veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Elpyvää taloutta ei saa tyriä – Suomi tarvitsee yhtenäisen hallituksen

Pentti Pikkarainen

Tarkan euron linja

Pentti Pikkarainen on valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin ex-osastopäällikkö sekä talouspolitiikan ja rahamarkkinoiden vapaa tarkkailija.  

Puolueet ovat ryhtyneet ajamaan itseään asemiin kohti ensi kevään vaaleja. Myös media spekuloi kiihtyvällä tahdilla seuraavan hallituksen kokoonpanoa. Sipilän hallituksessa lienee monia, jotka haluaisivat jatkaa nykyisten pääpuolueiden keskustan ja kokoomuksen johdolla. 

Hallituspuolueet ovat nostaneet yhdeksi kampanjakärjekseen viimeisen noin kahden vuoden aikana parantuneen taloustilanteen. Kasvu on ollut jopa ennustettua nopeampaa. Työllisyys ja julkisen talouden tasapaino ovat parantuneet odotettua enemmän. 

Kohentunut taloustilanne johtuu pitkälti kansainvälisen talouden vahvasta kehityksestä. Suomen talouden kasvu riippuu lyhyellä aikavälillä 70–90 prosenttisesti kansainvälisistä suhdanteista. Hallituksen poliittisessa retoriikassa on hehkutettu liikaa hallituksen omien toimenpiteiden merkitystä. Noin kymmenen vuotta jatkunut ultrakevyt rahapolitiikka on heijastunut väkisten myös reaalitalouden kehitykseen.

Ansioitakin on  

Sipilän hallituksen omilla toimilla on toki ollut positiivinen vaikutus. Hallitus ei ole tyrinyt talouden elpymistä, mikä olisi toki ollut mahdollista. 

Kilpailukykysopimus paransi erityisesti vientisektorin edellytyksiä. Suomen talouden elpymisen kannalta sopimus saatiin aikaan kuitenkin liian myöhään. Pihtisynnytys kesti liian pitkään. Kilpailukykysopimuksen toisena negatiivisena piirteenä oli se, että se sementoi pitkälti työmarkkinoiden rakenteet eikä siltä osin ole pystytty tekemään mitään merkittävää kehitystyötä. 

Hallituksen talouspolitiikan toisena ansiona pidän sitä, että hallitus on ollut ainakin ulospäin varsin yksimielinen sekä talouspolitiikasta että muusta politiikasta. Suuria riitoja ei ole ollut. Tällä on iso merkitys yhteiskunnan ilmapiiriin ja siten kotitalouksien ja yritysten toimintaan. Hallituksen varsin suuri yksimielisyys on siten tukenut kasvun ja työllisyyden myönteistä kehitystä. 

Lähimenneisyydessä on tältä osin kurjempiakin kokemuksia. Vanhasen hallituksessa (2007–2010) ja Kiviniemen hallituksessa (2010–2011) oli erittäin hyvä yhteistyö ja hyvä henki pääpuolueiden keskustan ja kokoomuksen välillä. Kataisen hallituksessa (2011–14) pääpuolueet kokoomus ja SDP eivät löytäneet yhteistä säveltä. Jyrki Kataisen johtama hallitus ei tainnut vastata lainkaan pääministerinsä tavoitteita ja sen seurauksena pettynyt Katainen siirtyi Brysseliin komissaariksi. Kataisen hallituksen suurin talouspoliittinen saavutus oli Jutta Urpilaisen junailema yhteisöveron alentaminen. Se maksoi kuitenkin Urpilaiselle SDP:n puheenjohtajan paikan. 

Stubbin hallituksessa (2014–15) kokoomuksen ja SDP:n välit kärjistyivät entisestään. Vaalikauden lopussa hallituspuolueiden kansanedustajat ampuivat alas eduskunnassa hallituksen esityksiä. Yhteiskunnan yleisen ilmapiirin ja Suomen elpymisen kannalta Alexander Stubbin hallitusta ei olisi pitänyt muodostaa. Viimeistään Kataisen siirtyessä Brysseliin Suomessa olisi pitänyt järjestää ennenaikaiset eduskuntavaalit.     

Suomi tarvitsee rakenteellisia uudistuksia ja yhtenäisyyttä 

Huolimatta parantuneesta taloustilanteesta Suomen tilaa ja näkymiä ei voi pitää edes tyydyttävänä. BKT:n taso on ollut vuonna 2008 alkaneesta talous- ja finanssikriisistä lähtien noin 10 prosenttia, ehkä enemmänkin, potentiaalisen tason alapuolella. Laaja työttömyys (työttömät työnhakijat ja työvoimapalveluksessa olevat) on vajaa 400 000 henkilöä, mittaustavasta riippuen jopa enemmän. Julkisen talouden pidemmän aikavälin näkymät ovat hyvin hauraat. 

Kun hallitus ei oikeasti voi juuri vaikuttaa suhdannekehitykseen, talouspolitiikan painopiste ja retoriikka pitäisi olla väkevästi toimissa, jotka tukevat kasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä. Lisäksi työmarkkinoiden ja muutenkin talouden toimintaa pitää kehittää siten, että taloutemme kestää mahdollisia negatiivisia häiriöitä selvästi aikaisempaa paremmin.

Jos emme pysty kehittämään taloutemme rakenteita, seuraavan ison negatiivisen häiriön seurauksena voimme unohtaa mm. termit hyvinvointiyhteiskunta ja hyvä koulutusjärjestelmä. Tuollaisessa tilanteessa todennäköisesti myös verotus viritetään niin kireälle kuin mahdollista. 

Hallituksen yhtenäisyydellä on iso merkitys. Paras vaihtoehto on hallitus, joka on yhtenäinen ja reformoi Suomen talouden rakenteita sekä osaa myydä uudistukset kansalaisille. Huonoin vaihtoehto on eripurahallitus, joka ei saa aikaan mitään järkevää. Siihen meillä ei ole varaa.

Pentti Pikkarainen

Kommentit (2)
 
  • Heikki Koskenkylä 17.9.2018 15:29
     
    Tri Pikkaraisella hyvä blogi. Voisiko hän täsmentää, mitkä puolueet kykenisivät rakenneuudistuksiin? Niitä ei ole juuri näkynyt eduskunnassa! Työmarkkinoiden uudistus on jäänyt tekemättä vaikka näin lupailtiin euroon mentäessä, mm Paavo Lipponen. Ay-liike torpedoi työmarkkinoiden uudistukset aina. Ja järjestelee poliittisia lakkoja kuten tällä hetkelläkin.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Pentti Pikkarainen 17.9.2018 16:08
     
    Poliittisella puolella on liian vähän ymmärrystä siitä, mitkä ovat ongelmat ja mitä pitäisi tehdä. Suomessa pitäisi kehittää ponnekkaasti mm. työmarkkinoiden ja julkisen sektorin toimintaa (ml. toimintatavat) sekä sosiaaliturvaa. Ainakaan isojen puolueiden ohjelmista ja toimintatavoista en löydä vakuuttavia lääkkeitä Suomen laittamiseksi kuntoon. Tämä on pelottava tilanne.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä yksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.