veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Arvokas frangi nakertaa Sveitsin kilpailukykyä

Jari Luoto

Sveitsi komeilee ykköstilalla monissa kilpailukykyä mittaavissa vertailuissa. Kaikilta puolilta euro-alueen ympäröimä maa on kuin talouskasvun saareke talousvaikeuksissa rämpivien naapuritalouksien keskellä.

Tosin eteläisen Saksan vahva talous auttaa; vientikauppa välittömästi rajan toiselle puolelle pohjoiseen tuottaa paljon enemmän kuin vienti vaikkapa kaikkiin Aasian maihin. Sveitsin talous on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut vuositasolla vajaan prosenttiyksikön verran kiivaampaa tahtia kuin euro-alueen yhteenlaskettu bruttokansantuote. Taantuma 2008-2009 sai aikaan notkahduksen Sveitsinkin talouskasvussa,  mutta toipuminen tapahtui nopeasti.

Sveitsin menestyksen tekijöitä on useita. Ensimmäinen on sijainti keskellä valtavaa markkina-aluetta, neljän EU-maan ympäröimänä. Infrastruktuuri on loistavalla tasolla (laajakaistayhteyksiä lukuun ottamatta). Runsaslukuinen määrä monikansallisia yhtiöitä on sijoittanut joko pääpaikkansa, Euroopan toiminnot tai logistiikkatoimintojansa Sveitsiin, koska maa on perinteisesti tarjonnut keskeisen sijainnin ohella kattavat rahoitus- ja pankkipalvelut ja monia muita maita alhaisemman verotuksen sekä yrityksille että yksityishenkilöille. Varsinaisesti paikallisilla markkinoilla ja työvoimalla toimivien yritysten ohella Sveitsiin on pääkonttorinsa rekisteröinyt tuhansia yrityksiä, joiden fyysinen läsnäolo rajoittuu postilokeron sisällön tyhjentäjään.

Yrityksiltä itseltään kysyttäessä mainitaan Sveitsiin sijoittumisen kärkiargumentteina poliittinen vakaus ja toimiva oikeusjärjestelmä, korkea elämänlaatu ja yhteiskunnallinen ilmapiiri ylipäätään.

Verotuksen merkitys on vähentynyt eikä todennäköisesti kasvata merkitystään tekijänä yritysten sijoittumista Sveitsiin harkittaessa. Yritysverotuksen taso on laskenut niin Sveitsissä kuin Euroopan unionissa kymmenen vuoden ajanjaksolla, mutta Sveitsissä taloustilanne on saanut monet kantonit nyt kiristämään yritysten verotusta, tosin vielä maltillisesti. Keskimäärin yritysten verorasitus on nyt 17,84 %, kun EU-maiden keskiarvo on 21,3 %.

Vaikka Sveitsin talouskone on kiidättänyt maan yli taantuman, on talouden taivaalle noussut äkkinäinen ukkosmyrsky, jonka jäljet eivät pyyhkiydykään nopeasti pois. Euroopan keskuspankin päätöksiä ennakoinut Sveitsin keskuspankki yllätti niin poliittiset päätöksentekijät kuin talouden toimijatkin tammikuun puolivälissä, kun se lopetti Sveitsin frangin kurssin vakauttamiseen tarvitut toimet. Kolmisen vuotta keskuspankki oli pitänyt huolen, ettei frangi kallistu yli vaihtosuhteen 1 euro = 1.20 CHF. Nyt keskuspankki laski, että vaihtosuhdeminimin puolustaminen yksinkertaisesti maksaa liikaa. Ilmoituksen jälkeen frangin kurssi nousi jyrkästi ja on nyt näyttänyt vakiintuvan jokseenkin pariteettiin euron kanssa.

Sveitsin frangin arvonnousu on käynnistänyt Sveitsissä huutomerkein koristellun keskustelun toimista, jolla vienti- ja matkailualojen heikentynyt kilpailukyky voitaisiin palauttaa. Keinovalikoimaan on esitetty niin palkkojen leikkauksia kuin veronalennuksia. Yhtä takuuvarmaa lääkettä ei ole ja talouskasvun ennusteita joudutaan Sveitsissä tarkistamaan alaspäin, samaan aikaan kun euroalueella alkaa tunnelin päässä pilkottamaan valoa. Lähes kahden prosentin talouskasvua ennakoivien lukujen tilalle on piirretty nyt odotusarvoksi puolen prosenttiyksikön kasvu.

Keskustelu Sveitsin suhteesta Euroopan unionin kanssa, joka on monilla kahdenvälisillä sopimuksilla kivetty ja nyt vapaan liikkuvuuden rajoittamishalujen vuoksi ohdakkeinen polku, on viennin vaikeutuessa saamassa uusia sävyä. Talouden kasvukiidon hiipuminen on muistuttamassa Sveitsiä, että kansantalous, jossa tavaroiden ja palvelujen vienti muodostaa jopa 70 prosenttia bruttokansantuotteesta ja jossa työvoiman tarve on nostanut ulkomaisen väestön osuuden jo neljännekseen asukasluvusta, on täysin riippuvainen ympäröivistä kansantalouksista. 

Suhde Euroopan unioniin saattaa kipuilla, mutta kun jäsenyys on poissuljettu vaihtoehto, on markkinoiden ja rajojen pysyttävä muutoin auki. Kaikki epävarmuus kahdenvälisen suhteen tulevaisuudesta olisi parasta saada hälvenemään. Sveitsiläisten poliitikkojen, jotka valmistautuvat syksyn vaaleihin, epäkiitollinen, mutta välttämätön tehtävä on myydä kansalaisille talouden ja samalle rajojen avoimuuden jatkossakin takaavat ratkaisut.   

Jari Luoto on Suomen suurlähettiläs Sveitsissä

Kirjoittajasta

Jari Luoto on Suomen suurlähettiläs Sveitsissä.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.