veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Kultainen vai taloushuolien täyteinen keski-ikä?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa Twitterissä @HennaMikkonen1

Milloin keski-ikä oikein alkaa? Määritelmiä tuntuu olevan monia. Netin syövereistä löytyy hauskoja määrittelyjä, kuten esimerkiksi ”yöllä tyynyn poskeen painama rantu on näkyvissä vielä työpaikallakin”. Tai ”alat päästellä ähkäisyjä, kun nouset tuolista ylös”. Tai ehkä vähän vakavampia määrittelyjä, kuten ”olet huolissasi sekä lapsistasi että ikääntyvistä vanhemmistasi”.  

Ikään liittyvät määrittelyt ovat suoraviivaisempia, mutta niitäkin löytyy moneen lähtöön. Joidenkin lähteiden mukaan keski-ikä alkaa jo 35-vuotiaana, toisten 40-vuotiaana. Myöhäisin määritelmä, jonka onnistuin löytämään on, että keski-ikä alkaa 45-vuotiaana. Itse täytän tänä vuonna 45 vuotta, joten takaraja on nyt tulossa vastaan, enkä määritelmäkikkailulla enää voi tätä tosiasiaa sivuuttaa.

Keski-ikäisillä talous kunnossa?

Entä mitäpä sinulle tulee mieleen sanasta ”keski-ikäisten taloudellinen tilanne”? Tämän osalta ajatukset ovat ehkä positiivisempia. Keski-ikäisillä on usein jo vakiintunut paikka työmarkkinoilla, palkka juoksee ja ainakin osa asuntolainastakin on jo maksettu.

Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan 50–65-vuotiaiden kotitalouksien tulot ovat korkeimmillaan ja 35–49-vuotiaiden toiseksi korkeimmillaan. Velkaa keski-ikäisillä toki edelleen on, mutta varallisuuttakin on jo ehditty kartuttaa, ja siten nettovarallisuus on mukavassa nousussa.

Keski-ikäisten taloudessa siis kaikki hyvin? Ei ehkä kuitenkaan. Vaikka tilastoeuroja katsoen siltä voi näyttää, ei kuva ole niin yksiselitteinen.

Säästöpankki toteutti viime vuonna Säästämisbarometrin, jossa kartoitettiin ihmisten taloudellista hyvinvointia monesta eri näkökulmasta. Omaa keski-iän kriisiäni odotellessa päätin katsoa Säästämisbarometrin tuloksia nimenomaan keski-ikäisten näkökulmasta.

Useinhan näitä tutkimuksista tulee katsottua erityisesti ääripäiden, nuoren ja varttuneempien, näkökulmasta. Keski-ikäisten (45–54-vuotiaat) vastauksista paljastui muutama yllättävä piirre:

  • Keski-ikäisissä on eniten ihmisiä, jotka eivät säästä lainkaan (23 % vs. 15 % kaikista vastaajista). Sekä nuoremmat että vanhemmat ikäluokat ovat ahkerampia säästäjiä.
  • Keski-ikäiset kokevat taloutensa turvattomammaksi useammin kuin muut (56 % vs. 47 % kaikki vastaajat), ja talousasiat ovat aiheuttaneet heille unettomia öitä muita ikäryhmiä enemmän (47 % vs. 40 % kaikki)
  • Keski-ikäiset tekevät harvemmin aktiivisia ratkaisuja omien tavoitteidensa täyttymiseksi (58 % vs. 65 % kaikki), ja he kokevat muita useammin, että eivät voi itse vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaansa (35 % vs. 27 % kaikki)
  • Ja sokerina pohjalla: keski-ikäiset ovat vähemmän onnellisia kuin muut ikäryhmät (erittäin ja melko onnellisten osuus 53 % vs. 60 % kaikki)

Taloustaitoja tarvitsevat myös keski-ikäiset

Vastauksia katsellessa piirtyy kuva, että myös keski-ikäisillä on haasteita taloudellisten hyvinvointinsa kanssa ja jonkinlainen passiivisuus tuntuu tätä ikäryhmää leimaavan. Niinpä taloustaitojen edistäminen ja oman talouden aktiivinen ”haltuunotto” myös tässä ryhmässä olisi tarpeellista. Keski-ikäiset ovat kuitenkin unohdettu kohderyhmä mitä erilaisiin taloustaitoja edistäviin hankkeisiin tulee.

Ymmärrän toki, että etenkin työssä käyvät keski-ikäiset ovat vaikeammin tavoitettava kohderyhmä kuin esimerkiksi yhteen kokoontuvat koululaiset. Keski-ikäisten – tai aikuisten yleisestikin –  taloustaitojen edistämiseksi kannattaisikin miettiä uusia kanavia. Ehkäpä osana työhyvinvointitoimenpiteitä? Tutkimusten mukaan rahahuolet nimittäin heikentävät myös ihmisten työkykyä.

Kannustan jokaista keski-ikäistä hetkeksi pysähtymään omien talousasioiden äärelle. Vaikka ei mitään akuuttia talousongelmaa olisikaan, on aika ajoin hyvä katsoa oman talouden kokonaisuutta ja miettiä, olisiko jossain parantamisen varaa.

Kun oma talous on varmalla pohjalla, rahasta murehtiminen vähenee ja hyvinvointi paranee – jääpä sitten enemmän aikaa ja energiaa huolehtia lapsista ja ikääntyvistä vanhemmista 😊.

Henna Mikkonen

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä seitsemän?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit