Kotitalousvähennys koki vuoden 2025 alussa rajun leikkauksen – ja se tuntuu lompakossa. Veroetu pienenee helposti sadoilla euroilla.
Kotitalousvähennys on ollut Suomessa merkittävä verotukimuoto, jonka tarkoitus on kannustaa kotitalouksia ostamaan työvaltaisia palveluita, kuten siivousta, remontointia ja hoivapalveluita. Kuopiolainen yrittäjä Petteri Virranta huomasi heti vuoden vaihteessa leikkausten astuttua voimaan, että asiakkaiden käyttäytyminen muuttui.
”Erityisesti remonttipuolella on näkynyt varovaisuutta. Isoja keittiöremontteja ja kylpyhuoneuudistuksia siirretään tuleville vuosille tai jaetaan pienempiin osiin”, hän sanoo.
Virranta on toiminut perheyrittäjänä yli 30 vuotta. Yrityksen päätoimialana ovat talotekniikkapalvelut ja erityisesti sisäilmaan liittyvät ratkaisut. Lisäksi se tarjoaa muun maussa saneeraus- ja siivouspalveluita.
Hän kertoo, että leikkausten vaikutukset eivät ole näkyneet pelkästään rakennuspuolella: myös siivouspalveluiden kysyntä on muuttunut.
”Monet asiakkaat ovat tottuneet siihen, että arjen helpottaminen on taloudellisesti mahdollista, kun vähennys on riittävä. Nyt kun omavastuu on noussut ja korvausprosentti laskenut, pienet siivouspalvelut eivät enää houkuttele samalla tavalla. On tullut viestejä, että esimerkiksi kuukausisiivouksia on peruttu.”
Viesti kentältä on huolestunut
Myös Suomen Yrittäjien (SY) mukaan leikkaukset ovat lisänneet epävarmuutta yrityskentässä. Järjestössä nähdään, että päätöksiä olisi pitänyt valmistella huolellisemmin.
Tyypillisesti kotitalousvähennykseen on käytetty noin puoli miljardia euroa vuodessa. Muutoksen myötä vähennystä leikataan arviolta 100 miljoonaa euroa.
”Se tuntuu tässä tilanteessa sekä yrittäjistä että kuluttajista suurelta, koska edellinen hallitus nosti väliaikaisesti kotitalousvähennystä – rakennus- ja remonttitöitä lukuun ottamatta – energiakriisin vuoksi, ja nyt palataan alemmalle tasolle kuin ennen energiakriisiä. Omavastuu nousee lisäksi aiempaa korkeammalle tasolle”, Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman sanoo.
”Viesti kentältä on ollut hyvin huolestunut. Kun yrityksillä on jo valmiiksi ollut vaikeaa ja päälle tulevat leikkaukset, moni joutuu sopeuttamaan toimintaansa – pahimmillaan jopa laittamaan lapun luukulle.”
Hänen mielestään erityisen ongelmallista on, ettei kotitalousvähennyksen korotuskokeilun vaikutuksia ehditty arvioida ennen muutosta.
”Korotuskokeilu kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä oli tarkoitettu kahdeksi vuodeksi, ja sitä jatkettiin vuodella. Tarkoituksena oli mitata työllisyysvaikutuksia, mutta tietääkseni tutkimuksia ei kokeilun osalta tehty. Silti tehtiin leikkaus. Olisi ollut syytä ensin tutkia ja vasta sitten päättää.”
”Alustavien viestien perusteella erityisesti kotisiivouksen puolella tilanne on vaikeutunut. Vielä ei ole kuitenkaan ehditty tehdä kattavaa tutkimusta, joka kertoisi, kuinka paljon kysyntä on vähentynyt esimerkiksi koko siivousalalla.”
Tutkimus kyseenalaistaa hyödyt
Hallituksen esityksen mukaiset leikkaukset tulivat voimaan 1.1.2025. VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen pitää niitä perusteltuina ja viittaa VATT:n sekä Laboren julkaisemaan tutkimukseen, jossa vertailtiin eri muutosten vaikutuksia kotitalousvähennykseen Suomessa ja Ruotsissa puolentoista vuoden ajan.
Itse tutkimus julkaistiin vuonna 2021, mutta tutkimusdata perustuu ajankohtaan, jolloin Ruotsissa otettiin vähennys käyttöön siivouspalveluille – eli vuodesta 2007 alkaen.
