Suurasiakkaille tuttu tehomaksu tekee tuloaan pienkäyttäjien sähkösopimuksiin. Se mutkistaa sähkölaskun optimointia, mutta kulutushuippujen tasaamisen vaiva palkitaan säästöillä.
Sekä sähkönkulutus että sen vaihtelut kasvavat rajusti. Sähköverkkoon kohdistuu yhä suurempia kysyntäpiikkejä. Siirtoverkkoyhtiöiden on lyötävä rahaa tiskiin vahvistaakseen verkon infrastruktuuria niin, että se ei petä hetkellisissäkään kulutushuipuissa. Tämän rahan voisi käyttää fiksumminkin – varsinkin kun sen maksamme lopulta me siirtoyhtiöiden asiakkaat.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) haluaa tasapainottaa sähköverkon kuormitusta uusimalla sähkömarkkinalakia. Työkaluna tässä on niin sanottu tehomaksu, joka lainmuutoksen myötä tullee tarjolle yhä useammalle pienasiakkaalle.
Sähkömarkkinoita valvova Energiavirasto uskoo, että lainmuutoksen jälkeen tehomaksu on yhä useammin mukana tuotteissa, joissa siirtohinta vaihtuu vuorokauden- tai vuodenajan mukaan.
Tehomaksu kannustaa tasoittelemaan
Pähkinänkuoressa tehomaksu on siirtomaksu, joka määräytyy asiakkaan samanaikaisesti käyttämän sähkön vaatimasta kaistasta sähköverkossa.
Porkkanana on siis se, että mitä pienempiä sähkönkuluttajan hetkelliset kysyntäpiikit ovat, sitä pienempi on myös perittävä tehomaksu.
Suurkäyttäjien sopimuksissa tehomaksu on ollut pitkään käytössä. Nyt, kun erityisesti sähköautojen latauksen sekä halpojen pörssisähköjaksojen suosion myötä myös pienkäyttäjien kulutus on entistä merkittävämpää, osa siirtoyhtiöistä on jo tuonut tehomaksullisia vaihtoehtoja myös kotitalouksille ja muille pienasiakkaille.
Lähde: Energiateollisuus
Tällä hetkellä tehomaksun määräytymisperusteet ovat kirjavia. Käytännössä jokaisella siirto-operaattorilla on sille oma laskentakaavansa. Lainmuutos yhdenmukaistaa tehomaksun määräytymistapaa niin, että se on sama kaikille operaattoreille.
Kynnyksen korkeus on kynnyskysymys
Se, mikä tehomaksun määräytymisperuste tarkalleen ottaen tulee olemaan, ei ole vielä tiedossa. Enää ei tarvitse kuitenkaan jännittää pitkään. Kun uusi sähkömarkkinalaki tulee tänä vuonna voimaan, Energiavirasto antaa määräyksensä tehomaksun laskentatavasta.
Virasto on aiemmin esittänyt TEMille, että tehomaksu laukeaisi maksettavaksi, jos tietty tehoraja ylittyy laskutuskaudella. Silloin maksu määräytyisi laskutuskauden – käytännössä kuukauden – kolmen tai viiden suurimman tehopisteen keskiarvon mukaan.
Energiaviraston esityksessä mainittua viiden kilowatin kynnystä on kritisoinut liian alhaiseksi ainakin Omakotiliitto. Raja rikkoutuu herkästi esimerkiksi saunottaessa, sillä pienempienkin kiukaiden teho on 4,5 kilowattia. Carunan datan mukaan tämän kynnysrajan alle jää kuitenkin lähes puolet yhtiön asiakkaista.
Energiavirasto pitää sidosryhmilleen keskustelutilaisuuden, jossa muun muassa kynnysarvoa voidaan käsitellä, vielä ennen kuin se antaa määräyksensä tehomaksuista.
