Seuraava hallitus joutuu hallitusneuvotteluissa sopimaan karille ajaneen sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelusta ja keskeisistä piirteistä. Tämä tulee olemaan yksi hallitusneuvotteluiden keskeisistä kysymyksistä. Hallitusneuvotteluissa tullaan linjaamaan myös sosiaaliturvan kehittämisen keskeisistä tavoitteista ja lähtökohdista.
Neljän vuoden kausi on pitkä makrotalouden kehityksen näkökulmasta. Kansainvälinen talous on hiipumassa, ja se tulee vaikuttamaan myös Suomen talouskehitykseen. Jos hyvin menee, kasvu jatkuu tulevankin hallituskauden aikana mutta todennäköisesti kohtuullisen hitaana.
Makrotaloudellinen kehityksen osalta ei voida sulkea pois sitä, että Suomi kohtaa jonkin ison häiriön, joka voi lähteä liikkeelle joko kansainvälisestä kehityksestä tai kotimaisista tekijöistä. Pienenä avoimena taloutena Suomi on herkkä erilaisille häiriöille.
Hallitusneuvotteluissa olisi hyvä vähintään keskustella siitä, kuinka hallitus tulisi toiminaan isojen häiriöiden tapauksessa. Puolueilla on todennäköisesti erilaisia näkemyksiä tästäkin asiasta.
Kun Suomen julkisen velan taso on kohtuullisen korkea verrattuna historiaansa, julkisessa taloudessa on todennäköisesti kestävyysvaje ja työttömyys vielä varsin korkealla, Suomen talous ei juuri kestä isoja häiriöitä.
Häiriöiden tapauksessa joudutaan pohtimaan finanssipolitiikan viritystä ja työmarkkinoiden reaktioita. Kiristetäänkö verotusta, leikataanko julkisia menoja vai annetaanko julkisen velan kasvaa? Harjoitetaanko kenties selvästi elvyttävää finanssipolitiikkaa? Tehdäänkö ja kuinka työmarkkinoilla uusi kilpailukykysopimus? Nämä ovat vaihtoehtoja, kun ei ole käytössä omaa valuuttaa.
Suomelle ja ylipäätään euroalueen maille on tyypillistä, että lyhytaikainen työttömyys muuttuu herkästi pitkäaikaiseksi työttömyydeksi. Ikääntyvät ihmiset syrjäytyvät helposti kokonaan työmarkkinoilta ja nuorten on vaikea saada ensimmäistäkään työpaikkaa. Erityisesti hyvän koulutuksen saaneet nuoret alkavat katsella työpaikkoja muista maista. Talouden pitkän aikavälin tuotannon taso laskee pysyvästi ja julkisen talouden tila vaikeutuu entisestään.
Isoilla häiriöillä ja korkealla työttömyydellä on myös valtavia sosiaalisia vaikutuksia, jotka näkyvät masennuksena ja syrjäytymisenä ja heijastuvat mm. avioeroihin, itsemurhiin ja alkoholismiin. Viime vuonna julkaistiin tästä tärkeästä aiheesta väitöskirjatutkimus Oulun yliopistossa (ks. Sanna Huikari, Avioerot ja itsemurhakuolleisuus, Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2018).
Suomen 1990-luvun alun laman taloudelliset ja sosiaaliset arvet näkyvät yhteiskunnassamme vielä useiden sukupolvien ajan. Sama koskee nyt koettua melkein kymmenen vuoden taantumaa.
Seuraavaa hallitusta muodostettaessa olisi syytä käydä läpi harjoitus, kuinka toimisimme, jos Suomi kohtaa jonkin ison häiriön tulevan hallituskauden aikana. Jos nuotteja ei ole kirjoitettu lainkaan etukäteen, häiriötilanteessa voidaan kinata hyvin pitkään ja sitä myötä tilanne pahentuu ja yhteiskunnan kustannukset muodostuvat heti lähtöhetkellä hyvin suuriksi.
Toimintaohjeita ei tarvitse välttämättä kirjoittaa hallitusohjelmaan eikä julkaista. Kuivaharjoittelu, ajoissa sovittu yhteinen sävel ja kassakaappi riittänevät.
Pentti Pikkarainen
Kommentoi