”Jos tarkastellaan työllisyyden lisäystä tai harmaan talouden vähenemistä suhteessa rahamäärään, mitä julkinen talous siihen käyttää, kotitalousvähennyksen vaikutus on melko pieni. Tämä ei tarkoita, etteikö vähennyksestä olisi hyötyä joillekin kotitalouksille, mutta sen yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei ole suuri”, Kosonen sanoo.
Aika, jolta tutkimusdata kerättiin, valittiin Kososen mukaan sen takia, että myöhempinä vuosina olisi ollut vaikea löytää luotettavaa kotimaista vertailudataa. Syynä ovat vuoden 2009 finanssikriisi ja esimerkiksi jatkuvat muutokset kotitalousvähennykseen, jotka vaikeuttavat analyysejä.
”Tulokset olivat kuitenkin selkeitä: vähennys ei lisännyt siivouspalveluiden kokonaiskysyntää edes Ruotsissa, jossa maksimivähennys oli paljon suurempi kuin Suomessa. Ihmiset, jotka jo aikaisemmin ostivat palveluita, alkoivat hyödyntää vähennystä, mutta uutta kysyntää ei syntynyt.”
Yrittäjien gallup antaa eri tuloksia
Suomen Yrittäjien gallup on tuoreempi, mutta se perustuu jäsenyrittäjien omakohtaiseen kokemukseen. Sen mukaan kotitalousvähennys on lisännyt työllisyyttä; Suomen Yrittäjien joulukuussa 2023 teettämän gallupin mukaan 48 prosenttia pk-yrityksistä arvioi kotitalousvähennyksen lisänneen työllisyyttä. Yrittäjägallupin teki Verian.
Korotus kotitalous-, hoito- ja hoivatyöhön oli gallupin mukaan lisännyt myös kysyntää: 22 prosenttia vastaajista kertoi sen kasvattaneen kyseisten palveluiden tilauksia. Tämä näkyi erityisesti naisyrittäjissä ja nuorissa yrittäjissä.
Suomen Yrittäjien veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman arvioi, että kun kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on vähennetty, se koskettaa etenkin asiakkaita, jotka ovat tottuneet teettämään paljon työtä vuoden aikana. Osa näistä asiakkaista rajaa nyt esimerkiksi remontteja pienemmiksi tai jaksottaa eri töitä useammalle vuodelle, jotta veroetu pysyy mahdollisimman suurena.
Lisäksi suurempi omavastuu ja pienempi vähennysprosentti vähentävät verohyötyä pienissä korjaus- ja huoltotöissä. Moni satunnainen työ, kuten pieni sähkö- tai antenniremontti, jää silloin helposti omavastuun alle.
”Kyse on kokonaisuudesta. Enimmäismäärän lasku hillitsee isoja töitä, omavastuun nousu pienentää verohyötyä satunnaisissa töissä, ja pienempi vähennysprosentti tekee koko vähennyksestä vähemmän houkuttelevan”, Hellman sanoo.
Suomen Yrittäjät ovat kritisoineet myös omavastuun nostoa, koska se iskee vähävaraisiin, joilla ei ole varaa tilata paljon palveluita, jolloin heillä ei kerry paljon vähennettäviä töitä.
”Kotitalousvähennys on myös ollut keino tukea iäkkäiden mahdollisuuksia asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kun toimintakyky alenee, palveluiden ostaminen helpottaa arkea. Jos tilaa vaikka 400 eurolla siivouspalveluita, ennen sai 140 euron vähennyksen, mutta nyt ei saa enää mitään”, Hellman vertaa.
Ennakoitavuutta kaivataan
VATT:n Kososen mielestä ei ole yllättävää, että yrittäjät haluavat lisää verotukia.
”Tärkeää on kuitenkin tutkia, miten ne aidosti vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen, ja siitä meidän nyt jo vertaisarvioidussa tutkimuksessamme on kyse. Vaikutus siis on pieni”, hän korostaa.
Vaikka näkemyseroja on, tukijärjestelmiin toivotaan pitkällä tähtäimellä yhteistuumin lisää ennakoitavuutta.
”Kotitalousvähennyksen muutoksia on ollut aika paljon. Jopa saman hallituskauden aikana on saatettu tehdä erisuuntaisia muutoksia. Ne eivät ole perustuneet tutkimustietoon, vaan poliittisiin päätöksiin”, Kosonen harmittelee.
