veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Taloyhtiölle latauspiste – miten paljon tarvitaan lataustehoa?

Taloyhtiölle latauspiste – miten paljon tarvitaan lataustehoa?
29.9.2021

Taloyhtiöissä kannattaa lähteä liikkeelle tekemällä kysely, jolla kartoitetaan asukkaiden lataustarpeet esimerkiksi seuraavan kolmen vuoden sisällä. Mikäli sähköautoja ei ole harkinnassa, voi olla, ettei edes latausvalmiutta kannata ryhtyä rakentamaan.

Toisaalta sähköautoilu yleistyy ja voi olla järkevää, taloyhtiön budjetin salliessa, rakentaa samalla kertaa latausvalmiudet kaikille autopaikoille. ARAlta saa nyt latausinfra-avustustakin.

Kaikki latausjärjestelmän rakentamiseen liittyvät ratkaisut suositellaan tekemään yhtiökokouksessa. Jo alkuvaiheessa kannattaa paitsi selvittää sähköjärjestelmän kunto sähkökartoituksen perusteella, myös pohtia latauslaitteen valintaa.

10 vinkkiä taloyhtiölle, muista laitevalinnoissa ainakin seuraavat asiat:

1. Suositeltavaa on hankkia sähköauton lataukseen tarkoitettu, tyypin 2 liittimellä varustettu latauslaite eli peruslatauslaite.

Hyvä nyrkkisääntö on, että 11 kilowatin (kW) peruslatauslaite riittää lataamaan minkä tahansa sähköauton yön aikana 10 tunnissa – vaikka asukas olisi ajanut akun aivan tyhjäksi. Se tarkoittaa käytännössä kolmea 16 ampeerin vaihetta (3 x 16 A) eli kansankielellä voimavirtaa.

Taloyhtiö voi saada myös tavallista suurempaa latausinfra-avustusta ARAlta, jos ainakin puolella latausvalmiuksista on käytössä vähintään 11 kW:n latausteho.

2. Latauspisteiden kokonaishintaan ei juuri vaikuta, valitseeko 11 kW:n vai 22 KW:n peruslatauslaitteet, koska pääosa kustannuksista tulee useimmiten sähkönsyötön toteutuksesta.

Toisaalta jos taloyhtiön budjetti on tiukalla, myös huokeampi 3,7 kW:n (1 x 16 A) latausjärjestelmä voi olla täysin riittävä valinta. Valtaosa ladattavista hybrideistä ei pysty lataamaan yli 3,7 kW:n teholla, ja täyssähköautoilijakin pärjää tällä teholla, jos ajosuorite on korkeintaan reilu 100 kilometriä päivässä.

3. Peruslatauslaitteissa on valittavana joko ajoneuvon lataukseen suunniteltu pistorasia tai kiinteä johto ajoneuvoon sopivalla pistokkeella. Viimeksi mainittu on mutkattomampi käyttää ja helpompi huoltaa, mutta rasiamallinen sopii sähköautoon kuin sähköautoon.

4. Myös sukoa, eli tavallista kotipistorasiaa (= ns. hidaslataus) voi käyttää, mutta Sesko (sähköteknisen alan kansallinen standardointijärjestö) suosittelee rajaamaan latausvirran silloin 8 ampeeriin (= max. 1,84 kW).

Hybridiautoilijalle suko-lataus yleensä riittää, koska pienen akun saa muutamassa tunnissa täyteen ja tarvittaessa voi ajaa bensallakin. Myös täyssähköautoilija voi pärjätä suko-latauksella, jos ajaa vain reilu 50 kilometriä päivässä, mutta satoja kilometrejä päivittäin ajavalle se ei riitä.

Kovilla pakkasilla 8 ampeerin suko-lataus ei riitä välttämättä edes käynnistämään latausta. Vaihtoehtona on myös vahvistettu suko, joka on suunniteltu kestämään täyttä 16 A:n latausvirtaa.

5. Käytännössä kaikkien yli 5–6 autopaikan taloyhtiöiden kannattaa toteuttaa latauspisteisiin automaattinen kuormanhallinta, jolloin sähköliittymän mitoitusta ei välttämättä tarvitse kasvattaa.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suuremmilla paikkamäärillä 2 kilowatin teho autopaikkaa kohti todennäköisesti riittää, ainakin Etelä-Suomessa.

