Asumismenojen kasvu hidastuu tänä vuonna merkittävästi, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:llä teettämästä selvityksestä. Erityisesti korkokustannusten lasku helpottaa monen asuntovelallisen tilannetta.
”Korkomenojen lasku on merkittävin tekijä asumismenojen vuosikasvun pienenemisessä. Myös sähkön ja öljyn hinnat ovat laskeneet”, sanoo vanhempi ekonomisti Veera Holappa PTT:stä.
Asumismenot laskevat keskimäärin 0,9 prosenttia vuonna 2025. Suurin helpotus kohdistuu omakotitaloasujille: omistusomakotitaloissa kulut laskevat jopa 2,5 prosenttia. Öljylämmitteisissä 120 neliön omakotitaloissa lapsiperheillä pudotus on tuntuvin – 4,9 prosenttia.
Sen sijaan vuokralla asuvien asumiskulut kasvavat. ARA-vuokra-asunnoissa nousu on peräti 3,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Yksityisillä vuokramarkkinoilla nousu jää 1,7 prosenttiin.
Korkokustannusten lasku antaa pelivaraa
Siinä missä vuokralla asujat joutuvat jatkossa kaivamaan enemmän kuvettaan, asuntovelallisten tilanne on helpottunut huomattavasti: korkokustannukset voivat olla jopa 30 prosenttia matalammat kuin vuosi sitten. Helpotus ei välttämättä ole kuitenkaan pysyvä, sillä euriborkorkoihin kohdistuu nousupaineita jo ensi vuonna.
Myös energiakustannukset laskevat – ainakin toistaiseksi. Sähkön ja lämmitysöljyn hinnat ovat tänä vuonna laskussa.
”Nyt voi nähdä, että kiinteiden sähkösopimusten hinnoissa on yhä riskipreemiota energiakriisiä edeltävään aikaan nähden. Pörssisähkössä on sen sijaan palattu jo kriisiä edeltävään aikaan”, Holappa sanoo.
Sähkön hintaa on kuitenkin nostanut myös arvonlisäveron korotus viime vuodesta. Myös konesalien tulo Suomeen voi uumoilla sähkön hinnan nousua jatkossa.
Asumiskustannusten kehitys riippuu vahvasti asumismuodosta. Esimerkiksi 60-neliöisessä omistuskerrostaloasunnossa asumismenot nousevat tänä vuonna 2,3 prosenttia. Keskimäärin suomalaisilla noin 22 prosenttia nettotuloista kuluu asumiseen. Osuus vaihtelee, ja eläkeläisillä se on yleensä pienempi kuin työssäkäyvillä.
Myös kaupunkien välillä on selviä eroja. Helsingissä omistusasujan asumismenoista voi yli puolet mennä pelkästään lainan lyhennyksiin ja korkoihin.
Hoitokulut ovat nousussa
Kiinteistöjen hoitokulut ovat tänäkin vuonna nousussa. Keskimäärin ne kasvavat tänä vuonna 3,1 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Euromääräiset hoitokulut voivat vaihdella paljon vuodesta toiseen esimerkiksi sääolosuhteista riippuen. Korjauskustannusten ennustetaan kasvavan hienoisesti, ja sekä kaukolämmön että vesi- ja jätemaksujen hinnat jatkavat nousuaan.
Pitkän aikavälin tarkastelu: asumiskustannukset nousseet reilusti
Kiinteistöliitto, PTT ja Omakotiliitto ovat seuranneet asumiskustannusten kehitystä jo 15 vuoden ajan. Pitkässä tarkastelussa asumismenot ovat kasvaneet merkittävästi. Vuosina 2009–2024 suurin kasvu on osunut omakotitaloihin, erityisesti öljylämmitteisiin. Niissä asumiskustannukset ovat nousseet peräti 59 prosenttia.
