiautomaattien yleistyessä (SECure TRAnsmission).
Xvivo
Xvivon tuotteen ansiosta keuhkojen siirto on mahdollista useammin. Nyt kelpoisista keuhkoista on pulaa, mutta Xvivon käsittelyllä ja säilytyksellä aiemmin hukkaan menneitä keuhkoja kyetään hyödyntämään. Vaikka tuotteella on globaalit markkinat eikä selkeää kilpailijaa, elinsiirtojen kalleus on toki kasvun rajoitteena. Yrityksen juuret ovat ruotsin yliopistotutkimuksessa 90-luvulla.
P.S. Nyrkkitervehdys oli yhteiskuntasopimisessa hyvä uudistus, vaikka väärinymmärretty. Positiivisuutta ja luottamusta tulevaan!
Heikki Urpelainen on LähiTapiola Varainhoito Oy:n salkunhoitaja
Blogi on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 12.4.2016.
