Sähkön kulutusmittauksen pulssi tihenee, minkä on määrä tasoittaa pörssisähkön hinnanvaihtelua. Ainakin aluksi hinta voi kuitenkin poukkoilla. Silloin sähkölaskun optimointiin tarvitaan automaatiota entistä enemmän.
Sähkömarkkinamme mullistuvat alkusyksystä. Pohjoismainen sähköpörssi siirtyy silloin eurooppalaisen lainsäädännön velvoittamana varttiperustaiseen hinnoitteluun.
Mullistus tosin tapahtuu pitkälti konepellin alla. Se koskettaa selvimmin pörssisähköasiakkaita. Tähän asti pörssisähkön hinta on päivittynyt tasatunnein, mutta kesäkuun muutoksen myötä hinta vaihtuu 15 minuutin välein.
Se, miten varttisähkö vaikuttaa voimassa oleviin pörssisähkösopimuksiin, riippuu sanamuodoista.
”Jos sopimuksessa mainitaan hinnan määräytyvän tunneittain ja jos myyjä ei ilmoita asiakkaalle tämän muuttuvan, tuntiperusteinen hinnoittelu voi jatkua”, Energiateollisuuden johtava asiantuntija Riina Heinimäki sanoo.
Jos sopimus taas mainitsee hinnoittelun seuraavan Suomen hinta-alueen hintaa, muutos tunneista vartteihin ei ole sopimusehtomuutos. Siitä ei tarvitse ilmoittaa asiakkaalle erikseen. ”Tässä tapauksessa asiakkaan hinnoittelumalli muuttuu kesäkuussa automaattisesti varttiperusteiseksi”, Heinimäki sanoo.
Varttivelvollisuus ei koske kaikkia
Sähkönmyyjän velvollisuus tarjota tuntituotetta vaihtuu nyt velvollisuudeksi tarjota varttituotetta. Sähkömarkkinalain asettama velvoite koskee niin sanottuja toimitusvelvollisia sekä suuria, yli 200 000 asiakkaan sähkönmyyjiä.
Toimitusvelvollisten myyjien täytyy tarjota varttituotetta vain omalla alueellaan, joka määräytyy paikallisen sähköverkkoyhtiön perusteella. Varttihinnoiteltua pörssisähköä kuitenkin tullee olemaan tarjolla Suomen laajuisesti lukuisilta tarjoajilta, aivan kuten aiemminkin.
”Käytännössä suuri osa myyjistä tarjoaa sähkösopimuksia samoilla ehdoilla koko maahan”, Energiaviraston johtaja Antti Paananen sanoo.
Sähkönmyyjät voivat halutessaan jatkaa tuntihinnoitellun pörssisähkön tarjoamista varttiaikanakin, mutta siihen ei ole mitään velvoitetta. Oletettavasti uudet kulutusvaikutukselliset sopimukset perustuvat jatkossa varttihintoihin nekin.
Aivan kuten pörssisähkössäkin, sopimuksen sanamuodot määrittävät sen, mihin mittausjaksoon voimassa olevat kulutusvaikutukselliset sähkösopimukset jatkossa perustuvat.
Kokonaisvaikutus pieni mutta ehkä suotuisa
Varttimittaus vaikuttanee kiinteähintaisten sähkösopimusten hintatasoon vähän, mutta arvatenkin suotuisasti.
”Varttihinnoitteluun siirtyminen ei sinällään muuta sähkön hintaa kokonaisuutena. Niinpä sillä ei pitäisi olla merkittävää vaikutusta kiinteähintaisiin sopimuksiin”, Energiaviraston Paananen sanoo. Kiinteähintaisten sopimusten hinnoittelu perustuu pitkälti siihen, miten sähkönmyyjät pystyvät johdannaisilla suojaamaan tulevia sähköhankintojaan.
Sähköyhtiöitä edustavan Energiateollisuuden Heinimäki on toiveikas tulevaisuuden suhteen.
”Onnistuessaan tavoitteessaan tehostaa markkinoiden toimintaa varttisähkö voi pitkällä aikavälillä pienentää myyjän tasekustannuksia ja siten laskea myös kiinteiden sopimuksien hintatasoa”, Heinimäki sanoo.
Hinta saattaa aluksi pomppia
Varttisiirtymän tavoitteena on tukea sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa aikaisempaa paremmin. Se ohjaa epätasapainosta aiheutuvia kustannuksia aiempaa tarkemmin oikeille markkinaosapuolille.
