Kommentit osakkeiden houkuttelevuudesta sijoituskohteena ovat lisääntyneet. Ainakin uutisotsikoita lukiessa syntyy vaikutelma, että yhä useammat sijoittamisen ammattilaiset suhtautuvat myönteisesti osakkeisiin. Joitakin kovia faktojakin tämän vaikutelman tueksi on saatu.
Osakkeet houkuttelevat
Maailmalta on raportoitu, että tammikuun ensimmäisellä viikolla osakerahastoihin siirtyi historiallisen paljon rahaa yhden viikon aikana. Helsingin pörssissäkin tunnelma on parantunut ja kurssit ovat vahvistuneet. Tukea kurssinousulle ovat antaneet mm. ulkomaalaisten sijoittajien ostot. Ulkomaalaisomistus nousi joulukuussa selvästi ja kiinnostus oli laajaa.
Samanaikaisesti, kun arviot osakkeiden houkuttelevuudesta ovat lisääntyneet, varoituksen sanat korkosijoitusten osalta ovat lisääntyneet. Varoitukset liittyvät nykyiseen poikkeuksellisen alhaiseen korkotasoon ja riskiin korkojen sekä inflaation noususta. Tämä olisi korkosijoittajalle myrkkyä. Vaikuttaakin siltä, että osakkeiden houkuttelevuutta kasvattaa nimenomaan hyvien vaihtoehtojen puute.
Mihin kurssinousu perustuu?
Yhdelle ammattikunnalle tilanne kuitenkin näyttää ”vaikeammalta” – nimittäin osakeanalyytikoille. Perustan tämän väitteen Helsingin pörssissä noteerattujen osakkeiden tavoitehintoihin. Analyytikoiden suositukset ja tavoitehinnat perustuvat yhtiöille laadittuun talousennusteeseen ja sen pohjalta tehtyyn arvonmääritykseen. Suositukset ja tavoitehinnat kiteyttävät näkemyksen osakkeen tulevasta kurssikehityksestä, eli yhtiön arvosta suhteessa nykyiseen markkina-arvoon.
Tällä hetkellä analyytikoiden konsensustavoitehinnat Suomi-osakkeille eivät osoita lainkaan nousupotentiaalia verrattuna nykyisiin kursseihin. Tämä tuntuisi olevan ristiriidassa ”yleisen näkemyksen” kanssa osakkeiden edullisuudesta. Mistä ero voi johtua?
Analyytikoiden ennusteet yhtiöille perustuvat yleiseen talouskehitykseen, toimialaan ja yhtiökohtaisten tekijöiden arviointiin. Pelkistäen voisi todeta, että vastauksia haetaan kysymyksiin: paljonko yhtiö myy, millä hinnalla ja millä kustannuksilla tuotteet/palvelut kyetään tuottamaan. Ennusteiden perusteet ovat siis tiukasti kiinni reaalitaloudessa.
Ennusteiden lisäksi toinen liikkuva osa osakkeiden arvonmäärityksessä on tuottovaatimus. Tuottovaatimus muodostuu kahdesta tekijästä: riskittömästä korosta ja riskilisästä. Yhtiön arvo on tulevien kassavirtojen nykyarvo, jossa tulevat kassavirrat diskontataan nykyhetkeen edellämainitulla tuottovaatimuksella (korolla).
Kun tuottovaatimus laskee, tulevista kassavirroista tulee arvokkaampaa ja se nostaa osakkeen arvoa ja siten tavoitehintoja. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että tämä tuottovaatimuksen lasku on ollut voimakkaampi osakekursseja nostava tekijä kuin reaalitalouden kehitykseen perustuvien ennusteiden positiiviset muutokset.
Matala korkotaso selittää
Tällä hetkellä reaalitalouden suhteen näkymä on kohtuullisen vaisu, vaikka kohentumista vuoden loppupuolella nähtiin. Tässä taitaa piillä ero sijoittajien ”optimismin” ja analyytikoiden ”pessimismin” välillä.
Osakkeet ovat houkuttelevia pitkälti poikkeuksellisen matalan korkotason takia, eivät niinkään reaalitalouden näkymien takia.
Kirjoitus on julkaistu Sijoitustalous-blogissa 22.1.2013.
>> Taloustaito