”Kotitalousvähennyksen ehtoja ei pitäisi muuttaa vuodesta toiseen. Ihmiset suunnittelevat remontteja ja huoltoja useamman vuoden päähän – jos säännöt muuttuvat jatkuvasti, päätöksiä lykätään. Ja silloin korjausvelka kasvaa”, Virranta täydentää.
Markkinat ovat heiluneet myös toiseen suuntaan. Kentällä ensimmäiset merkit kotitalousvähennyksen muutosten vaikutuksista nähtiin jo ennen kuin ne astuivat voimaan.
”Vuoden 2024 loppupuolella tuli selvä piikki kysyntään, kun tieto leikkauksista julkistettiin – ihmiset halusivat hyödyntää vähennyksen ennen kuin ehdot muuttuivat. Mutta vuoden vaihteessa tuli notkahdus. Se osui vielä hiljaiseen talvikauteen, jolloin vaikutukset korostuivat.”
Virranta kertoo heidän paikanneen tilannetta lisäämällä markkinointia ja kohdennettuja kampanjoita, mikä toi lisäkustannuksia. Se auttoi, mutta energiakriisin vaikutukset näkyvät edelleen.
”Hinnoista tinkiminen alkoi energiakriisin myötä, ja sama trendi jatkuu. Tai jos jokin työ voidaan lykätä tai tehdä itse, niin usein myös tehdään. Mutta esimerkiksi suodatinhuoltoja tai ilmanvaihtojärjestelmien puhdistuksia ei voi kuka tahansa tehdä, joten ne jäävät usein tekemättä. Tästä syntyy väistämättä kasvavaa korjausvelkaa, mikä on iso huolenaihe pitkällä aikavälillä – se heijastuu jopa sisäilman laatuun ja terveellisiin asumisolosuhteisiin.”
Suomen yrittäjien parissa on koettu epäkohtana sekin, että kotitalousvähennyksen korotukset vuosina 2022–2024 eivät koskeneet remontti- ja kunnostustöitä.
”Hoiva- ja siivousalalla pystytään jo nyt tuottamaan palveluja tietyin ehdoin arvonlisäverottomasti, ja lisäksi asiakas voi saada kotitalousvähennyksen. Miksi tukea lisää jo olemassa olevaa järjestelmää? Ei sitä pitäisi tehdä ainakaan rakennusalan kustannuksella”, Virranta harmittelee.
”Tulevien tukien tulisi olla pitkäjänteisiä ja selkeästi kohdennettuja. Ei pelkkiä yksittäisiä tukia, vaan kokonaisuuksia, joissa huomioidaan laajempi hyöty sekä kotitalouksille että kansantaloudelle – kuten energiaremontit, jotka parhaimmillaan tukevat sekä energiatehokkuutta että huoltovarmuutta”, hän toivoo.
ISO REMONTTI, KOTISIIVOUS, POIS ÖLJYLÄMMITYKSESTÄ | Tutustu lokakuun Taloustaidon esimerkkeihin (s. 23) kotitalousvähennyksestä. Veronmaksajien jäsen, lue tai kuuntele esimerkit digilehdestä >>
FAKTA: KOTITALOUSVÄHENNYKSEN LEIKKAUKSET
Vuonna 2025 siivouksesta ja muista kotitalous-, hoiva- ja hoitotöistä saa reilusti aiempaa vähemmän takaisin verotuksessa, koska niihin ei kohdistu enää korotettua vähennystä. Remontti- ja kunnostustöissä ei ole ollut korotettua vähennystä, joten pudotus ei ole yhtä suuri.
Öljylämmityksestä luopumisen osalta korotettu vähennys pysyy kuitenkin nykyisellään 60 prosentissa ja maksimimäärä 3 500 eurossa. Kyseisiin lämmitystapamuutoksiin sovelletaan korotettuja lukuja vuosina 2022–2027.
Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyössä sovelletaan nyt samoja vähennyksiä kuin remontti- ja kunnossapitotöissä. Niissä vähennyksen määrä laskee 35 prosenttiin työn osuudesta (tai 13 prosenttiin maksetusta palkasta + sivukulut), ja henkilökohtainen maksimimäärä tippuu 1 600 euroon.
Omavastuu nousee kaikissa vähennettävissä töissä 150 euroon.
- Mikä kotitalousvähnnys?
- Kotitalousvähennykseen oikeuttava työ
- Kotitalousvähennyksen tekeminen
- Verohallinnon kotitalousvähennyslaskuri
Kaisa Salminen