Muutoksen myötä hinnoittelun on määrä muuttua hienojakoisemmaksi. Siinä, missä sähkön kilowattituntihinta putosi aiemmin vaikkapa tuulienergian lisääntyessä esimerkiksi kahdeksan senttiä tunnissa, varttiajassa pudotus olisi keskimäärin kaksi senttiä varttitunnin välein.
”Sopeutuminen muutokseen edellyttää kuitenkin markkinatoimijoilta päivityksiä moniin järjestelmiin ja kaupankäyntitapoihin”, Heinimäki sanoo. Hänen mukaansa siirtymäaikana saattaa esiintyä yllättäviäkin hintaheilahduksia, jos esimerkiksi jokin järjestelmä elää vielä tuntiaikaa muiden systeemien siirryttyä vartteihin.
Esimerkiksi itävaltalaisen EXAA-sähköpörssin, joka on jo ottanut varttihinnoittelun käyttöön, toteutuneissa huutokauppahinnoissa on esiintynyt tunninsisäistä heilahtelua. Tämän vaihtelun syitä on kuitenkin vaikea arvioida.
”Kyseisen pörssin kaupankäynti vaikuttaa joka tapauksessa pieneltä, ja se toimii erillään EU:n laajuisesta huutokaupasta, jonka perusteella esimerkiksi Suomen pörssihinnat määräytyvät”, Antti Paananen sanoo.
Jos sähkön hintaheilunta syystä tai toisesta lisääntyy varttihinnoittelun myötä, pörssisähkön hintaoptimointi käsipelillä on aiempaa työläämpää, kun sähkölaitteita pitää napsia päälle tai pois jopa vain varttitunniksi, monta kertaa vuorokaudessa.
Toimivan kotiautomaation avulla optimointi toki hoituu helposti varttiajassakin. Joskin silloinkin kannattaa miettiä, onko järkevää napsaista esimerkiksi lämminvesivaraaja päälle ja pois monta kertaa vuorokaudessa. Laitteen käyttöiän kannalta voi olla parempi keskittyä pidempiin käyttöjaksoihin, vaikka se merkitsisikin muutamaa senttiä suurempaa sähkölaskua.
Mittarit matavat varttiaikaan
Varttiaikaan siirtymisen tärkeä edellytys on tietysti se, että sähkömittarit osaavat raportoida kulutuksen 15 minuutin jaksoissa. Maamme noin 3,8 miljoonasta mittarista noin puolet on tämän jutun kirjoittamisen aikaan varttikyvykkäitä tai päivitetty sellaisiksi.
”Loput noin pari miljoonaa käyttöpaikkaa vaativat fyysisen mittalaitteen vaihtamista uuteen”, Riina Heinimäki Energiateollisuudesta sanoo.
Mittarit ja niiden ylläpito ovat verkkoyhtiöiden vastuulla, ja ne on vaihdettava varttikelpoisiin vuoden 2028 loppuun mennessä. Tästä ei onneksi tule erillistä laskua asiakkaille – joskin kaikki mittaamiseen liittyvät kustannukset on toki sisällytetty verkkoyhtiöille maksettaviin siirtomaksuihin.
Oman sähkömittarin varttikykyisyyden voi tarkistaa kysymällä omasta siirtoyhtiöstä tai tutkailemalla sen tuottamaa dataa kantaverkkoyhtiö Fingridin Datahub-palvelusta osoitteessa fingrid.fi valitsemalla sivun ylälaidasta Kirjaudu > Datahub > Verkko > Lisätietoja > Käyttöpaikka.
Jos Aika-askel-kohdassa on merkintä PT15M, mittari on varttikykyinen. Aika-askel PT1H tarkoittaa, että mittari on vanhaa perua. Mutta ei hätää – varttipohjaisia sähkötuotteitta pääsee käyttämään jo huoltohenkilön käyntiä odotellessa.
”Jos mittaus toimii vielä tunnin tarkkuudella, varttikulutus laskutusta varten lasketaan silloin yksinkertaisesti jakamalla kunkin tunnin kulutus neljään yhtä suureen osaan”, Antti Paananen sanoo. Tämä laskennallinen varttikulutus ei tietenkään vastaa täysin varttitunnin toteutunutta kulutusta, mutta poikkeama ei kuitenkaan ole suuren suuri.
Kari Ahokas