”On kuitenkin niin, että mitä suurempi kynnysarvo on, sitä suurempi osuus siirron kustannuksista kertyy perusmaksuun. Kun tehomaksu sitten vastaavasti pienenee, myös sen motivoiva vaikutus vähenee”, Energiaviraston johtava asiantuntija Tiina Karppinen sanoo.
Energiavirasto ottaa kantaa ainoastaan tehomaksun määräytymisperusteisiin. Hintatasosta päättävät jatkossakin siirtoyhtiöt itse – toki niin, että tehomaksu ei saa vaikuttaa niiden hinnoittelun kokonaistasoon, jota Energiavirasto valvoo.
Tehomaksusta ei siis saa tulla operaattoreille uutta rahastusinstrumenttia.
Miten suurista summista tehomaksussa sitten on kyse? Oman taloni helmikuun lasku 1 600 kWh:lta Helenin aikasiirtohinnoittelulla olisi ollut vajaat 61 euroa, josta tehomaksun osuus vajaat yhdeksän euroa. Helenin yleissiirrolla lasku olisi ollut 72 euroa.
Lisäkoukeroita sähkölaskun optimointiin
Olipa tehomaksun määräytymisperuste mikä tahansa, sen huomioiminen kokonaissähkölaskua minimoidessa monimutkaistaa laskentaa.
Jos ostat sähkösi kiinteään hintaan, optimointi on sikäli helppoa, että yhtälössä ei ole tehomaksun lisäksi muita tekijöitä kuin siirtomaksu, joka voi vaihdella vuorokauden- ja/tai vuodenajan mukaan.
Riittää, että tasoittelet kulutustasi niin, että sähkösyöpöt toiminteet, kuten sähköauton lataaminen, lämminvesivaraaja ja muu sähkölämmitys sekä sähkökiuas, eivät ole päällä samaan aikaan.
Sen sijaan vaihtuvahintaisissa sopimuksissa – eli pörssisähkössä ja kulutusvaikutuksellisissa sähköenergiasopimuksissa – säästäminen monimutkaistuu tehomaksun vuoksi.
Kotitalouksien ostaman sähkön hintakehitys on ollut viime vuonna rauhoittumaan päin.
Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus
Tähän asti on riittänyt, että sähkönkulutusta keskittää vuorokauden halvimpaan hetkeen niin paljon kuin kodin pääsulakkeet ikinä vain kestävät. Moisestahan syntyy tehopiikkejä, jotka kasvattavat tehomaksua. Eli siis: pyrkimys minimoida ostetun sähkön hinta lähtökohtaisesti kasvattaa tehomaksua ja päinvastoin.
Niinpä vaihtuvahintaisten sähkösopimusten optimointiyhtälössä täytyy kuljettaa mukana sekä sähkön vaihtuvaa hintaa että tehomaksua.
Apua kotiautomaatiosta ja markkinoilta
Varsinkin tässä vaiheessa, kun tehomaksun tulevat määräytymisperusteet ja hinnat eivät ole vielä tiedossa, emme tiedä, kumpi pienentää kokonaissähkölaskua enemmän, sähkön ostohinnan vai tehomaksun minimoiminen.
Voitaneen kuitenkin olettaa, että lähtökohtaisesti myös vaihtuvahintaisissa sähkösopimuksissa säästäminen edellyttää sitä, että kulutusta lähtee vyöryttämään halvoille tunneille mahdollisimman tasaisesti. Suurin tehosyöppö päälle halvimmilla pörssitunneilla, seuraavaksi suurin seuraavaksi halvimmilla tunneilla ja niin edelleen.
Käsipelillä sähkönkulutustaan säätelevälle tämä vaatisi jo todellista harrastuneisuutta, lähtien siitä, että laitteita pitäisi kytkeä päälle ja pois öisin, jolloin aikasiirtotuotteiden siirtomaksut sekä sähkönmyyntihinnat ovat edullisia.
