veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Liikkuvasta koululaisesta terveempi aikuinen – ja enemmän euroja lompakossa

Kati Nyman

Terveen paperit

Kati Nyman on Bayer Nordicin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, jonka vapaa-aikaa hallitsevat kestävyysjuoksu ja mäyräkoira. Seuraa Twitterissä @kati_nyman

Olen aiemminkin ollut huolissani lasten ja nuorten vähentyneestä liikkumisesta ja siitä, miten se vaikuttaa jaksamiseen ja terveyteen nyt, mutta myös tulevina vuosikymmeninä. Liikkuvat koululaiset ovat tulevaisuuden terveempiä aikuisia.

Aihe jäi pyörimään mieleen, joten etsin siitä vähän lisätietoja. UKK-instituutin valtioneuvostolle koordinoima selvitys vuodelta 2018 kertoo, että liikkumattomuus – siis kaikkien kansalaisten, ei vain lasten ja nuorten – maksaa Suomelle 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa.

Selvityksessä otettiin huomioon vähäisen fyysisen aktiivisuuden, huonon kunnon ja runsaan paikallaanolon yhteys kroonisten kansansairauksiin sekä niiden yhteiskunnalle aiheuttamiin suoriin terveydenhuollon kustannuksiin ja tuottavuuskustannuksiin.

Summa on valtava, varsinkin kun laskelmissa ei ole edes otettu huomioon alle 10 päivää kestäviä sairaslomia. Jos noista kustannuksista saataisiin nipistettyä pois pienikin osa lisäämällä vaikka arkiliikuntaa, vaikutus olisi merkittävä.

Nuoruuden liikkuminen vaikuttaa koulutustasoon ja työuraan

Sama raportti sisältää myös muita erittäin kiinnostavia tuloksia. Yksi niistä on nuorten liikkumisen yhteys heidän koulutuspolkuunsa ja työuraansa.

Selvityksen mukaan nuoruuden liikunta-aktiivisuudella on selvä yhteys koulutus- ja työuralla menestymiseen, kun mittarina käytetään koulutustasoa, työllisyyttä ja ansiotuloja aikuisena.

Nuoruuden vapaa-ajan liikunnalla on ensinnäkin positiivinen yhteys koulutusvuosien määrään. Erityisesti poikien kohdalla liikunta-aktiivisuus vaikuttaa siihen, hankkivatko he peruskoulun jälkeen tutkinnon. Nuoruudessaan paljon liikkuneilla on keskimäärin 0,5-1 vuotta enemmän koulutusvuosia aikuisena kuin vähän liikkuneilla. Positiivinen yhteys liikunnan ja koulutusvuosien välillä säilyy, vaikka muut taustatekijät (nuoren terveys, perheen tulotaso, vanhempien koulutus) otettaisiin huomioon.

Vähemmän liikkuneilla nuorilla on enemmän työttömyyspäiviä aikuisena kuin paljon liikkuneilla. Tämä tulos pätee sekä tyttöihin että poikiin. Ero on tilastollisesti merkittävä; naisilla ero vähän liikkuvien ja paljon liikkuvien välillä on noin yhdeksän työttömyyspäivää vuodessa, miehillä noin 15 työttömyyspäivää vuodessa.

Erittäin mielenkiintoinen on myös tulos, jonka mukaan nuoruuden liikunta vaikuttaa myös tulotasoon aikuisena. Erityisten miesten kohdalla vaikutus on selvä: vähän nuorena liikkuneiden miesten vuotuiset ansiotulot ovat 5 000 euroa pienemmät kuin paljon liikkuneiden.

Yhden yksikön nousu miehen liikuntaindeksissä 15-vuotiaana on yhteydessä keskimäärin 15 prosenttia korkeampiin ansiotuloihin 35-vuotiaana. Tässäkin positiivinen yhteys nuoruuden liikunnan ja myöhempien ansiotulojen välillä säilyy vaikka taustatekijät, kuten vanhempien koulutus tai perheen tulotaso, otetaan huomioon.

Liikuntaan panostaminen nuorena näyttäisi siis olevan investointi myös myöhempään työuraan ja ansiotuloihin. Tämä oli uutinen ainakin minulle. Aiemmin olen pitänyt kyllä liikunnan yhteyttä terveyteen melko selvänä ihan maallikkojärjelläkin ajateltuna, mutta selvä yhteys myöhempään työuraan on yllättävää.

Toivottavasti se on yksi hyvä kannustin yksittäiselle nuorelle lisätä liikuntaa. Kannustinta riittänee myös yhteiskunnalle, jonka näkökulmasta lisääntynyt nuorten liikunta näkyy myöhemmin suurempina verotuloina ja vähäisempinä maksettuina sosiaalietuuksien määränä. Ja tietenkin vähempinä terveydenhuollon kustannuksina.

Puheesta tekoihin!

Kun tulos on näinkin selvä, seuraavaksi tekee mieli kysyä, mitä voisimme nuorten liikkumisen edistämiseksi tehdä. Raportti ei anna suosituksia konkreettisista toimenpiteistä, mutta toteaa että niihin pitäisi ryhtyä "merkittävästi nykyistä enemmän".

Ymmärrän hyvin – ihan jo oman, nyt jo täysi-ikäisen nuoreni kohdalta – että nuorten kannustaminen liikkumaan on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikilla perheillä ei myöskään ole eri syistä mahdollisuutta lasten ja nuorten harrastuksiin tai ohjattuun liikuntaan.

Eri toimijat tarjoavat tähän hyviä vaihtoehtoja. Yksi sellainen on Suomen Olympiakomitean Lasten Liike -malli, joka tarjoaa maksuttomia liikunnallisia iltapäiväkerhoja koululaisille ympäri Suomen.

Tarkoituksena on, että jokaisella koululaisella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus osallistua maksuttomaan, ohjattuun liikuntaan koulupäivän jälkeen. Tämä jos mikä on ehkäisevää nuorisotyötä parhaimmillaan, ja samalla konkreettinen keino edistää myös tulevien vuosikymmenten hyvinvointia ja terveyttä.

Erityisesti koulutetuista ohjaajista näihin lasten liikuntakerhoihin on huutava pula. Olenkin iloinen, että olemme työnantajani kautta juuri aloittaneet yhteistyön Olympiakomitean kanssa. Tuemme Olympiakomiteaa kerhojen ohjaajien kouluttamisessa ja sitä kautta autamme yhdessä lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan.

Mitä useampi lapsi liikkuu, sitä suurempi ilo ja hyöty siitä on sekä heille itselleen että meille kaikille!

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kahdeksan ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit