veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Hei, me tarvitaan kasvustrategia!

Jussi Hyöty

Tässä vaiheessa pitäisi olla selvää, että Suomea ei vaivaa pahanlaatuinen suhdanneongelma, vaan yksi­puolisen yritystalouden rakennekriisi­, joka on vähitellen paljastunut telekom­munikaatio- ja metsä­teol­lisuuden romahdusten jälkeen kaikessa suuruudessaan.

Talouden rakenteiden korjaantumisen voi jättää markkinoiden huoleksi ja tarjota oireiden hoitoon vanhoja tuttuja suhdannelääkkeitä – tai sitten voi lähteä rakentamaan suotuisia strategisia edellytyksiä uudelle kas­vulle.

Keskusteluissa ovat pyörineet samat palkka- ja veroehdotukset kuin aikaisemmissakin suhdanne­krii­seis­sä. Niiden avulla ei kuitenkaan rakenneta kansallista selviyty­misstrategiaa, joka ohjaa rakenteellista uudistumista ja johtaa kestävään kasvuun. Ottaen huomioon globaalin talouden muutosvauhdin ja Suomen ongelmien syvyyden, uusien näköalojen puute hämmästyttää ja huolestuttaa.

Lähes­tyn Suomen ongelmia globaalien riskimarkkinoiden näkökulmasta, jossa yritystalouden raken­teella on iso merkitys.

Globaalissa taloudessa on liikkeellä kaksi hallitsevaa mega­tren­diä, digitalisaa­tio ja ilmastonmuutos, jotka ovat saavuttamassa kiihtyvän vaiheen.

Teknologisesta osaa­mi­sesta ja puhtaas­ta luonnosta on tulossa niukkuustekijöitä, jotka muodos­ta­vat yhdessä hyvin yhteen­sopivan ja vai­kea­sti ko­pi­oitavan kestävän kilpailuedun. Pienenä taloutena Suomen rakenteessa pitäisi olla klusterimaisuutta, muttei suhdanne­herkkyyttä, mikä olisi kätevästi saavutettavissa megatrendeihin nojaavalla strategialla.

Robotiikka siirtää kilpailuetua halvasta työvoimasta kehittyneeseen teknologiaan. Silloin työ­paikkoja siirtyy takaisin kehittyneisiin talouksiin, mutta samalla myös työpaikkoja tuhoutuu.

Toisin kuin kahdes­sa aikaisemmassa teollisessa vallankumouksessa tällä kertaa työmarkkinoilla on vain vähän mah­dolli­­suuksia pysyä kehityksen kyydissä. Muutokseen varautuminen on vaikeaa, koska kehitys tulee tapahtumaan mallilla gradually-then-suddenly, jolloin ensin ei tapahdu mitään, mutta sen jälkeen onkin jo kiire.

Globaalin kilpailuedun rakentamiseksi tar­vitaan laajamittaiset tekno­logia- ja ympäristöohjelmat. Strategian pitää onnistua luomaan huippuosaamista ja alentamaan riskin­otto­kynnystä, jotta osaaminen muut­tuu työpaikoiksi. Kun aikaisemmin suurilla joukoilla oli ylivoi­mainen kilpailuetu, jatkossa pienillä supertiimeillä on yhä paremmat mahdollisuudet menestyä kilpailussa. Tällaisessa ketteryyttä vaativassa ympäristössä riittävän suurilla strategisilla markkinaehtoisilla teknologia- ja ympäristö­rahastoilla on merkitystä.

Kasvustrategian rahoittamiseksi ei välttämättä tarvita edes uutta rahaa, vaan se onnistuu Suomen valtion tasetta tehostamalla. Ne omaisuuserät, joiden omistaminen ei kuulu valtion rooliin, voidaan myydä, mistä saadaan riittävästi miljardeja strategian käynnistämiseen. Lähivuosina teknologian ja ympäristön todellinen arvo ei ole vielä nähtävissä, mutta parin vuosikymmenen päästä on.

Jussi Hyöty työskentelee Elite Varainhoidon päästrategina

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.