Harkitse tarkkaan, onko välttämätöntä hankkia kasvien taimia ja siemeniä ulkomailta. Monessa maassa esiintyy sellaisia kasvintuhoojia, joita ei ole Suomessa. Kun matkustat tai tilaat kasveja tai siemeniä ulkomaisista verkkokaupoista, selvitä kasvinterveysvaatimukset etukäteen.
Kotipuutarhurin on tärkeää tiedostaa kasvinterveyden merkitys ja huolehtia siitä, että omaan pihaan hankittavat kasvit täyttävät vaatimukset.
EU:n ulkopuolisista maista ei käytännössä voi tuoda kasveja matkatuliaisina. Kaikilta kasveille, pistokkaille, siemenille, taimille, kukkamukuloille ja -sipuleille on vaatimuksena kasvinterveystodistus, jonka hankkiminen ei yleensä onnistu matkalla ollessa. Verkko-ostoksilla todistuksen saaminen pitää varmistaa ennen tilaamista.
Toisista EU-maista kasveja voi tuoda melko vapaasti. Kannattaa kuitenkin painaa mieleen, että tulipoltteen isäntäkasveja –omenapuita, päärynäpuita tai tuhkapensaita – tai siemenperunaa ei yleensä voi tuoda Suomeen suoja-aluevaatimusten takia.
”Suomen ilmastossa ulos istutettavat monivuotiset kasvit ovat suurempi riski kasvintuhoojien kannalta, koska myös niiden taudit ja tuholaiset todennäköisesti selviytyvät ilmastossamme ja voivat asettua tänne. Jos pihalle on tullut karanteenituhooja tai muu vieraslaji kasvituliaisen mukana, on tällöin vaarana, että se lähtee leviämään ympäristöön. Tuontisäännöt ovat kuitenkin samat kaikille kasveille käyttötarkoituksesta riippumatta”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Paula Lilja kertoo tiedotteessa.
Monivuotisista kasveista esimerkiksi tulipoltteen isäntäkasvit, kuten omena- ja päärynäpuut, tuhkapensaat, orapihlajat ja pihlajat sekä viiniköynnökset ja havukasvit ovat riskikasveja, jotka ovat tuontikiellossa EU:n ulkopuolelta. Sama koskee siemenperunaa.
Oikeista kasvuolosuhteista huolehtiminen tukee kasvien terveyttä
Kasveja istuttaessa tulee ottaa huomioon kasvin valon ja veden tarve sekä sopiva maaperä. Kasvintuhoojat viihtyvät usein tiheissä ja kosteissa kasvustoissa. Harvaan istuttaminen ehkäisee tuholaisten esiintymistä.
Kasvin tarpeen mukainen kastelu ja lannoitus edesauttavat kasvin omaa vastustuskykyä. Sairaalta näyttävät kasvit kannattaa poistaa ja rikkaruohot kannattaa kitkeä kasvustoista.
Suomen ilmastoon sopeutuneet kasvilajit ja lajikkeet vaativat vähemmän hoitoa ja selviytyvät paremmin tuholaisista ja taudeista.
Jos ostat tai vaihdat kasveja, pistokkaita tai siemeniä muiden puutarhureiden kanssa, tarkastele niiden kuntoa ja tiedustele alkuperää. Moni on kiinnostunut taimien tai siementen myymisestä muille harrastajille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
”Kannattaa tarkistaa ohjeet Ruokaviraston verkkosivuilta, sillä siinä on rajoituksia, mitä harrastajana voi myydä”, Lilja kertoo.
Näin edistät kasvinterveyttä kotipuutarhassa
- Opettele tunnistamaan keskeiset karanteenituhoojat, kuten koloradonkuoriainen, tulipolte ja aasianrunkojäärä ja tarkkaile kasvitauteja ja tuholaisia puutarhassa.
- Ilmoita Ruokavirastoon, jos havaitset karanteenituhoojan.
- Älä torju karanteenituhoojaa omatoimisesti, sillä niiden hävittäminen kuuluu viranomaiselle.
- Huomioi tavanomaisten kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien torjunnassa vastuulliset toimintatavat, ohjeita löydät esimerkiksi Tukesin ja Marttojen verkkosivuilta.
- Ole tarkkana taimiostoksilla. Osta vain terveen ja elinvoimaisen näköisiä taimia.
- Käytä tarkastettua (sertifioitua) siemenperunaa. Sen tunnistat pussiin merkitystä vakuustodistuksesta.
- Älä riskeeraa! Harkitse, onko välttämätöntä hankkia kasvien taimia ja siemeniä ulkomailta. Monessa maassa esiintyy sellaisia kasvintuhoojia, joita ei ole Suomessa.
- Kun matkustat tai tilaat kasveja tai siemeniä ulkomaisista verkkokaupoista, selvitä kasvinterveysvaatimukset Ruokaviraston verkkosivuilta.
MIKÄ #PlantHealth4Life? | Kampanja lisää ihmisten tietämystä kasvien terveyteen kohdistuvista riskeistä ja siitä, millainen vastuu jokaisella on kasvien suojelemisessa. Kampanjan tavoitteena on lisätä tietoa kasvien terveyden ja arkielämän välisestä yhteydestä ja kannustaa kansalaisia toimimaan kasvien terveyden suojelemiseksi.
Ruokavirasto, EFSA Euroopan elintarviketurvallisuus-viranomainen
Minna Petäinen