Jos taiteilija kerran onnistuu nousemaan yleisön suosikiksi tuhansien aikalaistaiteilijoidensa joukosta, hän todennäköisesti pysyy aina rakastetuimpien taiteilijoiden listalla. Huippunimien suosio kestää.
Suomen kautta aikain menestynein naistaiteilija on Helene Schjerfbeck. Vaikka me olemme jo tottuneet siihen, että monet taidekaupan kiinnostavimmista taiteilijoista ovat naisia, ansiokas taiteilijan ura ei ole aina ollut naiselle itsestäänselvyys. On arvioitu, että Schjerfbeckin uraan loi nostetta se, että hän ei mennyt koskaan naimisiin eikä siten asettunut naisen kotirooliin. Hän oli myös tarpeeksi sukupuoleton.
Ruotsin taideakatemia perustettiin jo 1700-luvulla, mutta se hyväksyi naisia kouluunsa ylimääräisinä opiskelijoina vasta vuonna 1847. Tämä kuvastaa hyvin menneen ajan ajatusmaailmaa.
Naistaiteilijoiden urakehityksen ja kansantalouden välillä on kiinnostava yhteys. Kun kansantaloudella on mennyt hyvin, se on näkynyt naistaitelijoiden urassa.
Kukoistava talous ja kasvavat pääomat taidemarkkinoilla nopeuttavat yleisön taidemaun muuttumista ja lisäävät viehätystä uutuuksiin, kuten lahjakkaisiin naistaiteilijoihin. Näin kävi esimerkiksi 1880-luvulla, 1910-luvulla, 1960-luvulla, 1980-luvulla ja 2000-luvulla.
Näiden aikakausien suosituimpien naistaiteilijoiden parhaimmista teoksista on sittemmin tullut sijoituskohteita ja yhteisiä taideaarteitamme.
Taiteilijan sukupuoli näkyy teosten hinnoissa
Vaikka nykyaikana Pohjoismaissa taiteilijan uraa ei enää ”sukupuoliteta”, elossa olevilla taiteilijoilla taiteilijan sukupuoli vaikuttaa jossain määrin teosten hinnoitteluun – erityisesti, jos taiteilija on jo urallaan ansioitunut.
Menestyneen miestaiteilijan tekemä isokokoinen maalaus maksaa monesti jopa kaksi kertaa enemmän kuin samassa uravaiheessa olevan naispuolisen kollegan tekemä maalaus.
Kun koko pienenee, myös hintaero pienenee. Näin siitä huolimatta, että monesti naistaiteilijat ovat uransa alkuvaiheessa nykyisin jopa rohkeampia hinnoittelemaan töitään kuin mieskollegat. Vaikka urallaan menestyneet naistaiteilijat pyytäisivät töistään halvempia hintoja kuin menestyneet mieskollegansa, se ei välttämättä ole huono asia, sillä edullisemmat hinnat auttavat teosten myynnissä.
Silti taidemarkkinoilla kannattaa nykyisin kiinnittää huomiota lähes yksinomaan siihen, miten arvostettu ja haluttu taiteilijan signeeraus on ja vastaako kyseinen työ mielikuvaa taiteilijan tuotannosta.
Helene Schjerfbeckistä tulee varmasti ensimmäiseksi mieleen Toipilas ja Äitini, Elin Danielson-Gambogista italialaisia maisemia, Elvi Maarnista kalpeita ja ilmeettömiä naisia, Marjatta Tapiolasta vahvoja värejä, Leena Luostarisesta kissaeläimiä, Eila Hiltusesta Sibelius-monumentti, Laila Pullisesta liekehtiviä pronssiveistoksia, Eija-Liisa Ahtilasta videotaidetta, Miina Äkkijyrkästä lehmät ja Katja Tukiaisesta pinkit pikkutytöt.
Yleensä taiteilijan tunnetuimmat aiheet ovat hänen tuotantonsa kalleimpia teoksia.
Monilla taiteilijoilla paremmat ja vähemmän kiinnostavat tuotantoperiodit vaihtelevat. Kannattaa ostaa vain taiteilijan kaikkein paras saatavilla oleva työ. Siksi tärkeintä on olla aktiivinen ja pyrkiä ostamaan juuri silloin, kun taiteilijan nimi on ilmassa.
Taiteilijan ammatti on julkinen. Jos taiteilija kerran pääsee tuhansien aikalaistaiteilijoidensa joukosta suosituksi nimeksi, hän tulee aina pysymään rakastetuimpien taiteilijoiden listalla.
Jos seuraa aktiivisesti taidetta, nämä 20 menestynyttä kotimaista naistaiteilijaa ovat varmasti tuttuja:
- Helene Schjerfbeck
- Elin Danielson-Gambogi
- Maria Wiik
- Amélie Lundahl
- Venny Soldan-Brofeldt
- Fanny Churberg
- Ellen Thesleff
- Elvi Maarni
- Anitra Lucander
- Anna Snellman
- Laila Pullinen
- Eila Hiltunen
- Marjatta Tapiola
- Marika Mäkelä
- Leena Luostarinen
- Ulla Rantanen
- Miina Äkkijyrkkä
- Eija-Liisa Ahtila
- Tove Jansson
- Katja Tukiainen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija