Jos vanha perheasunto on käynyt turhan suureksi ja sen jatkuva ylläpito kuormittaa, nyt voisi olla muuton aika. Millainen koti sopisi hyväkuntoiselle seitsemänkymppiselle, joka liikkuu ja harrastaa, eikä tarvitse elämän ehtoopuolella olevien hoivapalveluita?
Kun eläkeikä lähestyy, yli 55-vuotiaille rakennetut senioriasunnot alkavat kiinnostaa. Olisi mukavaa muuttaa helppohoitoiseen kotiin, jossa on samanhenkisiä naapureita.
Hyvässä kunnossa jaksaa tutustua uuteen asuinympäristöön ja uusiin ihmisiin. Senioritaloissa asuu itsenäisesti toimeentulevia ihmisiä. Siellä ei edes ole tarjolla minkäänlaisia asumiseen liittyviä terveys- tai hoivapalveluita.
Sopivan asunnon etsiminen kannattaa aloittaa varhain, sillä sellaista ei löydä hetkessä. Vanhasta kodista eroon pääseminen voi myös kestää aikansa.
Mieti ensin, mikä olisi sinulle uudessa kodissa tärkeää. Haluatko ympärillesi katuja vai metsää? Millaisia palveluja ja harrastusmahdollisuuksia arvostat lähiympäristössä? Kaipaatko parkkipaikkaa autolle vai julkisen liikenteen pysäkkejä lähelle?
Näiden kysymysten pallottelussa voit käyttää apuna esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton ylläpitämää vanheneminen.fi-nettisivustoa. Siellä on asumisen tietopankki ja suunnittelutyökaluja.
Päätä myös, millä paikkakunnalla haluaisit asua. Kenties lähempänä lasten perheitä tai vaikkapa nuoruuden kotiseudulla?
Näin aloitat salapoliisityön
Kun paikkakunta on mielessä, tutki netistä, löytyisikö alueelta senioriasuntoja. Talo voi olla yksityinen asunto-osakeyhtiö tai sen voi omistaa yritys, säätiö tai yhdistys.
Toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta kertoo, että senioritaloista on hämmästyttävän vähän tietoja tarjolla. Rakennuttajille ei ole säädetty velvoitteita esitellä kohteitaan kattavasti esimerkiksi verkkosivuillaan.
”Johtolankoja voi löytää esimerkiksi siitä, mitkä rakennuttajat ja kiinteistönomistajat toimivat paikkakunnalla. Kysele asunnoista myös paikallisista eläkeläisyhdistyksistä ja somen puskaradiosta.”
Vinkkejä eri puolella Suomea olevista kohteista voi poimia myös keväällä 2026 valmistuneen Senora (Senioriasumisen yhteisöllinen tulevaisuus) -tutkimushankkeen tuloksista. Mene Julkaisut-osioon, niin pääset lukemaan loppuraporttia.
”Raportissa on lueteltu koko joukko kohteita. Tiedot eivät kuitenkaan ole sellaisessa muodossa, että kuluttaja voisi niiden avulla suoraan lähteä asunnonhakuun”, Lausvaara sanoo.
| Seniorien asumiskohteita maakunnissa ja kunnissa | |
| Maakunta | Kunnat |
| Etelä-Karjala 7 | Imatra 5, Lappeenranta 2 |
| Etelä-Pohjanmaa 4 | Kurikka 2, Seinäjoki 2 |
| Etelä-Savo 3 | Juva 1, Mikkeli 2 |
| Kainuu 2 | Kajaani 2 |
| Kanta-Häme 23 | Hämeenlinna 23 |
| Keski-Pohjanmaa 2 | Kokkola 2 |
| Keski-Suomi 18 | Jyväskylä 15, Jämsä 1, Laukaa 1, Saarijärvi 1 |
| Kymenlaakso 4 | Hamina 1, Kotka 2, Kouvola 1 |
| Lappi 3 | Kemi 1, Rovaniemi 1, Tornio 1 |
| Pirkanmaa 47 | Kangasala 1, Nokia 3, Pälkäne 1, Tampere 40, Urjala 1, Valkeakoski 1 |
| Pohjanmaa 9 | Mustasaari 1, Vaasa 8 |
| Pohjois-Karjala 4 | Joensuu 4 |
| Pohjois-Pohjanmaa 15 | Haapajärvi 1, Kempele 1, Kuusamo 1, Oulu 11, Pyhäjärvi 1 |
| Pohjois-Savo 21 | Iisalmi 1, Kuopio 16, Leppävirta 1, Siilinjärvi 1, Varkaus 2 |
| Päijät-Häme 21 | Hollola 1, Lahti 20 |
| Satakunta 16 | Seniorien asumiskohteita maakunnissa ja kunnissa |
Taulukon kohteet on löydetty Senora-tutkimuksen verkkokartoituksessa. On todennäköistä, että haulla ei tavoitettu kaikkia senioriasuntoja. Sijainnin lähteenä olivat Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-palvelun osoitteet.
Kaupunkeja vertaillessa eniten senioriasuntoja on Tampereella (40), Hämeenlinnassa (23), Lahdessa (20), Jyväskylässä (15) ja Porissa (15). Myös Oulussa on suhteessa väkilukuun paljon kohteita (11). Lähde: Senora-tutkimus 11/24–1/25, Tampereen yliopisto.
HALLINTAMUOTO YHTEISÖLLISESSÄ SENIORITALOSSA
Verkkokartoituksen perusteella yhteisölliset senioritalot ovat useimmiten kerrostaloja (84 %) Kerrostaloissa asuntojen määrä vaihtelee 9 asunnosta 162 asuntoon. Taloissa on asuntoja yksiöistä viiden huoneen huoneistoihin.
