Koronakriisi on iskenyt voimakkaasti terveydenhuollon lisäksi myös talouteen ja ihmisten arkeen. Ihmisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut selvästi. Vaikka kattavia tilastoja ei vielä ole saatavilla, eri pankkien korttidataan perustuvat tilastot kertovat, että kriisin alkuvaiheessa kulutus laski noin 20–30 prosenttia.
Samansuuntaista tarinaa kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kyselytutkimus, jonka mukaan puolet kotitalouksista on supistanut tavanomaista kulutustaan ja/tai lykännyt hankintojaan. Tuoreimmat korttitilastot osoittavat laskun hieman taittuneen, mutta kulutus on edelleen selvästi kriisiä edeltävää tasoa matalammalla.
Laskua on nähty lähes kaikissa tuotekategorioissa. Suurinta lasku on ollut ravintola-alalla, kulttuuripalveluissa ja matkailuissa, joissa kulutus on supistunut dramaattisesti. Mutta myös hyötyjiä löytyy. Ruokakauppaan kotitalouksilla menee nyt selvästi normaalia enemmän rahaa, kun monella on tilanne se, että koko perhe syö kotona. Myös elektroniikkaa on ostettu normaalia enemmän ihmisten virittäessä etätyö ja -kouluasemiaan.
Ihmisten kotoilun ja mökkeilyinnostuksen noususta hyötyvät mm. rautakaupat. Itse olin esimerkiksi yhteydessä erääseen paljuja valmistavaan firmaan, ja siellä on kuulemma tilauskirjat täpötäynnä ja kiirettä pitää.
Osa kulutuksen laskusta on ”fyysisesti” pakotettua, mikä on poikkeuksellista. Vaikka kulutushaluja olisi, toimipaikkojen sulkemiset ja sosiaalisten kontaktien välttäminen ovat pakottaneet ihmiset jäämään koteihinsa. Osalla kulutuksen vähentäminen johtuu taloudellisista haasteista. Lomautusten ja työttömyyden kasvaessa monessa kotitaloudessa tulot ovat pienentyneet. Jos taloudellisia puskureita ei ole, on pakko supistaa kulutusta. Lisäksi syytä löytyy myös psykologian puolelta: ihmiset ovat tulleet varovaisemmiksi, kun taloudessa jyllää valtava epävarmuus.
Ryntäävätkö ihmiset ostoksille, kun talouden sulkutoimia aletaan purkaa?
Suomen hallitus on vastikään ilmoittanut talouden avaamistoimista, joita tehdään asteittain. Oletettavaa on, että kotitalouksien kulutus lisääntyy rajoitusten höllentämisten myötä, mutta varovaisin askelin. KKV:n kyselyn mukaan valtaosa kotitalouksista aikoo lisätä kulutustaan heti rajoitusten purkamisen jälkeen, mikä luo toivoa nopeastakin elpymisestä. Myös Säästöpankin korttimaksamisen tilastot kertovat, että kulutus on jo hieman toipunut pahimmasta kuopastaan.
Toisaalta viestit muualta maailmasta kertovat, että vaikka kulutus elpyy, ei se tapahdu täysimääräisesti. Talouden epävarmuus ja tautipelot pitävät kuluttajat varovaisina.
Esimerkiksi Kiinassa – josta tauti lähti liikkeelle, mutta joka on myös pisimmällä siitä toipumisessa – tehtaat pyörivät jo lähes täydellä kapasiteetilla, mutta ihmiset arkailevat kuluttamista. Erityisesti ne kuluttamisen muodot, joihin liittyy sosiaalista kanssakäymistä, kärsivät edelleen.
Taustalla voi kyteä tartunnan pelko, vaikka uusia tartuntoja on Kiinassa vain vähän. Osittain syynä voi olla myös se, että tautiketjujen jäljitysjärjestelmän myötä Kiinassa joutuu kahden viikon kotikaranteeniin, jos on liikkunut lähellä tartunnan saanutta henkilöä. Alkuvuoden pitkien karanteenikuukausien jälkeen moni ei halua ottaa tätä riskiä, vaikka ei itse tartuntaa niin pelkäisikään.
