veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

20 miljardin tilaisuus poistaa verot Suomesta

Martin Paasi

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi viime keskiviikkona (30.3.2016) analyysin jossa todetaan, että valtio voisi saada 20 miljardia euroa yksityistämällä valtionyhtiöitä ja myymällä kaupallista toimintaa harjoittavia yhtiöitään.

Mitä jos tuo raha laitettaisiin pitkäjänteisesti poikimaan poliittisia intohimoja herättämättömiin, kustannustehokkaisiin, maailmalle sijoittaviin osakeindeksirahastoihin? Silloin voisimme parantaa suomalaista kilpailukykyä poistamalla verot Suomesta kokonaan – yhdessä sukupolvessa.

Valtio yritysomistajana

Kansainvälisessä vertailussa Suomen valtiolla on poikkeuksellisen suuri rooli yritysomistuksessa. Valtio-omisteisten yhtiöiden arvo suhteessa BKT:hen on Suomessa 53 prosenttia kun esimerkiksi EU-14 maiden keskiarvo on 13 prosenttia.

EVAn analyysin kirjoittanut päätoimittaja emeritus Hannu Leinosen sanoin: ”Valtion omistus on aina ja väistämättä kaksisuuntainen riski. Ensinnäkin valtion omistus on riski yritykselle, sillä se ei pysty varautumaan poliittisen omistajan halujen ailahteluihin.”

”Toiseksi valtion omistus on riski omistajaa edustaville poliitikoille. He eivät kykene varautumaan yritystoimintaan liittyviin riskeihin, jotka yleensä johtuvat markkinatilanteiden ja maailman muutoksista, yritysstrategian epämääräisyydestä, yrityksen arkipäiväisistä pulmista tai huonosta johdosta.”

Näissä lauseissa kiteytyy valtioiden omistamisen ikuinen pulmallisuus. Oli omistamisen rakenne mikä tahansa, nämä ongelmat säilyvät niin kauan kun valtio omistaa suoraan yksittäisiä yrityksiä. Kun valtio ei lisäksi kykene määrittelemään, mihin se oikeastaan pyrkii kirjavalla omistusmassallaan, myös suuri linja on hukassa.

Suuri linja hukassa? Miten olisi verojen poistaminen?

Jos valtion vuosittaiset menot saataisiin suurin piirtein pidettyä nykyisellä, noin 55 miljardin euron tasolla, kasvaisivat menot 1,4 prosentin vuotuisella inflaatiolla* noin 220 miljardiin euroon sadassa vuodessa (55 mrd x 1.014^100).

Jos valtio sijoittaisi Leinosen mainitsemat 20 miljardia euroa kustannukset minimoiden maailman osakemarkkinoille ”osta ja unohda -periaatteella ja saisi siten itselleen 6,6 prosentin keskimääräisen vuotuisen reaalituoton*, Suomen valtiolle kertyisi sadassa vuodessa nykyistä Norjan öljyrahastoakin huomattavasti suurempi, noin 12 000 miljardin euron omaisuus (20 mrd x 1,066^100).

Jos tämä pääoma edelleen keskimäärin tuottaisi noin 6,6 prosenttia vuodessa, eli lähes 800 miljardia euroa (12 000 mrd x 0.066), voisi tuotoilla maksaa valtion menot hamaan tulevaisuuteen. Silloin Suomesta voisi poistaa kaikki verot kokonaisuudessaan. Ihan kaikki.

Esimerkissä käytetyt inflaatio ja osaketuottoluvut perustuvat ihmiskunnan pisimpään tunnettuun tilastoon 210 vuoden ajalta, jonka yhdysvaltalainen professori Jeremy S. Siegel on laskenut auki.

Seuraavan sadan vuoden inflaatio ja tuottoluvut voivat toki olla hieman korkeampia tai matalampia, mutta se ei vaikuta esimerkissä olevaan johtopäätökseen. Korkoa korolle ilmiön mieletön tuottovaikutus kasvaa sijoitusajan myötä. Pitkäaikainen säästäminen osakkeisiin kannattaa. Myös valtiolle.