Rivitaloja on joukossa noin kymmenesosa (11 %). Lisäksi löytyi yksittäisiä luhtitaloja, pientaloja, omakotitaloja sekä yksi rivi- ja kerrostalon yhdistelmä. Rivitaloissa asuntojen määrä on 7–41 ja asuntojen koko on 1–3 huonetta.
Lähde: Senora-tutkimus 11/24–1/25, Tampereen yliopisto.
Tätä tarkoittaa senioriasunto
Senioriasumisen käsitteet menevät helposti sekaisin. Ymmärtämistä ei helpota se, että julkisuudessa puhutaan paljon hyvin hauraiden ihmisten asumistarpeista. Senioriasunnot on tarkoitettu melko itsenäiseen asumiseen kykeneville henkilöille.
”Ne ovat muuten tavallisia vuokra-, omistus- tai asumisoikeusasuntoja, mutta vähintään yhden asukkaan tulee yleensä olla yli 55-vuotias”, Anni Lausvaara kertoo.
Senioriasunto on suunniteltu sopivaksi myös liikuntarajoitteiselle. Siellä voi olla valmiina tai siihen voi helposti asentaa esimerkiksi turvakaiteita, korkean wc-istuimen, suihkujakkaran, turvapuhelimen tai -lieden. Lisäturvaa tuo joissakin taloissa automaattinen sammutusjärjestelmä.
”Monet seniorikohteet ovat yhteisöllisiä: on rakennettu tiloja yhdessäoloon ja harrastamiseen. Yhteisöllisyys edistää asukkaiden hyvinvointia ja torjuu yksinäisyyden ja turvattomuuden tunnetta”, Lausvaara sanoo.
Sosiaalihuoltolakiin vuonna 2023 tuotu uusi termi ”yhteisöllinen asuminen” ei kuitenkaan liity senioriasumiseen. Määritelmä tarkoittaa hyvinvointialueen järjestämää asumisratkaisua.
Tällaisessa kohteessa asuu ihmisiä, jotka eivät enää selviydy yksinään ja siksi heille tarjotaan keskitettyä kotihoitoa. Hoito ei ole ympärivuorokautista. Jos joku on jatkuvan hoivan tarpeessa, hänen tulisi päästä hoivakotiin.
Mitä sisältyy sopimukseen?
Senioriasunto hankitaan samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin asunto, esimerkiksi kauppakirjalla tai vuokrasopimuksella. Asumiskustannukset liikkuvat yleensä lähellä alueen markkinahintoja, mutta mahdolliset lisäpalvelut nostavat hoitovastiketta tai vuokraa.
”Lisäpalveluita voivat olla esimerkiksi yhteiset tilat, vaikkapa kuntosali tai vierashuone, jota voi varata ystävien ja sukulaisten majoittamiseen”. Lausvaara sanoo.
Palvelumaksuilla kustannetaan usein myös toiminnanohjaajan tai asukaskoordinaattorin palvelu. Hän on tavattavissa määräaikoina talossa, järjestää harrastustoimintaa ja auttaa asukkaita arjen haasteissa, kuten sähköisessä asioinnissa.
”Jokaiselta asunnolta laskutetaan yleensä palvelumaksu riippumatta siitä, osallistuuko yhteiseen toimintaan vai ei. Näin kulut saadaan katettua. Palvelumaksu on suuruudeltaan usein noin euro asuinneliöltä”, Lausvaara arvioi.
Jokainen asukas ostaa itsenäisesti kotiin tarvitsemansa muut palvelut. Taloyhtiöllä voi kuitenkin olla sopimuksia paikallisten yritysten kanssa, niin että esimerkiksi lounaan tai kotisiivouksen voi saada edullisemmin yhteistyöyritykseltä.
Vanha asunto uuteen kuosiin?
Moni haluaa asua niin pitkään kuin mahdollista omassa, tutussa kodissa. Esteettömien asuntojen tarve kasvaa jatkuvasti.
Korjausremontilla saa vanhan asunnon turvalliseksi. Tiesitkö, että valtio tukee vanhojen asuntojen omatoimisia muutostöitä esteettömiksi? Remonttiin voi hakea tukea esimerkiksi Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukselta eli Varkelta.
Kotitalousvähennys kattaa myös hiukan kodin remontoinnin kuluja. Huomaa, että vähennystä voi vaatia myös silloin, jos ostaa kotiin palveluita arjen helpottamiseksi.
Kotitalousvähennys 2026: Kotitalousvähennyksen määrä on vaihdellut eri vuosina. Veronmaksajien oppaassa kerrotaan, miten kotitalousvähennystä voi käyttää vuonna 2026.
OMISTUSASUNTO JÄRVEN RANNALLA | Timo Salomaa ja Minna Karttunen-Salomaa kertovat helmikuun Taloustaidossa (s. 46-48), millaista on asua senioreille rakennetussa kerrostalossa Kangasalla. Artikkelissa kerrotaan myös senioreille rakennetuista asumisoikeusasunnoista. Tästä digilehteen
Satu Alavalkama
Artikkelin kuvassa Timo Salomaa ja Minna Karttunen-Salomaa. Pariskunta muutti Hopeaharjuun viisi vuotta sitten. Heti alusta alkaen olo tuntui kotoisalta. ”Aina kun tapasimme uuden naapurin, meidät toivotettiin tervetulleiksi. Täällä ei luimistella hississä, niin kuin kerrostaloasujilla muualla on tapana.” Kuva: Jyrki Luukkonen
