Kotiakut lupaavat energiansäästöä ja tuottoja reservimarkkinoilta. Kuluttajan on kuitenkin navigoitava monimutkaisessa markkinassa, jossa tuotot voivat vaihdella suuresti.
Espoolaisessa sähkölämmitteisessä paritaloyhtiössä jokainen osakas hallinnoi itse omaa aurinkosähköjärjestelmäänsä. Yksi asukkaista on Harri Tammi, joka on hankkinut lisäksi kotiakun varastoonsa. Hän kertoo, ettei ole varsinainen teknologia-asiantuntija, mutta tekniikan hyödyntäminen ja ympäristöasiat kiinnostavat.
Päätös kotiakun hankinnasta syntyi melko nopeasti.
"Minulle tärkeintä oli, että kotiakku voidaan liittää aurinkosähköjärjestelmään. Myös ystävän suositukset ja se, että akkujen hinnat ovat viime vuosina laskeneet teknologian kehittyessä, vaikuttivat asiaan", kertoo Tammi, joka valitsi Elisan kotiakun.
Harri Tammen hankkima akku toimii luvatulla tavalla eli varastoi sähköä, kun sähkön hinta on alhaalla. ”Mutta jos sähkön hinta pysyy korkeana useita päiviä peräkkäin, akun varastoja ei voi juuri hyödyntää.” Kuva: Susa Junnola
Kotiakkujen markkinoita on luonnehdittu ”villeiksi”, koska uusia akkutoimittajia on ilmaantunut runsaasti ja koska tuottolupaukset kuulostavat usein ylimitoitetuilta. Elisa poikkeaa valtavirrasta melko varovaisilla tuottolupauksillaan.
”On tärkeä ymmärtää, että palveluntuottajien säästöarviot perustuvat historiatietoihin, eikä kukaan anna takeita tulevista tuotoista”, asiantuntija Veli-Matti Virtanen Motivasta korostaa.
Sähkövarastojen rooli muutoksessa
Älykäs kotiakku toimii usein yhdessä aurinkopaneelien kanssa ja varastoi aurinkoenergiaa myöhempää käyttöä varten. Tällöin itse tuotettu aurinkosähkö voidaan käyttää tehokkaasti kiinteistön sisällä, ja kotitalous välttää sähkön siirtomaksut ja verot.
Akku voi ladata ostosähköäkin, jos sitä on edullisesti saatavilla, ja käyttää varastoitu energia tai myydä sitä verkkoon, kun sähkö on kallista.
”Tällainen perinteinen kotiakku ei ole ollut rahallisesti kannattava, mutta sähkön hintavaihteluiden kasvaessa ja akkuteknologian halvetessa tilanne voi muuttua. Toisaalta sähkön hintavaihteluita on vaikea ennustaa, mikä aiheuttaa epävarmuutta”, Virtanen pohtii.
Uudempi tuote on reserviakku, joka voi osallistua Fingridin reservimarkkinoille tasaten sähköverkon kuormitusta tarpeen mukaan. Sääriippuvainen uusiutuva energia on lisännyt reservitarvetta, ja kotiakku voi toimia osana tätä järjestelmää. Reserveille on tarvetta, koska sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan.
Kuluttajat eivät voi kuitenkaan osallistua reservimarkkinoille ilman aggregointiyritystä.
”Käytännössä tarvitaan iso ryhmä kotiakkuja ja järjestelmä, joka pystyy ohjaamaan kaikkia näitä akkuja sekä käymään kauppaa reservimarkkinoilla”, suunnittelija Mikko Haapamäki Fingridistä selventää aggregoinnin periaatteita.
Akkujärjestelmät toimivat usein automaattisesti omien ohjelmointialgoritmiensa mukaan, ja käyttäjällä on vain rajallinen mahdollisuus vaikuttaa järjestelmän toimintaan. Tämä kannattaa varmistaa järjestelmän toimittajalta.
Perehdy etukäteen reservimarkkinoihin
Ansaitse 2 200–3 000 euroa vuodessa reserviakulla - sormea nostamatta, mainostaa Kärki Kumppanit Oy energiamyynti.fi-sivustollaan Emaldon akkuja. Yhtiöstä kuitenkin kerrotaan, että he myyvät pääasiassa Checkwattin ratkaisua, koska Emaldolla ei ole haastatteluhetkellä vielä lupaa käydä kauppaa reservimarkkinoilla.
Fingrid kertoo julkisesti nettisivuillaan, mitä reservimarkkinasopimuksia sen ja yritysten välillä on. Kuluttajan on hyvä ymmärtää, että pelkkä sopimuksen olemassaolo ei välttämättä tarkoita, että yrityksellä on lupa käydä kauppaa, vaan luvan saadakseen pitää täyttää myös Fingridin tiukat vaatimukset.