Säästämisinto todennäköisesti kasvaa
Edelliset kriisit ovat osoittaneet, että kotitalouksien säästämisaste nousee kriisien jälkeen, kun ihmiset tulevat epävarmemmiksi. Näin käy todennäköisesti myös tällä kertaa. Aiempaa suurempi osa tuloista laitetaan jatkossa säästöön. Vaikka tämä osaltaan hidastaa kansantalouden elpymistä, on se monelle kotitaloudelle myös hyvä asia ja luo puskuria tulevia talouden haasteita vastaan.
Vaikka tulevaisuudessa ei toivottavasti näin suurta ja laaja-alaista kriisiä tulisikaan, yksilötason kriisejä nähdään varmasti: ilman koronaakin ihmiset sairastuvat, jäävät työttömiksi, elämäntilanteet muuttuvat. Näihin varautuminen taloudellisesti on fiksua. Viimeistään koronakriisi on sen monelle opettanut.
Muuttuuko kulutus pysyvämmin, kun kriisi on jo selätetty?
Helppo arvaus on, että verkkokauppaostokset ja kotiinkuljetukset tulevat lisääntymään, kun moni on nyt pakon edessä opetellut niitä käyttämään. Edelliset talouskriisit ovat myös osoittaneet, että tarjousten metsästys ja bulkkituotteiden ostaminen lisääntyvät kriisien jälkeen.
Mutta on mahdollista, että kuluttamisessa tapahtuu myös laadullisia muutoksia. Ihminen on yleensä tapojensa orja; helposti tulee tehtyä ja ostettua ”sitä mitä aina ennenkin” tai mihin sosiaalinen paine meitä ohjaa. Nyt meidät on revitty irti monista arjen tavoistamme. Tämä on saanut monet katsomaan uudella silmällä niin elintapojamme kuin kulutustamme.
Koronakriisin aikana moni on ilmaissut halunsa tukea paikallisia yrittäjiä ja kotimaista tuotantoa. Talouskriisi.fi -sivuston mukaan 35 prosenttia kuluttajista aikoo lisätä kotimaisten tuotteiden ostamista. Se voi jatkossa olla myös aiempaa helpompaa, sillä kaikki paine ei välttämättä tule kuluttajilta, vaan myös osa yrityksistä miettii jo nyt toimitusketjujensa siirtämistä kotimaahan.
Koronakriisi on myös nostanut kriisitietoisuuttamme. Ilmastonmuutos on ollut tiedossamme jo pitkään ja periaatteessa tiedämme, että siihen voi vaikuttaa myös omilla kulutustottumuksilla. Silti omien kulutusvalintojen muuttaminen on ollut hankalaa, kun tilanne ei tunnu akuutilta. Nyt kriisin mahdollisuus on konkretisoitunut ja veikkaan, että moni kokee ilmastokriisinkin aiempaa läheisempänä. Ehkäpä jatkossa ilmastonäkökulmien huomioiminen kulutusvalinnoissa tuntuu entistä tärkeämmältä.
Ilmassa on myös orastavia merkkejä siitä, että eri hallitukset haluavat koronakriisin selviytymisstrategioissaan edistää laajempia tavoitteita, kuten ekologisesti kestävää kasvua. Parhaimmillaan tämä tarjoaa Suomelle myös uusia kasvun mahdollisuuksia.
Ehkäpä koronakriisi siis saa meidät syvällisemmin pohdiskelemaan, minkälainen kuluttaminen lisää eniten hyvinvointiamme, niin kansakuntana kuin yksilöinäkin. Se on tervetullutta ja tässä pohdinnassa on hyvä muistaa, että tutkimuksen mukaan yksilön onnellisuutta lisää erityisesti omien arvojen ja oman persoonan mukainen kulutus – ei niinkään kulutus itsessään sen jälkeen kun perustarpeet on tyydytetty.
Henna Mikkonen
Kommentoi