Piparkakkujen historia ulottuu keskiajan Eurooppaan, jolloin kaukaisista maista tuodut mausteet olivat harvinaista ylellisyyttä. Inkivääriä, kanelia, neilikkaa ja pippuria pidettiin paitsi arvokkaina myös terveyttä edistävinä.
Varhaisimmat piparkakut valmistettiin hunajasta ja mausteista, ja niitä käytettiin jopa lääkkeenomaisesti. Tästä syystä piparkakkujen valmistus kuului aluksi luostareille. 1400–1500-luvuilla piparkakut yleistyivät Keski-Euroopan markkinoilla ja juhlatilaisuuksissa.
Suomeen piparkakut saapuivat 1600-luvulla Ruotsista. Aluksi ne kuuluivat vain säätyläisten ja varakkaiden perheiden joulupöytiin, sillä mausteet olivat edelleen kalliita. Piparkakkuja pidettiin terveellisinä ja “kehoa lämmittävinä”, ja niitä tarjottiin muun muassa odottaville äideille ja sairaille.
Kun mausteiden hinnat laskivat 1800-luvulla, piparkakuista tuli koko kansan jouluherkku, ja leivonta vakiintui osaksi joulun odotusta. Samoihin aikoihin myös piparkakkutalojen rakentaminen alkoi yleistyä.
Piparkakkujen muodot eivät ole sattumaa. Niitä muotoiltiin sydämiksi, eläinhahmoiksi ja symboleiksi, joilla oli viestinnällinen merkitys – niitä annettiin lahjoina, rakkauden osoituksina ja hyvän onnen tuojina.
Piparkakkuihin liittyviä merkityksiä:
- Aurinko symboloi valoa, turvaa ja suojaa.
- Hevonen edustaa miehisyyttä ja rohkeutta.
- Jänis on hedelmällisyyden vertauskuva.
- Kenkä on perinteisesti eroottinen symboli.
- Kotka merkitsee valtaa ja voimaa.
- Kukko symboloi uuden ajan alkua ja miehistä voimaa.
- Kuusi edustaa elämän puuta ja uudistumista.
- Porsas on onnen ja vaurauden vertauskuva.
- Sydän tarkoittaa rakkautta ja onnea.
- Tähti on uskon symboli.
- Pyrstötähti viittaa lapsen syntymään.
Lähde: Leipätiedotus ry
Minna Petäinen