veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Pystyssä päin, samban askeleita tapaillen

Jari Luoto

Brasilia ehti nousta - tai nostettiin muiden arvioissa – kehittyvien talouksien mannekiiniksi. Talous ja työllisyys olivat monta vuotta hyvässä kasvussa, merenpohjan alaiset öljylöydöt lämmittämässä odotuksia ja tuloerot kaventumassa jo kymmenettä vuotta.

Kirsikkana kakun päällä odottavat jalkapallon MM-kisojen 2014 ja Rion olympialaisten 2016 isännöinti. The Economist koristikin toissavuonna kantensa raketin lailla korkeuksiin kohoavasta Rion Kristus-patsaasta.

Vuonna 2012 raketin vauhti hyytyi. Koko vuoden saldoa lasketaan vielä, mutta talouskasvu jäänee prosentin pintaan. Presidentti Dilman hallitus on polkenut kasvua käyntiin moninaisilla kulutustavaroiden veronalennuksilla ja yritysten sivukuluja leikkaamalla sekä uuden vuoden alkuun luvatulla sähkön hinnan laskulla.

Uusia autoja teille rullanneet ja pesukoneita koteihinsa kärränneet brasilialaiset kuluttajat tekivätkin oman osansa. Pettymyksen aiheena ovat investointien paha hyytyminen ja viennin vaisu veto. Vaikka ulkomaankaupan osuus kansantuotteen muodostumisessa ei ole suuri, heijastuu maailmantalouden kasvun hidastuminen myös Brasiliaan. Julkisen sektorin investointien laahaaminen suunnitelmista jäljessä on jo entuudestaan tuttua, mutta viime vuonna hyytyivät yleisessä epävarmuudessa myös yksityiset investoinnit.

Dilman hallitusta ei voi syyttää toimettomuudesta. Edellä mainitut kulutuksen adrenaliiniruiskeet ovat saaneet tuekseen uusia talouden liikuntavälineitä. Lentokenttiä, satamia ja rautateitä on siirretty yksityisiin käsiin ja satama- ja vesiliikennesektoria järjestellään uudelleen investointien ja viranomaistoiminnan vauhdittamiseksi. Työväenpuolueen johtama hallitus joutuu käyttämään yksityistämisestä kiertoilmaisuja, puhumaan kumppanuudesta.

Ideologista debattia aiheesta ei ole syntynyt; valtaosa brasilialaisista tuntuu paitsi arvostavan julkisen vallan ohjailua, myös yhdistävän viranomaistoiminnan huonoon palvelutasoon. Saumoistaan pursuavilla, keskiverto-carlosin perheidenkin kansoittamilla lentoasemilla ihmetellään jonoissa ääneen, miten puolustusministeriön alaisen viraston hallinnoimat kentät voivat ikinä selvitä jo tänä vuonna alkavien suurten urheilutapahtumien tuomasta matkustajalisästä.

Pääkaupungin lentoaseman nyt haltuunsa ottanut yksityinen konsortio pitää jännitystä yllä; toistaiseksi on vaihdettu kyltit ja monitorit ja tehty uuden omistajan nimeä tutuksi. Väliaikaisten seinien takana askaroidaan kuitenkin uusia palvelutiloja ja matkustajaterminaalin laajennuksen tieltä on siirretty syrjään aikaa sitten manan majoille menneiden lentoyhtiöiden ruostuneet konevanhukset.

Osalle virastoista kello on siis jo lyönyt; brasilialainen metodi, jossa kaikki jotenkin saadaan valmiiksi viime hetkellä ja pakon edessä kuin ihmeen kautta, ei toimi, kun yleisen vaurastumisen tuomat odotukset ovat yhtä aikaa läsnä kaikkialla.

Brasilialle on tullut myös kalliiksi se, että investointeja ei ole tehty ajallaan; perusrakenteen puutteista ja kehnosta koulutustasosta juontuvat ylimääräiset kustannukset ovat suuret naapurimaihin verrattuna. Kiiruhtamisen pakko tulee johtamaan suurinumeroisiin hintalappuihin muun muassa urheilutapahtumien vaatiman rakentamisen kylkiäisenä.

Vuosi 2013 alkaa talouskasvun suhteen parempaa odottavissa, mutta epävarmoissa tunnelmissa.  Piiputtavasta raketista laskeuduttiin viime vuonna seisoskelemaan, mutta kuitenkin pystyssä päin, kasvaneen itseluottamuksen turvin. Työttömyys on historiallisen alhaisella tasolla, ja tulevaisuuden odotukset myönteisiä kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Alkaneen vuoden talousennusteissa lasketaan reippaan kolmen prosentin kasvun varaan. Matkaa jatketaan jo vähän samban askeleita tapaillen.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Jari Luoto on Suomen suurlähettiläs Sveitsissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.