Yhä useampi haluaisi tehdä ansiotöitä eläkkeellä, moni uudella työnantajalla tai uudessa tehtävässä. Eläkeläisistä 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi.
Tiedot selviävät Ilmarisen tuoreesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin eläkeläisten taloutta ja vireyttä.
Eläkeläisten hyvinvointi on pysynyt hyvänä, vaikka alin vanhuuseläkeikä nouseekin vuosittain kolmella kuukaudella. Yhä useampi jatkoi työssä pidempään saadakseen suuremman eläkkeen.
Eläkeläisistä 70 prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa hyväksi. Vain viisi prosenttia kokee terveytensä ja hyvinvointinsa huonoksi.
Suurin osa (62 %) kokisi jaksavansa ansiotyössä hyvin ja yli joka toinen (53 %) kokee, että työssäkäynti lisäisi hyvinvointia.
Kymmenessä vuodessa halukkuus tehdä ansiotöitä eläkkeellä on noussut. Vastaajista jopa kaksi kolmesta (63 %) haluaisi työskennellä eläkkeellä. Osuus on noussut prosenttiyksiköllä vuoden takaisesta.
"Hieman useampi haluaisi tehdä töitä mieluummin uudelle työnantajalle kuin edelliselle työnantajalleen. Vanha työ on voinut olla henkisesti tai fyysisesti kuormittavaa tai osa-aikatyö ei ole ollut mahdollista. Siksi tulisi edistää erilaisia keinoja tehdä ansiotöitä eläkkeellä myös täysin uusissa tehtävissä. Yrittäjyys on myös suosittu vaihtoehto ja noin joka seitsemäs haluaisi tehdä ansiotyötä yrittäjänä", tutkija Jouni Vatanen Ilmarisesta sanoo.
Moni eläkeläinen toivoo myös vaihtelua työtehtäviin. Aiemmassa työtehtävässä haluaisi jatkaa 37 prosenttia vastanneista, kun uudessa työtehtävässä haluaisi toimia 29 prosenttia vastanneista.
Useimmat haluaisivat työskennellä osa-aikaisesti pari päivää, noin 2–19 tuntia, viikossa. Aina ei ole tarjolla sopivaa työtä tai voi olla muita esteitä. "Olisi hyvä, jos keksisimme lisää keinoja – esimerkiksi työpankkeja – jotka edistäisivät työntekoa."
Vastaajista 42 prosenttia on kertonut tehneensä ansiotöitä eläkkeellä. Tärkeimmät syyt työntekoon ovat mielekäs tekeminen ja tulotason parantaminen.
Lähes joka toinen kertoo, että eläkeläisenä olisi sopivaa työtä tarjolla. Prosenttiosuus on noussut hieman vuosittain.
Eläkeläisten taloudellinen asema on pysynyt vakaana
Suurin osa (78 %) eläkeläisistä on varautunut taloudellisesti eläkepäiviin. Yleisimpiä varautumiskeinoja ovat oman asunnon ostaminen ja rahan säästäminen tilille. Vastaajista 36 prosenttia on sijoittanut rahastoihin, osakkeisiin tai kiinteistöihin.
"Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna aivan yhtä monella ei ollut omaa asuntoa, mutta toisaalta yhä useampi oli sijoittanut. Ryhmien välillä oli eroja siinä, miten hyvin on itse varautunut eläkepäiviin. Muita heikommin ovat varautuneet työttömänä eläkkeelle jääneet, alle 1 400 euron eläkettä saavat ja yksinasuvat", Jouni Vatanen kertoo.
Eläkeläiset arvioivat toimeentulonsa keskimäärin kohtalaiseksi, mutta vastauksissa on paljon hajontaa.
Joka toinen eläkeläinen kokee, ettei eläke ole riittävä nyt eikä 15 vuoden päästä. Näkemykseen vaikuttaa etenkin vastaajan varallisuus. Yli 500 000 euron varallisuuden talouksista 70 prosenttia kokee eläkkeensä riittävän. Alle 10 000 euron varallisuuden talouksista vastaava osuus on 13 prosenttia. 
Keskimääräisestä noin 1 860 euron eläkkeestä jää vastanneille käteen pakollisten menojen jälkeen 482 euroa oman arvionsa mukaan. Summa ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosina.
Vastanneiden mielestä verotuksen tulisi myös kannustaa enemmän pieniinkin lisäansioihin.
Tällä hetkellä työskentelyä eläkkeellä tuetaan verovähennyksin, joita saa sekä eläkkeestä että työtulosta. Suurin hyöty verovähennyksestä tulee vasta noin 10 000 euron vuosittaisella palkkatulolla, jolloin tyypillisesti vähän töitä tekemällä suurin hyöty jää saamatta.
Verovähennystä ei myöskään tunneta kovin hyvin. Tutkimuksen mukaan vain noin 40 prosenttia eläkeläisistä tietää, että saisi verovähennyksiä sekä eläkkeestä että palkasta. Erityisesti henkilöt, jotka saavat pientä eläkettä tai joilla on alle 20 000 euroa varallisuutta eivät tiedä, että eläkeläinen saisi ansiotöistä verovähennyksiä.
HALUATKO TIETÄÄ LISÄÄ ELÄKELÄISTEN VEROTUKSESTA?
- Veronmaksajat: Eläkkeensaajan veroprosentit 2022
- Veronmaksajat: Palkan ja eläkkeen verotuksen erot
- Taloustaidon Blogi: Työskentely eläkkeellä 2021: jääkö palkasta enemmän käteen kuin luulit?
3 x 2020-luku: Työtä tekeviä eläkeläisiä on yhä enemmän
1. Eläkeläisten terveys voi jopa parantua entisestään
– Työikäisten työkykyyn panostetaan jatkuvasti
– Oma hyvinvointi kiinnostaa useimpia ja tuoreet hyvinvointialueet pyrkivät ehkäisevään työhön
2. Eläkeläisten taloudellinen asema pysyy vakaana
– Eläkeläisköyhyys on Suomessa verraten vähäistä ja keskimäärin taloudellinen tilanne on hyvä
– Eläkeläisten taloudellinen tila jakautuu myös jatkossa
3. Työtä tekeviä eläkeläisiä tulee olemaan yhä enemmän
– Työikäisten määrä laskee ja tuoreilla eläkeläisillä on kykyjä ja haluja jatkaa työntekoa eläkkeellä
– Usein tarpeiden kohdatessa syntyy ratkaisuja
Minna Petäinen
Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeläisten varautumista eläkepäiviin, työnteon jatkamista eläkevuosina ja verotuksen vaikutusta toimeentuloon. Samalla kartoitettiin myös eläkeläisten vireyttä ja toimeentuloa. Kyselyyn vastasi joulu-tammikuussa 1 210 eläkeläistä. Vasrausprosentti oli 42.