Merkittäviä kasvuja on nähty myös vastikkeissa, erityisesti kiinteistöverojen, kaukolämmön, kiinteistösähkön ja hallintokulujen osalta. Prosentuaalisesti huiminta kasvu on ollut kiinteistöveroissa, jotka ovat nousseet vuosina 2009–2024 keskimäärin peräti 5,4 prosenttia vuodessa – yhteensä 116 prosenttia.
Vastike-erien kehitys 2009–2024
Vuosina 2004–2023 asumismenot ovat nousseet keskimäärin 42 prosenttia, kun taas kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat samaan aikaan kasvaneet vain 19 prosenttia. Tästä syystä asumiskulujen osuus käytettävissä olevista tuloista on kasvanut selvästi.
Reippaat palkankorotukset pitävät palkansaajakotitalouksien tulokehitystä yllä tänä vuonna. Eläkeläistalouksien tulojen kasvu sen sijaan laantuu tänä vuonna huomattavasti.
Vaikka tänä vuonna asumismenojen kehitys on taittunut, ensi vuonna saatetaan ottaa jälleen takapakkia.
Korkojen laskun arvioidaan pysähtyvän ja kääntyvän jopa nousuun, mikä nostaisi jälleen asumismenoja. Lisäksi hoitokuluihin kohdistuu edelleen huomattavaa nousupainetta.
Omakotiasujien kulut kasvaneet pitkällä aikavälillä eniten
– Asumismenojen kehitys pitkällä aikavälillä
Kiinteistöliitto kaipaa ennustettavuutta ja kannustusta korjaamiseen
Mitä sitten asuntopolitiikalta pitäisi odottaa pitkällä aikavälillä? Kiinteistöliitossa kaivataan nyt apuja etenkin korjausrakentamisen vauhdittamiseen.
”Nykyinen asuinrakennuskanta on järkevää pitää kunnossa pitkälle tulevaisuuteen, mikäli asunnoille on riittävästi kysyntää sijaintipaikallaan. Kotitaloudet tarvitsevat isoihin hankintoihin ja investointeihin ennustettavuutta. Kustannusten hillinnän on oltava keskiössä, ja tähän esimerkiksi kiinteistöverouudistus luo yhä ison epävarmuuden”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kiinteistöliitto katsoo, että taloyhtiöiden suunnitelmallista ylläpitoa ja korjaamista on edistettävä taloyhtiöiden asuintalovarauksen inflaatiokorjauksella. Asuintalovaraus on jäänyt jälkeen korjausrakentamisen hintakehityksestä sen mukaan 85 prosenttia.
Myös taloyhtiöiden rahoitus- ja vakuusvajetta paikkaava valtion täytetakaus olisi laitettava Kiinteistöliiton mielestä kuntoon. Toimiva täytetakaus edistäisi lainansaantia, mikä mahdollistaisi välttämättömät korjaukset monissa taloyhtiöissä.
Omakotiliitto toivoisi toimia asumiskustannusten alentamiseksi
Asumiskustannukset, kuten kiinteistövero, korot, sähkö- ja vesimaksut, ovat syöneet vuosi toisensa jälkeen kasvavan osan asukkaiden nettotuloista.
Omakotiliitto haluaa herättää päättäjiä budjettiriihen alla huomaamaan, että pitkään jatkunut kustannusnousu uhkaa asumisen kohtuuhintaisuutta. Se toivoisi hallitukselta toimia esimerkiksi kotitalousvähennyksen kehittämisestä, jotta se kannustaisi kiinteistönomistajia jatkossakin energiaremontteihin.
”Asumisen kustannusten nousun taittumisesta on hento häivähdys, mutta onko se kestävää, jää nähtäväksi. Toivoisimme kotitalousvähennyksen kehittämistä, jotta se kannustaisi energiatehokkuusremontteihin ja samalla tukisi työllisyyden kasvua”, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander sanoo.
Myös tulossa oleva kiinteistöveron muutos mietityttää Omakotiliitossa, siellä asumisen hintaa ei pitäisi sen mukaan enää yhtään enempää verotuksella korottaa.
Outi Airaksinen