Yksinkertaisimmillaan kuormanhallinta jakaa autojen lataukseen varatun tehon tasan autopaikkojen kesken. Huono puoli tässä vaihtoehdossa on, että kapasiteettia jää käyttämättä kiinteistön kuormituksen ollessa yöllä pieni.

Kehittyneemmissä ratkaisuissa ohjausyksikkö mittaa kiinteistön kokonaiskuormaa ja jakaa käytössä olevan tehon tasan autojen kesken.

6. Taloyhtiön kannattaa harkita ostavansa latauslaitteet samalta valmistajalta. Sen pitäisi helpottaa huollettavuutta ja varmistaa, että kuormanhallinta toimii kuten pitääkin.

Jos kuormanhallinta on pilvipohjainen, kannattaa aina varmistaa, että lataaminen onnistuu myös yhteyden katketessa. Oikein suunniteltujen latauslaitteiden pitäisi toimia huollettuina ainakin 30 vuotta.

7. Tarjolla on sekä manuaalisilla energiamittareilla että etäluettavilla, kulujen perinnän ja tilitykset taloyhtiön suuntaan automaattisesti mahdollistavilla energiamittareilla varustettuja laitteita.

Pienessä taloyhtiössä voi harkita myös sitä, että jokaisen huoneiston sähkömittarilta vedetään oma kaapeli autopaikalle, jos matka ei ole kovin pitkä. Tällöin vältytään mittaribyrokratialta ja kuukausimaksullisilta laskutuspalveluilta.

8. Yksi hyvä vaihtoehto voi olla laite, joilla pystyy paitsi lataamaan sähköautoja myös lämmittämään sekä sähkö- että polttomoottoriautoja. Etähallittava lämmityspistorasia voi taivuttaa polttomoottoriautoilijankin myötämieliseksi latauspisteen hankinnalle.

9. Laitetoimittajan taustat kannattaa selvittää huolellisesti. Esimerkiksi startup-yrityksen ratkaisu voi olla innovatiivinen, mutta toimivatko latauslaitteiden taustajärjestelmät viiden vuoden päästä?

Vastuukysymyksetkin pitää ottaa huomioon. Kiinasta verkkokaupasta hankittu latausjohto voi olla edullinen, mutta jos aiheutat vahingon, olet tuotteen maahantuojana korvausvelvollinen.

10. Tärkeä on miettiä myös päivittäistä ajosuoritetta, joka vaihtelee sähköautosta toiseen. Sähköautot kuluttavat säästä ja ajotyylistä riippuen noin 15–30 kWh / 100 km. Esimerkiksi suko-pistorasiasta sähköauto saa maksimissaan 1,84 kW:n tehoista latausta, jolloin 10 tunnissa energiaa kertyy 18,4 kWh.

Jos sähköauto kuluttaa vaikka 20 kWh / 100 km, sukopistorasia ei siis aivan riitä – ellei sitten ala ladata jo kello viiden maissa iltapäivällä ja jatka latausta aamuseitsemän yli. Taloyhtiöpäättäjien ei tarvitse olla sähköinsinöörejä, mutta perusasiat kannattaa opiskella, jotta tietää mistä on maksamassa.

MIKÄ LATAUSVALMIUS? Latausvalmius tarkoittaa pysäköintipaikan putkitusta tai kaapelointia niin, että siihen voidaan asentaa latauspiste myöhemmin. Mikäli kaapeleita asennetaan maahan, ne kannattaa samalla putkittaa, koska se mahdollistaa esimerkiksi kuormanhallinnassa mahdollisesti tarvittavat tietoliikenneyhteydet myöhemmin.

Artikkelia varten on haastateltu sähköturvallisuusalan konsultti Vesa Linja-ahoa.

Kaisa Salminen 

SÄHKÖAUTOT JA LATAUS! Lue lisää sähköauton latauksen monista vaihtoehdoista lokakuun Taloustaidosta, joka ilmestyy 6.10. Jutusta selviää, miten sähköautoilu Suomen maanteillä sujuu ja kuinka hankitaan turvallinen latauspiste taloyhtiöön tai omakotiasujalle.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti