Vuoden alussa voimaan tullut rakentamislaki on aiempaa vapaampi, mutta vain tietyiltä osin. Ennen rakennustöitä kannattaa myös tarkastaa rakennuspaikkaa koskevat kaavamääräykset ja rakennusoikeus.
Uusi rakentamislaki keventää lisärakentamiseen liittyvää lupabyrokratiaa ja antaa tontinomistajalle aiempaa vapaammat kädet erilaisten ulkorakennusten toteuttamiseen.
Uudessa laissa vanha rakennuslupa ja toimenpidelupa on korvattu yhdellä rakentamisluvalla. Aiemmasta poiketen lupaa ei enää tarvita pinta-alaltaan alle 30 neliön kokoisille rakennuksille. Sellaisia ovat esimerkiksi pihasaunat, aitat, varastot, vierasmajat ja kesäkeittiöt.
Tällaiseen rakennukseen voi asentaa myös pienen tulisijan sekä vedet ja sähköt. Rajoituksena kuitenkin on, ettei sitä käytetä asumiseen eli rakennuksessa ei lain mukaan saa olla ruuanlaitossa tarvittavaa puu-, sähkö- tai kaasuhellaa.
Pieni remontointi helpottuu
Uusittu rakentamislaki antaa mahdollisuuden tehdä aiempaa enemmän myös korjaus- ja muutostöitä ilman rakentamislupaa. Luvan tarpeesta kannattaa kuitenkin olla ensin yhteydessä oman kunnan rakennusvalvontaan.
Lupa tarvitaan edelleen esimerkiksi laajennustöihin, rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen, kantavien rakenteiden korjaamiseen sekä sellaisten kohteiden korjaamiseen, joilla on merkittävää vaikutusta kaupunkikuvaan, maisemaan tai kulttuuriperintöön. Korjaustyöt voi tehdä nykysäännösten sijaan niin, että noudattaa rakennuksen alkuperäisen rakentamis- tai remontointiajan lainsäädäntöä.
Purkaminen puolestaan helpottuu etenkin haja-asutus- ja reuna-alueilla, joissa asuntokanta on ikääntynyttä ja sen arvo on laskenut viime vuosina jyrkästi.
Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi perikuntien haltuun jääneet vanhat ja huonokuntoiset omakotitalot sekä sellaiset rivi- ja kerrostaloyhtiöt, joissa on raskas korjausvelkataakka.
Laki rajoittaa yhä rakentamista
Aiempaa keveämmät lupakäytännöt ovat ymmärrettävästi innostaneet monet mökkiläiset ja omakotiasujat miettimään tonteilleen uusia sauna- ja lisärakennuksia.
Puhelimet ovat keväällä pirisseet tiivistyvään tahtiin myös Turun kaupungin rakennusvalvonnassa, kertoo valvontajohtaja Leena Salmelainen. Hän toimii oman työnsä ohella myös valtakunnallisen rakennusvalvojien yhdistyksen puheenjohtajana.
”Kysyjillä on useimmiten epätietoisuutta siitä, mitä lopulta saa tehdä ja mitä ei. Lain yksityiskohdissa on riittänyt rakennusvalvonnan ammattilaisillakin selvitettävää”, Salmelainen tunnustaa.
Hänen mielestään asiaan liittyvä uutisointi lähti heti alussa hieman väärille urille. Lupabyrokratiaa on toki kevennetty, mutta se ei vielä takaa, että alle 30-neliöisen saunan tai vierasmajan saisi pystyttää tontilleen täysin vapaasti.
Rakentaminen on entiseen tapaan tiukasti kytköksissä rakennuspaikkaa koskeviin kaavamääräyksiin sekä tontilla vielä jäljellä olevaan rakennusoikeuteen. Asemakaava-alueella se on todennäköisesti jo käytetty.
”Nämä asiat kannattaa ehdottomasti tarkistaa ennen rakennustarvikkeiden tilaamista”, Salmelainen muistuttaa.
Selvitä ja kysy etukäteen
Kaava-alueella on huomioitava tarkasti myös tontin rajat, rakennusten sallittu kokonaismäärä ja niiden etäisyys naapuriin. Tässä kohtaa lain tarjoama pieni vapaus tuo rakentajalle myös vastuuta, sillä kuntien rakennusvalvonnan resurssit eivät riitä joka paikkaan.
”Toisaalta myös kuntien välillä on jonkin verran tulkintaeroja”, Salmelainen toteaa.
Pykälistä lipsuminen paljastuu viimeistään rakennusvalvonnan pistotarkastuksissa tai naapurien valitettua.
”Yleiskaavaa, asemakaavaa ja yleisiä rakentamismääräyksiä on noudatettava jatkossakin. Riski naapuririitoihin on varmasti, jos aloittaa työt keneltäkään kysymättä”, Salmelainen toteaa.
Ei saunaa ilman asuinrakennusta
Lakiuudistus saattaa nostattaa kesämökkikuumetta myös niissä maanomistajissa, joilla on esimerkiksi ranta- tai metsäpalsta kaavoittamattomalla alueella. Rakentamisoptio nostaa luonnollisesti odotuksia myös palstojen arvonnoususta.
Salmelainen tarjoaa tässäkin viilentävän suihkun. Jos alueella on vain yleiskaava, loma-asuntoa varten on haettava jatkossakin poikkeuslupa.
Samalla metsän laitaan tai järvenrantaan sommiteltu alle 30-neliöinen rakennus voi jäädä edelleen pelkäksi haaveeksi.
”Esimerkiksi sauna on lain mukaan apurakennus, joka ei yksinään voi muodostaa uutta rakennuspaikkaa. Sen lisäksi tontilla on oltava myös loma- tai asuinrakennus”, Salmelainen muistuttaa.
Ammattilainen avuksi tarvittaessa
Kannattaako lisärakentamiseen sitten edes lähteä, jos on riski naapuririidoista sekä pahimmassa tapauksessa purkutuomioista ja sanktioista?
Leena Salmelaisen mukaan tällaiset sudenkuopat välttää, kun perehtyy kaavoitustilanteeseen paikallisen rakennusvalvonnan kanssa ja turvautuu tarvittaessa asiantuntijaan.
”Pienen varastokopin voi varmaan tehdä huoletta, jos vasara pysyy muuten kädessä. Saunan ja vierasmajan kanssa on syytä olla jo tarkempi ja käyttää myös suunnitteluapua”, Salmelainen opastaa.
Samalla hän vielä kertaalleen painottaa, etteivät itse rakentamista koskevat rajoitteet ja säädökset ole uudessa laissa muuksi muuttuneet.
”Tavallisen asukkaan kannalta uutta on oikeastaan vain tuo paljon rummutettu 30 neliön raja.”
Timo Sormunen