”Ennen kaupankäyntilupaa reservitoimittajan tulee muun muassa täyttää tekniset vaatimukset, pystyttää tiedonvaihto Fingridin ja reservitoimittajan välille sekä testata kaupankäyntialustojen toiminta”, Haapamäki toteaa.
Reservikorvaukset toimivat markkinaehtoisesti, eikä niitä voi ennustaa. Haapamäen mielestä olisi sen vuoksi hyvä, jos aggregointiyritys pystyisi käymään kauppaa mahdollisimman monella reservimarkkinalla. Tämä voi olla – markkinasta riippuen – hyvinkin vaikeaa, mutta sääntelyllä on pyritty vähän helpottamaan tilannetta.
Alan termistö voi tuntua vaikeaselkoiselta, mutta Fingrid on pyrkinyt avaamaan reservimarkkinoiden toimintaa sivustollaan kuluttajalähtöisesti. Sen jälkeen, kun termit ovat jollain tapaa hallussa, järjestelmätoimittajilta kannattaa kysyä, mille reservimarkkinoille heidän tuotteensa pystyy osallistumaan.
Haravoi tarkasti tuotto-odotukset
Sähkön hinnan kehitystä ja reservituottoja ei voi ennustaa, joten kotiakkujen tuottoarviotkin ovat laskennallisia ja niissä voi olla isoja eroja.
Esimerkiksi Checkwattin energiansäätöjärjestelmän, reserviakun (noin 18 kWh) ja aurinkopaneeleiden kokonaispaketin hinta on energiamyynti.fi-sivustolla 14 900 euroa. Reservituotoiksi on arvioitu reilusti yli 2 000 euroa vuodessa. Sen sijaan aurinkosähkön latauksesta tai muista hyödyistä ei ole esitetty laskelmia.
Vertailun vuoksi: Elisa arvioi kotiakkunsa vuotuiseksi säästöksi (21 kWh) vain 360 euroa. Yhtiö on tehnyt sivustolleen myös kuluttajaystävällisen säästölaskurin, jonka avulla voi arvioida kotiakun kannattavuutta eri asumismuodoille niin reservituotot, aurinkopaneelien lataus kuin halpojen sähkön tuntihintojen hyödyntäminen mukaan lukien.
Toisaalta Checkwatt ilmoittaa perivänsä reservituotoista 20 prosentin siivun, mutta Elisa ei avaa bisnesmalliaan tässä kohtaa yhtä avoimesti eikä kerro tätä osuutta.
”Kuluttajan kannattaa selvittää tarkasti, mistä luvatut tuotot muodostuvat ja kuinka realistisia ne ovat. Koostuvatko ne esimerkiksi reservimarkkinoista, aurinkosähkön latauksesta sekä sähkön ostosta ja myynnistä tuntihinnan mukaan”, Virtanen Motivasta korostaa.
Selvitä myös akun toimintaperiaate
Toimintamalleissa on muitakin eroja, mikä vaikeuttaa vertailua. Huomaa, että aggregointiyritys ei välttämättä ole sama yritys, joka tekee tarjouksen kotiakusta. Se kannattaa siis selvittää.
Motivan Virtanen muistuttaa, että kuluttajan on tärkeää ymmärtää myös akun toimintaperiaate ja sopimuksen ehdot. Onko akusta varattu eri toiminnoille kiinteä osuus vai mukautuuko sen toiminta markkinatilanteen mukaan?
Kannattavuusarviossa on hyvä huomioida tuottoja vähentävät tekijät, kuten sähkönsiirto- ja energiamaksut, verotus sekä akuston realistinen käyttöikä. Asennuskustannukset sisältyvät usein hintaan, mutta järjestelmän huollot ja päivitykset voivat tuoda lisäkuluja.
Sopimusehdotkin on syytä käydä huolellisesti läpi: kuinka pitkäksi aikaa kotitalous sitoutuu, mitä tapahtuu palveluntarjoajan lopettaessa toimintansa tai mennessä konkurssiin ja millä ehdoilla sopimus voidaan irtisanoa.
Lisäksi akkujen omistajuus voi vaihdella – ne voivat olla asiakkaan omaisuutta tai esimerkiksi liisattuja.
"Vaikka yhtiöt ovat alkaneet avata tuottolaskelmiaan aiempaa enemmän verkkosivuillaan, kuluttajalle jää edelleen paljon selvitettävää", Virtanen toteaa.
Muista tarkistaa sekin, perustuvatko esitetyt tuottoarviot Suomen reservimarkkinoihin.
Reservimarkkinat vai käytön optimointi?
Osa kotiakuista tarjoaa kapasiteettiaan pelkästään reservimarkkinoille.
