veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Sitkeän kriisin arvoitus

Jussi Hyöty

Mitä yhteistä on repressiolla, ilmastonmuutoksella ja roboteilla?

Velkakriisin akuutista vaiheesta on kulunut kohta jo kuusi vuotta ja keskuspankit ovat tehneet kaikkensa elvyt­tääkseen taloutta, mutta inflaatio on edelleen hidasta tai hidastuvaa. Aikaisempi talouden dynamiikka ei näytä palaavan millään.

Kun inflaation hidastuminen on globaalia, keskuspankkien elvytys edes kvantitatiivisesti rahaa luomalla ei oikein toimi. Maailmassa on kolme sitkeää pitkää trendiä, jotka voivat selittää nykyistä kehitystä.

Repressiivinen rahapolitiikka

Repressiivinen löysä rahapolitiikka suosii yrityksiä ja investointeja ja rankaisee kotitalouksia ja kulutusta, jolloin tuotantokuilu ei pääse sulkeutumaan ja talous kärsii kroonisesta ylikapasiteetista. Näin on ollut erityisesti Kiinassa, joka vastaa neljänneksestä globaaleista investoinneista.

Ylei­sesti poliittiset päättäjät uskovat työpaikkojen syntyvän tehokkaammin suoraan yrityssektorin tarjon­nasta kuin epäsuo­rasti kotitaloussektorin kysynnästä.

Yri­tys­­ten tukeminen johtaa kuitenkin globaalissa taloudessa kiihty­vään varustelu­kierteeseen ja on siten sukua valuuttasodalle, ”global beggar thy neighbour”. Repressiivisessä taloudessa liian pitkään jatkunut löysä viritys rahapolitiikassa on paradoksaalisesti deflatorista eikä inflatorista.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos johtaa tarjonta­shokkien kautta ruoan hinnan nousuun ja kasvavaan hintojen vaihte­levuuteen, mikä kurittaa niitä, joilla ruoan osuus on suuri ostoskorissa.

Ilmas­ton­muutos pienentää siis erityisesti kehittyvien talouksien ja alhaisten tuloluokkien kuluttajien ostovoimaa ja hidastaa siten talouskasvua ja ydininflaatiota. Kun katsoo esimer­kiksi lihan tai soijan hintaa, niin vuoden 2007 ruoka­kriisi jatkuu edelleen.

Robotiikan nousu

Digitaalinen teknologia on tulossa murroskohtaan, jossa kasvu muuttuu lineaarisesta eksponentiaaliseksi ja teknologiakuplan odotukset muuttuvat todeksi. Teknologia on tuottavuutta, joten vuoden 2000 alun tasolla oleva Nasdaqin markkina-arvo on indi­kaattori tulevasta tuottavuushypystä.

Tuottavuuden paraneminen suosii enemmän pääomaa kuin työtä ja johtaa työmark­kinoiden polari­saatioon sekä osal­listu­misasteen laskuun rutiininomaisten työpaikkojen vähitellen hävitessä. Kun Google, maailman joh­tava tekno­lo­giayhtiö, aloittaa yhteistyön Foxconnin, maailman suurimman sopimusvalmistajan, kanssa, syntyy erinomainen testausympäristö laajamittaisten robottiarmeijoiden kehittä­miseen.

Arvoituksen ratkaisu

Arvoituksen ratkaisu on siis deflatorinen eriarvoisuuden kasvu, mikä ei ole tietenkään kovin mieluisa näkymä, koska silloin talouskasvu jää alle potentiaalin ja velanhoito on raskasta.

Vallitseva kehitys on ongelmallinen erityisesti kehittyvien talouksien keskiluokalle, joka on yksi globaalin talouden tärkeimmistä mootto­reista.

Jos yllä kuvatut kolme trendiä ovat todellisia, kuten näyttää, niin vanhojen ajatus­mallien toimivuutta joudutaan miettimään uudelleen. Onko talouspolitiikka neutraalia yritys- ja kotitalous­sektorin välillä? Pitäisikö keskuspankkien koordinoida toimiaan ja jättää omaisuusarvojen hinnanmuodostus mark­kinoille? Pitäisikö talouskasvun lisäksi mitata hyvinvoinnin kasvua? Pitäisikö teknologisen kehityksen mukanaan tuomaan polarisaatioon varautua?

Jussi Hyöty on Danske Markets Equitiesin strategi

 

 

 

Kirjoittajasta

Jussi Hyöty

Jussi Hyöty on OP Varallisuudenhoidon kvantitatiivinen strategi. Seuraa @jussihyoty  twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.