veronmaksajat.fi

Osa-aikatyö – uhka vai mahdollisuus?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa Twitterissä @HennaMikkonen1

Suomen työmarkkinoita kuvaavat tilastot ovat olleet jo pitkään ekonomistien ilonaihe. Vaikka Suomen talous ajautui taantumaan jo viime vuoden jälkipuoliskolla, työmarkkinoilla tilanne on säilynyt hyvänä. Työllisyysaste on pysynyt korkealla ja työttömyyskin on Suomen mittakaavassa matalalla. Yritykset raportoivat edelleen enemmänkin työvoimapulasta.

Tämä on erinomaisen hyvä asia myös kotitalouksien kannalta. Moni perhe on ollut viime aikoina hintojen ja korkojen nousun puristuksessa, mutta onneksi työpaikka on yleensä säilynyt. Tätä olen myös omissa talouskatsauksissani jaksanut viime kuukausina toistella.

Toinen teema, mitä olen myös toistellut, on se, että työllisyystilastoissa on myös kauneusvirhe. Hyvä työllisyyden kasvu on nimittäin koronapandemian jälkeen perustunut merkittävältä osalta osa-aikatyöllisten kasvuun. Olen ajatellut tämän olevan negatiivinen asia ihmisten elämässä, että kokoaikatöitä ei löydy.

Kirjoittelu osa-aikatyöstä onkin usein negatiivissävytteistä. Ajatuksena tuntuu olevan – mihin itsekin olen syyllistynyt – että osa-aikatyöntekijät eivät saa tehdä töitä niin paljoa kuin haluaisivat. Joskus osa-aikatyöhön liitetään myös työntekijöiden alisteinen asema työnantajaan nähden.

Termi silpputyö liitetään usein osa-aikatyöhön, ja eihän se terminä kovinkaan positiiviselta korviin kalskahda.

Tilastokeskuksen tuore julkaisu ”Yhä useampi osa-aikainen teki osa-aikatyötä omasta halustaan vuonna 2022” sai minut päivittämään asenteitani. Tilastojen mukaan vuonna 2022 palkansaajista 18,4 % teki osa-aikatöitä, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 13,5 %.

Erityisen mielenkiintoinen oli havainto, että osa-aikatyötä tekevistä vain noin neljännes olisi halunnut kokoaikaista työtä. Toisin sanoen ¾, eli ehdoton valtaosa teki osa-aikatöitä omasta halustaan.

Omasta halustaan osa-aikatöitä tekevien määrä on myös kasvanut viime vuodesta. Mielenkiintoinen havainto on myös se, että naiset tekevät osa-aikatöitä miehiä enemmän, sillä naispalkansaajista 24 % ja miehistä 12 % oli osa-aikaisia. Naiset myös useammin tekevät osa-aikatyötä omasta tahdostaan.

Osa-aikaiset palkansaajat sukupuolen mukaan vuosina 2013-2022, 15-74-vuotiaat

Kaikki työ on arvokasta!

Ei asia tietysti täysin ongelmaton ole. Neljännes osa-aikatyöllisistä tosiaankin haluaisi tehdä enemmän töitä ja on harmi niin ihmisen oman toimeentulon kuin valtion verotulojenkin kannalta, jos työhaluja ei voida täyttää. Ja vaikka ihminen olisikin tyytyväinen osa-aikatyöhön, voi tulot jäädä pieniksi ja yhdistäminen muuhun sosiaaliturvaan on oma haasteensa.

Mutta silti osa-aikatyö näyttäytyy ainakin itselleni uudessa, aiempaa positiivisemmassa valossa. Se tuo tekijälleen lisätienestejä vallitsevaan elämäntilanteeseen ja voi toimia hyvänä toimeentulon joustomahdollisuutena.

Tästä antaa viitteitä myös se, että 15–24-vuotiailla ja 65–74-vuotiailla kokoaikatyön puute on selvästi harvinaisempi syy osa-aikatyölle kuin muun ikäisillä. Moni hakee osa-aikatöistä lisätienestiä opiskelujen tai eläkkeen oheen. Taitaa siis kauneusvirheet löytyä enemmänkin kirjoittajan peilistä kuin tästä tilastosta 😊.

Lähde: Tilastokeskus 

Henna Mikkonen  

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit