Sukella Vanhan Rauman iloiseen kaupunkivilinään, rauhoitu hetki Petäjäveden vanhassa kirkossa tai vietä kesäinen päivä Verlan tehdasmuseossa ja teollisuusmiljöössä. Unescon maailmanperintökohteiden bongaus on mukavaa kesäpuuhaa.
1. Vanha Rauma – Ol niingon gotonas!
Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Alueella on 600 rakennusta ja 800 asukasta. Taloilla on hauskoja nimiä: Händlä, Ilone, Joki-Päewäne, Konstar, Pihlaw, Wähä-Lella.
Vanha Rauma valittiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.
Kun kuljeskelet Vanhan Rauman kävelykaduilla ja kujilla, kiinnitä huomiota talojen yksityiskohtiin ja väreihin. Ikkunoissa on erilaisia karmeja, juorupeilit ovat edelleen käytössä, yksi portti on jugendtyyliä, toisessa on 1800-luvun lopussa tehty uusrenessanssiportti. Monesta ikkunasta kurkistaa posliinikoira.
Kesällä Vanhan Rauman tunnelma on kansainvälinen. Kahvilat ja ravintolat tarjoavat paikallisia herkkuja ja pienet putiikit houkuttelevat ostoksille. Vieraile myös Rauman vesitornissa, jonka huipulta näkee Vanhan Rauman uudesta näkökulmasta. Varaa aikaa myös museoille.
- Tietoa Vanhan Rauman taloista, alueesta ja museoista vanharauma.fi-sivusto. Kahviloiden, ravintoloiden ja putiikkien aukioloajat visitrauma.fi-sivustolta. Vanhassa Raumassa kannattaa välttää autoilua. Alueella on vain muutamia parkkipaikkoja.
2. Verla – lajittelusalin lattiassa jalanjäljet
Verlan ruukkikylän pahvitehtaassa on jäljellä koneet sadan vuoden takaa. Pahvitehtaan lajittelusalin honkalattiassa näkyy yhä Verlan Marian jättämiä jalanjälkiä. Maria työskenteli tehtaassa vuosina 1884–1936.
Verlan puuhiomo ja pahvitehdas toimi tehtaana 1870-luvulta lähtien. Tehdastuotanto päättyi 1964, ja 1972 Verlasta tuli Suomen ensimmäinen tehdasmuseo. Verlan ruukkimiljöö valittiin maailmanperintökohteeksi 1996.
Verlassa tehdasrakennukset koneineen ja ympäristö ovat säilyneet liki alkuperäisinä. Verlan tehdasmuseoon tutustutaan noin tunnin mittaisella opastetuilla kierroksilla.
Alueella on historiapolku, joka esittelee maailmanperintökohteen historiaa. Metsätietopolulla tutustutaan kuusikkoihin, kalliometsiin ja järvimaisemaan. Alueen näyttelyihin on vapaa pääsy. Patruunan puutarhassa kukkivat monet vanhat perinneperennat.
Ota retkelle kiikarit mukaan, sillä Verlan uittotuvan alapuolella Verlankosken niskassa voi nähdä arviolta 7 000 vuoden ikäisen kalliomaalauksen. Katselupaikka on tasanteella lähellä museon parkkipaikkaa.
- Verlan tehdasmuseo ja ruukkikylä avoinna 30.9. asti ti–su klo 11–16, 24.6. –31.8. ma–su klo 10–18. Liput tehdasmuseoon 10 e/8 e, alle 18-vuotiaat maksutta, opastukset alkavat tasatunnein. Verlantie 295.
3. Petäjäveden vanha kirkko – Pyhä Kristoforos kannattelee saarnastuolia
Petäjäveden vanha kirkko on huikea esimerkki suomalaisten talonpoikien hirsirakennustaidosta. Luterilaista kirkkoarkkitehtuuria edustava paanukattoinen kirkko nousi Petäjäveden rantaan vuosina 1763–1765. Maailmanperintökohteeksi kirkko hyväksyttiin vuonna 1994.
Kun saavut kirkolle, kiinnitä huomiota kirkon näkyvissä oleviin tummiksi paahtuneisiin hirsirakenteisiin, joita ei ole laudoitettu piiloon. Aumakattoisen kirkon erikoisuus on kirkkorakennuksen ja tapulin välille rakennettu yhdyskäytävä. Korkealle kurkottavan kirkkorakennuksen rakentajat ottivat mallia eurooppalaisista renessanssikirkoista ja goottilaisesta rakennusperinteestä.
Istahda kirkossa kapealle kirkonpenkille ja katsele saarnastuolia, joka saattaa olla jopa vanhempi kuin itse kirkko. Kansanomainen kädenjälki näkyy saarnastuolissa, jota koristavat Jeesus, neljä evankelistaa ja enkelit. Saarnastuolia kannattelevalla matkustavaisten suojeluspyhimyksellä Kristoforoksella on punaiset posket.
Kirkon erikoisuus on vaatimaton lukkarintuoli, josta lukkari johti virrenveisuuta. Urkuja kirkossa ei ole. Kun kirkossa pidetään kesällä jumalanpalveluksia, lukkarintuoliin kipuaa suntio.
- Petäjäveden vanha kirkko on avoinna 1.6.–31.8. 10–18. Liput 6 e/4 e. Konsertteja keskiviikkoisin (18.7.–29.8.), jumalanpalveluksia (su klo 10). Lisätieto tapahtumista myös Facebook-sivulla.
Bongaa kaikki suomalaiset maailmanperintökohteet
Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi on luontokohde.
Suomenlinna Helsingissä nimettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä 1600–1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista.
Sammallahdenmäen hautaröykkiöalue Raumalla on ainutlaatuinen todiste pronssikaudella eläneestä yhteiskunnasta. Kalliolla on pieninä ryhminä yhteensä 36 kivistä koottua hautaröykkiötä.
Struven ketju edustaa maailmanperintöluettelossa tieteen ja tekniikan historiaa. Kohde koostuu kymmenen valtion alueella sijaitsevista 34 mittauspisteestä, joista kuusi sijaitsee Suomessa.
Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko (Höga Kusten) muodostavat kahden valtion yhteisen geologisen maailmanperintökohteen, jossa Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä ainutlaatuisen kuvan noin 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin.
Lähde: Museovirasto
Maailmanperintö numeroina
- Suomessa on 7 Unescon maailmanperintökohdetta.
- Maailmanperintöluettelossa on 1 007 kohdetta.
- Kohteista 779 kulttuurikohteita, 197 luontokohteita ja 31 sekakohteita.
- Kohteet sijaitsevat 161 valtiossa.
- 46 kohdetta on vaarassa tuhoutua.
Lähde: www.ykliitto.fi
Minna Petäinen