Poliittiset intohimot?

Esimerkissä yllä lähdetään siitä, että rahat sijoitetaan pitkäjänteisesti ja sijoituskulut minimoiden maailman osakemarkkinoille siten, että yksittäisen omistuksen merkitsemättömyys korostuu.

Tällainen passiivinen indeksirahastotyyppinen sijoitus sopisi valtiolle paremmin kuin merkittävät yksittäiset kotimaiset omistukset. Vaikka salkussa suomalaisia osakkeita toki voisi ollakin, omistamisen osuus sekä kohdeyrityksestä että valtion salkussa olisi niin pientä, että poliittisia intohimoja ei pääse syntymään.

Ajan kanssa kasvava varallisuus saattaa kuitenkin alkaa polttaa politiikkojen taskuissa. Tämä on ehdottomasti suurin riski ehdotuksen onnistumiselle. Ongelman pitäisi kuitenkin olla hallittavissa, esimerkiksi omaisuutta säätiöittämällä politiikkojen ulottumattomiin.

Suomen kilpailukyky

Kun Suomessa ei makseta ansiotuloveroja, pääomatuloveroja, arvonlisäveroja, varainsiirtoveroja ja niin edelleen (haittaverot erikseen), taloudessa pyörivät rahat pitävät lyhentämättöminä talouden rattaat pyörimässä.

Yrittämistä ja työntekoa ei jarruta aikaansaadun taloudellisen hyödyn vuotaminen verottajalle. Kun taloudelliselta kehitykseltä poistetaan verotuksen käsijarru, Suomessa kannattaa tehdä ja teettää töitä. Myös maailman huippuosaajat ja sijoitukset haluavat tänne töihin. Tämä kaikki tukisi suomalaisten jatkuvaa vaurastumista.

20 miljardin tilaisuus?

Kuten viime vuosina olemme saaneet todeta, liikeyrityksen omistaminen poliittisella agendalla tuhoaa sitä lisäarvoa, minkä eteen yrityksen johto ja työntekijät joka päivä puurtavat. Sosialistinen katsantokanta yrityksen velvollisuudesta synnyttää ja ylläpitää työpaikkoja ei yksinkertaisesti toimi.

Kanavoimalla Suomen suhteellisen suuren yritysomaisuuden poliittisia intohimoja synnyttämättömille, maailmanlaajuisille osakemarkkinoille, Suomesta voisi poistaa verot yhdessä sukupolvessa. Tämäkään ei ole rakettitiedettä, eikä vaikeaa.

Ilmeisen vaikeaa on kuitenkin löytää poliittista tahtoa, joka hyödyttäisi Suomea pitkässä juoksussa.

Martin Paasi on Nordnetin talousasiantuntija 

* Inflaatio ja osakemarkkinoiden tuotto-oletus perustuu amerikkalaisen Jeremy Siegelin tutkimukseen osakemarkkinoiden keskimääräisestä vuotuisesta inflaatiokorjatusta tuotosta 210 vuoden ajalta (1802 – 2012).

Tuona aikana osakemarkkinoiden keskimääräinen vuotuinen nimellistuotto oli 8 %, inflaatio 1,4 % ja osakemarkkinoiden reaalituotto 6,6 % (katso myös kuvaaja).

Huomaa, että aikajakso kattaa muun muassa Napoleonin Waterloon, Yhdysvaltojen sisällissodan, länsimaiden teollistumisen, auton, lentokoneen, suhteellisuusteorian ja tietokoneen keksimisen, kaksi maailmansotaa ja mustaa maanantaita, kuussa kävelyn, IT-buumin nousun ja tuhon, Higgsin bosonin, sekä eurokriisin. Vaikea nähdä, että tulevaisuus toisi eteensä jotain niin mullistavaa, mitä tuo 6,6 % tuotto-olettama ei vastaavalla tavalla pitäisi jo sisällään.

Kirjoittajasta

Martin Paasi

Martin Paasi on Nordnetin talousasiantuntija. Seuraa @MartinNordnet Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.