Keskustelu hopeataloudesta (silver economy) on ollut vilkasta viime vuosina. Aktiivista kolmatta ikää elävien oletetaan kuluttavan uudenlaisella tavalla ja luovan uusia markkinoita.
Eläketurvakeskuksen tuore tutkimus eläkeikäisten kulutuksesta vuosina 1985–2012 osoittaa, että eläkeikäiset ovat aiempaa paremmin toimeentulevia ja että heidän kulutuksensa on entistä vaikuttavampaa.
Kuitenkaan tutkimus ei löydä - yhtä poikkeusta lukuun ottamatta - eläkeikäisten kulutusrakenteessa merkittäviä muutoksia.
Puolet välttämättömään peruskulutukseen
Suurimmat menoerät eläkeikäisillä ovat yhä elintarvikkeet ja asuminen. Noin puolet kaikista menoista koostuu näistä. Mitä vanhemmasta ryhmästä on kyse, sitä enemmän menee peruskulutukseen.
Välttämättömään peruskulutukseen on luettu elintarvikkeet, asuminen ja terveysmenot. Ne ovat kulutuseriä, joiden osuudet kokonaismenoista ovat pienituloisilla suuremmat kuin muulla väestöllä.
Asuminen on suurin yksittäinen menoerä. Eläkeikäisissä on paljon yksinasuvia, jolloin asumiskustannukset korostuvat entisestään. Toki on myös niin, että asunto on monelle merkittävin varallisuudenmuoto.
Kulutusrakenne lähentynyt työikäisten kulutusta
Eläkeikäiset käyttävät nykyään vähemmän rahaa elintarvikkeisiin ja vastaavasti enemmän asumiseen. Samanlainen kehitys on myös työikäisillä. Yhteensä asumiseen ja ruokaan kului suunnilleen yhtä paljon kuin aiemminkin.
On syytä muistaa, että kyse ei ole ainoastaan kulutuskäyttäytymisen muutoksista. Suhteelliset muutokset heijastelevat myös hinnoissa tapahtuvia kehityksiä.
Aiempaa hyvinvoivempien eläkeläisten oletetaan lisänneen myös vapaa-aikaan liittyvää kulutusta. Kulttuurin ja vapaa-aikaan liittyvissä kulutusosuuksissa ei ole kuitenkaan havaittavissa kasvua. Rientoihin menee edelleen noin kymmenesosa kaikista menoista.
Liikennemenot haukkaavat entistä suuremman osan
Huomattavin muutos löytyy liikennemenoista. Liikenne haukkaa aiempaa suuremman osan menoista sekä eläke- että työikäisillä. Liikenteen kulutusosuus on noussut ajanjaksolla iäkkäämmissäkin kotitalouksissa. Vielä 70–74-vuotiaiden kotitalouksissa liikennemenot vievät 15 prosenttia kaikista kulutusmenoista.
Tilastokeskuksen tiedoista ilmenee, että vuonna 1990 noin joka kolmannelle eläkeläistaloudella oli auto, vuonna 2012 osuus oli noussut kahteen kolmasosaan. Kärjistäen voisi sanoa, että tähän mennessä hopeatalous on näkynyt autokaupoissa!
***
Niin tulojensa kuin kulutuksensakin puolesta eläkeikäiset tulevat keskimäärin paremmin toimeen kuin koskaan aiemmin. Näin siis keskimäärin.
Eläkeikäiset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen joukko. Ryhmän sisällä eriarvoisuus on lisääntynyt, vaikka vähemmän kuin työikäisillä. Joukkoon mahtuu monenlaista kulutusrakennetta ja –tottumusta! Yksityiskohtaisempi tarkastelu kulutusryhmittäin saattaa tuoda esiin muunlaisiakin muutoksia.
Susan Kuivalainen on osastopäällikkö Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla
