veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Selviävätkö suomalaiset veloistaan korkojen noustessa?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa Twitterissä @HennaMikkonen1

Suomalaisten velkaantuminen on kasvanut jo vuosikymmeniä. Nopeinta kasvu oli ennen finanssikriisiä, mutta sen jälkeenkin suomalaisten velkaantumisaste on jatkanut lipumistaan ylöspäin. Velan määrän kasvusta huolimatta kotitalouksien maksamat korot ovat pitkään olleet ennätyksellisen alhaalla. Nyt tähän on tulossa muutos.

Kuluvana vuonna yleinen korkotaso on nimittäin noussut selvästi. Esimerkiksi 12 kuukauden euribor-korko (johon valtaosa suomalaisten asuntolainoista on sidottu) on noussut alkuvuoden -0,5 prosentista reiluun +1 prosenttiin. Viime viikkoina nousu on tasaantunut, mutta silti muutos on merkittävä.

Miinuskorkojen aika on todennäköisesti ohi

Miinuskorkojen aika kesti kuusi vuotta. Vaikka se velallisen näkökulmasta voi tuntua kivalta ajanjaksolta, ei se talouden yleisen toimivuuden kannalta ole hyvä asia. Miinuskorkojen aika on nyt päättynyt ja toivottavasti siihen ei enää palata.

Vaikka korkotaso onkin noussut, ei näillä näkymin näköpiirissä ole mitään dramaattisen korkeita korkoja. Tämän hetken arvioiden mukaan 12 kuukauden euribor tasaantuu reilun 2 prosentin tasolle. Se on vielä varsin maltillinen taso. Markkinaodotukset toki muuttuvat koko ajan, joten tietyn hetken markkinaodotuksiin ei kannata liikaa tuudittautua. Fiksu varautuu myös korkeampiin korkoihin.

Ja näin itse asiassa tehdäänkin, ainakin jos pankista hakee lainaa. Asuntolainan hakijat ns. stressitestataan pankeissa 6 prosentin korkotasolla, toisin sanoen heidän taloutensa tulisi kestää niinkin korkea korkotaso. Se tuntuu tämän hetken maailmassa vielä tosi kaukaiselta. 2–3 prosentin korkotaso (+ marginaali päälle) ei siis vielä ole mikään valtava shokki valtaosalle kotitalouksista.

Korkojen nousu kirpaisee, mutta valtaosa sen kestää

Korkojen nousu toki kirpaisee, kun aiemmin korkokulut ovat olleet pienemmät. Kun korkomenot vievät enemmän rahaa, jää muuhun vähemmän. Erityisesti tämä korostuu tällä hetkellä, kun kotitalouksien kukkaroa kuristaa korkojen nousun lisäksi myös yleinen hintojen nousu. Onneksi vastapainona työmarkkinoiden tilanne on hyvä.

Isossa kuvassa uskon, että suomalaiset selviävät veloistaan vallan mainiosti, vaikka korko nousisi vielä nykyisestäkin. Valtaosalle se tarkoittaa kuitenkin arjen rahankäytön sopeuttamista. Tarkkuutta omaan talouteen tarvitaan siis nyt aiempaa enemmän.

Jos oma talous on vedetty turhan tiukalle ja lainaa on liikaa suhteessa maksukykyyn, voi korkotason nousu toki aiheuttaa osalle suurempia ongelmia. Jotta siihen tilanteeseen ei ajautuisi, kannattaa etukäteen:

  • Testata koron nousun vaikutus omiin lainanhoitokuluihin
  • Varautua myös nykyistä korkeampiin korkoihin
  • Pitää lainan määrä sopivana suhteessa oman talouden kokonaistilanteeseen ja maksukykyyn.
  • Huomioida myös lainojen ”laatu”. Varallisuutta tai vaikkapa omaa osaamista kasvattavat lainat (esim. asuntolaina tai opintolaina) ovat ”parempia” kuin suoraan kulutukseen tai pahimmassa tapauksessa vanhojen velkojen maksuun menevät lainat.

Henna Mikkonen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan neljä ynnä kaksi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit