veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Miksi euroalueen yhteinen budjetti ei maistu suomalaisille?

Pentti Pikkarainen
Pentti Pikkarainen

Tarkan euron linja

Pentti Pikkarainen on valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ex-osastopäällikkö sekä talouspolitiikan ja rahamarkkinoiden vapaa tarkkailija.  

Ajoittain nousee esille keskustelu euroalueen fiskaalisesta unionista eli yhteisestä budjetista. Viime vuoden lopussa EU:n komissio nosti taas asian esille. Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on puhunut asian puolesta. Käytännössä yhteinen budjetti tarkoittaa tulonsiirtoja euroalueen eri maiden välillä.

Taloushistoria ei tunne valuuttaunionia, joka olisi toiminut ja pysynyt pystyssä ilman tulonsiirtounionia. Tällainen oli tarkoitus kehittää myös euroalueelle mutta siitä ei uskallettu eikä ehditty sopia ennen euroalueen synnyttämistä. Vuonna 2008 alkaneen euroalueen kriisin jälkeen ei ole ollut mitään edellytyksiä edetä tässä asiassa. Päinvastoin euroalueen maiden eritahtinen kehitys on repinyt euroaluetta taloudellisesti ja poliittisesti rikkinäiseksi.

Suomessa ei ole merkittäviä tahoja, jotka ainakaan julkisesti kannattavat euroalueen tulonsiirtounionia. Kansalaiset ovat hyvin vahvasti tällaista kehitystä vastaan.

Kun taloushistoria ei tunne ilman tulonsiirtounionia toimivaa valuuttaunionia ja kun lisäksi myös talousteoria tukee tällaista ratkaisua, on hyvä kysyä, millä ehdoilla tällainen voitaisiin mahdollisesti perustaa.

Yksi ehto liittynee siihen, että valuuttaunionin jäsenmaiden velkatasot ovat lähtökohtatilanteessa suhteellisen matalat ja samat. Tulonsiirtounioni on helpompi hyväksyä myös tilanteessa, missä tulonsiirtojen arvioidaan olevan tilapäisiä ja symmetrisiä eli jäsenmaat hyötyvät niistä pitkällä aikavälillä kutakuinkin yhtä paljon.

Edellä mainitut ehdot eivät täyty. Euroalueen jäsenmaiden velkatasot ovat olleet koko euron ajan hyvin eri tasoilla ja monissa maissa (kuten Kreikka ja Italia) hyvin korkealla. Kansalaiset myös epäilevät, että tulonsiirrot olisivat pysyviä ja jotkut maat hyötyisivät niistä enemmän kuin toiset.

Lisäksi yhteisen budjetin pelätään johtavan varojen lisääntyvään väärinkäyttöön. Mitä huonompi kontrolli veronmaksajilla on budjetista, sitä suurempi on todennäköisyys varojen väärinkäytölle.   

Yhteiskunnassa jäsenten välinen solidaarisuus on yleensä sitä pienempi, mitä suurempi ja heterogeenisempi yhteisö on. Tämäkin seikka puskee tulonsiirtounionia vastaan.

Vaikka talousteorian näkökulmasta löytyisikin perusteluja euroalueen yhteiselle budjetille, euroalueen huolimaton perustaminen ja viimeisen noin kymmenen vuoden lisääntynyt eritahtinen kehitys ovat luoneet tilanteen, missä ei ole poliittisia edellytyksiä edetä tässä asiassa. Lisäksi EU:n yhtenäisyyttä on repinyt vuonna 2015 alkanut pakolaiskriisi. Poliittinen solidaarisuus on vähissä EU:ssa.

Euroalueen tulevaisuus ei näytä kovin hyvältä ja on vaikea uskoa, että euroalueesta tulee suurta menestystarinaa jatkossakaan. Jos euroalue halutaan pitää pystyssä ja edes jotenkin toimivana, lääke löytynee todennäköisesti kolmesta purkista.

Euroalueen pelisääntöjä on syytä muuttaa siten, että taantumissa euroalueen jäsenmaille sallitaan aikaisempaa suurempi budjetin jousto eli suuremmat alijäämät. Työmarkkinoiden joustoa on lisättävä erityisesti siten, että taantumissa työttömyys ei tule silmille niin rajusti. Korkean velkatason maissa velkasuhteet on ajettava huomattavasti nykyistä matalamme tasolle. Lääkkeitä pitäisi ottaa näistä kaikista purkeista.

Pentti Pikkarainen

Kommentit (2)
 
  • Jorma Eeronheimo 3.1.2019 12:10
     
    Eu:lla hyvä kansantalouden hyväksytyn velkaantumisen raja - 60 % BKT:sitä. Jos tästä pidetään kiinni ja ylitys aiheuttaa välittömästi tulonsiirtojen pysähtyvän EU:sta tähän valtioon ollaan oikealla tiellä. Sama koskee EU:n perussopimuksen artikloja. Näissä oloissa voidaan yhteistä budjettia ajatella. Toisaalta ollaan kyllä menossa EU:n jakaantuminen, toteutuu noin 10 vuodessa.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Pentti Pikkarainen 3.1.2019 12:45
     
    Euroalueen yhteisen budjetin osalta on tosiaan vaikea edetä, kun velkaantumis- ym. pelisäännöistä ei ole pidetty kiinni. On tietenkin selvää, että se herättää kansalaisissa ajatuksen siitä, että näin toimitaan myös jatkossa. Tällaisessa tilanteessa euroalueen yhteisen budjetin muodostaminen on vähintään hankalaa. Todennäköisesti nykyistä parempi tulos olisi saavutettu, jos Saksa, Ranska, Benelux-maat ja Itävalta olisivat muodostaneet euroalueen ja harjoitelleet sitä 20 vuotta ja katsoneet, miten se toimii.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kuusi ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.