Sähkön hinnan vaihtelu on hurjaa ja hintapiikit kipuavat pahimmillaan pilviin. Kuvio kuvaa sähkön tukkuhinnan vaihtelua 2024. Hinta ilman veroja ja sähkönmyyjien kuluja.
Lähde: Energiateollisuus, Entso-e
Niinpä erilaiset automaatioratkaisut sähkönkulutuksen tasoitteluun nousevat nyt entistäkin suurempaan arvoon.
Jos niiden virittely ei iske, apua voinee pian ostaa myös palveluna. Energiavirasto uskoo, että uuden sähkömarkkinalain myötä markkinoille tulee kolmansien osapuolien palveluita, jotka auttavat tasaamaan omaa kulutusta.
”Toistaiseksi kuormantasauspalveluita ovat tarjonneet lähinnä siirtoyhtiöt omille aikasiirtotuotteilleen. Kun hinnoitteluperusteet yhtenäistyvät, erilaisille kuormantasauksen ja sähkön käytön optimointipalveluille avautuvat valtakunnalliset markkinat”, Tiina Karppinen Energiavirastosta sanoo.
Palveluja syntyy avuksi optimointiin
Sähkömarkkinoita kuluttajanäkökulmasta aktiivisesti seuraava Timo Koikkalainen, joka ylläpitää Facebookin lähes 70 000 jäsenen Pörssisähkö-ryhmää, uskoo, että helpotusta optimointiin syntyy myös harrastajarintamalla.
”Esimerkiksi jo tänään käyttäjä voi kulutustietojensa perusteella tarkastella ilmaisesta Liukuri-palvelusta, millainen sähkönmyyntisopimus olisi juuri hänelle edullisin. Uskon, että kun tehomaksun määräytymisperusteet ja hinnoittelu ovat selvillä, tarjolle tulee palveluita myös omaan kulutusprofiiliin sopivan siirtotuotteen valintaan ja tehorajan muodostamiseen”, Koikkalainen sanoo.
Koikkalaisen siirtoyhtiö ei vielä tarjoa tehomaksullista sähkösopimusta. ”Kun sellainen tulee saataville, arvioin sen kannattavuutta oman talouteni sähkönkulutuksen perusteella”, Koikkalainen sanoo. Hänen kotiautomaationsa sallii huippukuormien rajoittamisen tarpeen vaatiessa.
”Parhaiten sekä tehomaksun että vaihtuvahintaisten sähköenergiasopimusten kanssa pärjää kotitalous, jonka lämmitysjärjestelmä on varaava tai jolla on tulisijan kaltainen ’varajärjestelmä’, jolla sekä tehopiikit että kalliit tuntihinnat voi väistää”, Koikkalainen sanoo.
Hän uskoo, että nopeasti kehittyvät ja halpenevat kotiakkujärjestelmät auttavat kotitalouksia pian tasoittamaan verkosta otettavia huippukuormia ja hyödyntämään edullisimpia pörssisähköhintoja.
Netin sähköaktiivit ovat jo keksineet kikkoja tehomaksujen kurissa pitämiseksi. Jos tehomaksu lasketaan huipputuntien kulutuksesta, kannattaa olla pitämättä sähkökiukaan kaltaista sähkösyöppöä päällä kokonaisen tunnin ajan.
Kiuas kannattaisi napsauttaa päälle esimerkiksi 20 minuuttia yli tasatunnin ja sulkea se tunti kaksikymmentä minuuttia myöhemmin niin, että yhdelle tunnille kohdistuu vain 40 minuutin sähkönkulutus.
Energiaviraston Karppisen mukaan on vielä auki, lasketaanko tehopiikit kokonaisista vai varttitunneista. Sähkömarkkinat ovat siirtymässä 15 minuutin jaksoihin kuluvan vuoden aikana. Jos tehomaksu määräytyy varteittain, moinen kikkailu ei ole käytännössä mahdollista.
Kari Ahokas