Virtanen arvioi, että tällaisen akun hankkiminen voi olla riskialtista, koska nyt perustetaan paljon isokokoisia akkujärjestelmiä, jotka pyrkivät samoille markkinoille. Korvaukset voivat sen myötä laskea tulevaisuudessa, vaikka reservimarkkinoiden tarpeen uskotaan jatkavan tulevaisuudessa kasvuaan.
”Itse näkisin, että parhaan kannattavuuden voisi saavuttaa älykäs akusto, joka optimoi toimintaansa jatkuvasti eri lähteistä, kuten reservimarkkinoilta, pientuotannon varastoinnista ja sähkön hintojen vaihtelusta syntyvien tuottojen perusteella. Siten se pyrkii löytämään kiinteistön omistajan kannalta parhaan lopputuloksen. Jos kotitalous käyttää paljon sähköä, myös se voi lisätä kotiakun kannattavuutta”, Virtanen arvioi.
Tähän suuntaan kehittää järjestelmiään myös Powera.
”Tulevaisuudessa kotiakkumme eivät ole pelkästään varavoimalähteitä, vaan aktiivisia osia älykkäissä energiajärjestelmissä”, yhtiön toimitusjohtaja Toni Tillonen visioi.
Terawoima toimii puolestaan täysin erilaisella logiikalla, ja tarjoaa asiakkaille sähköä hintaan 4 snt/kWh. Toimituksia on jouduttu kuitenkin odottelemaan. Markkina on ylipäätään uusi ja kehittyy jatkuvasti.
- Lisätietoa reservimarkkinoista mm. Fingridin sivuilta
KOTIAKKU TOI SÄÄSTÖJÄ, MUTTA TOIKO TARPEEKSI? Kotiakun takaisinmaksuajan laskeminen ei ole helppoa eikä yksiselitteistäkään. Hankaluutena on hintojen arvaamattomuus. Harri Tammi kertoo lisää digilehdessä 5–6/2025 s. 21.
KOTIAKUT: MUISTILISTA OSTAJALLE
Sähkösopimus: Voit valita edelleen itse sähkösopimuksesi, mutta jos käytät akkujärjestelmää, joka optimoi toimintaansa pörssisähkön hinnan mukaan, se ei luonnollisesti tapahdu ilman pörssisähkö- tai kulutusjoustosopimusta.
Reservimarkkinat: Reservikorvauksen maksaa Fingrid, ja aggregaattori tilittää sen sinulle vähennettyään oman palkkionsa. Selvitä tarvittaessa aggregointiyrityksen nimi – se ei ole välttämättä sama taho, joka tekee tarjouksen.
Automaattiset järjestelmät: Valtaosa järjestelmistä toimii automaattisesti. Selvitä, onko myös käyttäjällä mahdollisuus vaikuttaa sen toimintaan.
Muita selvitettäviä asioita: Selvitä kotiakun toimintaperiaate, sopimusehdot ja tuotto-odotukset. Huomaa, että ne voivat vaihdella merkittävästi eri palveluntarjoajien välillä.
Huomioi riskit: Akkutoimittajien lupaamat säästöt perustuvat historiatietoihin, eikä tulevaisuuden tuottoja voida taata. Riskejä voi pienentää se, jos järjestelmä pystyy optimoimaan toimintaansa jatkuvasti eri lähteistä, osallistumaan monille eri reservimarkkinoille ja kotitalouden sähkönkulutus on suurta.
KOTIAKUT: MUISTA PALOTURVALLISUUS
- Akkupalon sammuttaminen voi olla poikkeuksellisen vaikeaa, joten on erityisesti huolehdittava sähkö- ja paloturvallisesta toteutuksesta sekä pelastustoimen ja pelastautumisen turvallisuudesta.
- Yleinen suositus on, että akkuvarastot tulisi sijoittaa erilliseen tilaan, kuten pihavarastoon, lähtökohtaisesti 8 metrin päähän muista rakennuksista.
- Litium-rautafosfaattiakku (LFP) on vähän kalliimpi, mutta paloturvallisempana pidetty kuin perinteiset litiumakut – sitä ei ole ylipäätään helppo saada savuamaan, saati räjähtämään.
Ohjeet antoi Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n tekninen asiantuntija Matti Orrberg.
Kaisa Salminen
VEROT! Onko sinulla kotonasi tai kesämökillä aurinkopaneelit tai pientuulivoimala, josta riittää sähköä ajoittain myytäväksi asti? Tai varastoitko tuottamaasi tai edullisesti ostamaasi sähköä kotiakkuun osallistuaksesi taajuusreservimarkkinaan? Lue Taloustaito Bonuksesta, miten sinua verotetaan näissä tapauksissa sähkön myynnistä.
Artikkelin aloituskuva Susa Junnola
