veronmaksajat.fi

Jatkuuko osakkeiden nousu?

Valtteri Ahti

Osakkeet porskuttavat ylöspäin, mutta huolenaiheita riittää.

Osakemarkkinoiden nousukiito sen kun jatkuu. Amerikkalaisten suosikki-indeksi Dow Jones puhkoi 17 000 pistettä ja maailman seuratuin osakeindeksi S&P 500 härnää jo 2 000 pistettä. Eurooppalaiset, suomalaiset, kehittyvät markkinat ja globaalit indeksit läähättävät perässä. ”Sell in May”-sijoitusanomalia – eli osakkeet menestyvät historiallisesti erittäin kehnosti kesäkuukausina – ei siis näytä realisoituvan tänä vuonna.

Muutkin riskiä sisältävät omaisuusluokat ovat pärjänneet mainiosti. Sekä valtionlainat että yrityslainat ovat menestyneet. Viime vuosina surkeasti menestyneet raaka-aineetkin ovat tuottaneet sangen hyvin. Onpas sijoittaminen helppoa.

Ilmassa on kuitenkin huolta nykyisen rallin kestävyydestä. Huolenaiheet voidaan jakaa neljään kategoriaan.

Ensimmäisessä kategoriassa on kyse maalaisjärjestä tai markkinapsykologiasta. Meklarit kokevat, että tekniset korjaukset (5–10 %) ovat ominaisia sijoitusvuosille. Teknisten korjausten uupuessa korjauspaine kumuloituu ja purkautuu myöhemmin suurempana korjauksena tai peräti romahduksena.

Toinen huolenaihe koskee arvostustasoja. Moni asia on siis kallis. Valtionlainojen korkotaso on ollut pitkään historiallisen matala. Esimerkiksi Ranska on lainannut näin alhaisilla koroilla viimeksi 1700-luvulla. Se ei tainnut päättyä hyvin. Myös hyvän ja huonon luottoluokituksen omaavat yritykset kykenevät lainamaan edullisemmin kuin ennen finanssikriisiä. Osakkeiden arvostustasot ovat vielä vertailujaksosta riippuen neutraalilla tasolla.

Kolmas huolenaihe liittyy volatiliteettiin ja kaupankäyntivolyymeihin. Volatiliteetti eli omaisuusluokkien hintojen heilunta on ollut hyvin matalaa. Markkinat ovat olleet luonnottoman rauhallisia. Maalaisjärki kertoo, että luonnoton stabiliteetti purkautuu myöhemmin rajuina heilahteluina. Kaupankäyntivolyymien alhainen taso taas viestii epäaidosta noususta, eli ralli on rakennettu heikolle perustalle.

Viimeisenä huolenaiheena on rahoitusmarkkinoiden ja reaalimaailman irtautuminen toisistaan. Monen mielestä markkinaralli perustuu keskuspankkien ultra-elvyttävään rahapolitiikkaan, eikä todelliseen talouskasvuun. Ralli on keskuspankkikuplan myrkyllinen sivutuote. Osakerikkaudet perustuvat digitaalisten painokoneiden puskuroimaan fantasiaan. Pidemmän päälle omaisuusluokkien tulee heijastaa talouden fundamentteja.

Mielestäni suurin osa edellä mainituista huolenaiheista on perusteettomia. Olemme aikakautemme vankeja. Sukupolvemme korvennettiin finanssikriisin myllerryksessä ja näitä peikkoja projisoimme kaikkialle. Valistuneempi veikkaus on, että meillä on vielä 2–3 vuotta nousua ja teknisten korjauksien ennakointi on yhtä mahdotonta hommaa kuin aikaisemminkin. On parempi ottaa pienet töyssyt ja katsoa pidemmälle.  

Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti on Evli Pankin Markets-yksikön strategi

Kirjoittajasta

Ahti Valtteri

Valtiotieteen tohtori Valtteri Ahti on Danske Bankin päästrategi. Seuraa @ValtteriAhti Twitterissä.