veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Käteinen on enää kuriositeetti: vaivaa mutta ei hyötyä

Antti Oksanen
Antti Oksanen

Taloudesta taittaen

Antti Oksanen on Taloustaidon päätoimittaja. Seuraa Twitterissä @Aoksanen

Kulutuskäyttäytyminen on pettämätön mittari uusien tuotteiden ja tekniikoiden läpilyönnin arvioimiseksi. Jos jokin ratkaisu on omassa arkikäytössä kätevämpi, turvallisempi ja edullisempi kuin vaihtoehdot, niin markkinataloudessa se voittaa pelin. Siirtymäaika on vain yleensä pitempi kuin luulisi.

Esimerkiksi siirtyminen erillisnäppäimistöllisestä puhelimesta kosketusnäytölliseen tai cd-levyistä digimusiikkipalveluihin oli aikoinaan luontevaa ja jopa nopeaa. Pitäytymistä vanhassa voi aina perustella nostalgialla ja rutiineilla, mutta järkiperusteita ei siihen ole.

Käteismaksu on ollut kuluttajan arjen viimeinen analoginen linnake. Nyt sen lähtölaskenta on kuitenkin meneillään.

Sen jälkeen kun siirryin reilu vuosi sitten matkapuhelimen korttipohjaiseen (sekä debit että credit) mobiilimaksamiseen, olen nostanut käteistä automaatista ehkä kerran tai kaksi kertaa.

Kotona olen silti myöhäisherännäinen. Lapset ovat hoitaneet raha-asiat kaveriensa kanssa MobilePayllä jo iät ja ajat.

Entä ulkomailla?

Ruotsista on palattu jo pitkään sama määrä kruunuja taskussa kuin lähtiessä. Maksupäätteiden ja kassajärjestelmien kehitys on ollut vauhdikasta koko Euroopassa. Edes fyysisiä maksukortteja ei juuri tarvitse, sillä mobiilimaksaminen perustuu samaiseen korttitiliin. Kortti on siis jo puhelimessa virtuaalisessa muodossa mukana.

Yhdysvallat on toki merkittävä poikkeus säännöstä. Sinne ei ole vielä pitkään aikaan menemistä ilman dollaritukkua.

Poikkeuslistaan voi lisätä ison määrän kehittyviä maita. Jatkossa kuitenkin juuri niillä on hyvä valmius kytkeytyä mobiilimaksamisen järjestelmiin. Vanhojen maksuvälineiden perimä on kevyt ja matkapuhelin on jo valmiiksi yleisin päätelaite asiointiin.

Entä palvelualojen tietyt transaktiot, jotka on perinteisesti hoidettu käteisellä?

Tipit on sinänsä helppo hoitaa uusilla maksuvälineillä, mutta rahan kulkeutuminen oikealle tarjoilijalle tai ovimiehelle vaatii selkeää sopimusta työnantajan ja työntekijän välillä. Järjestely on vahvasti myös kulttuurisidonnainen asia. 

Digialustat ovat kuluttajien välisinä täysautomatisoituina kauppapaikkoina jo erikseen mahdollistaneet sähköisen tippaamisen. Uberin ja kumppanien intressissä on nimenomaan poistaa kaikki käteisvaihdanta, koska ne eivät pääse siitä osille.

Euroalueen jäsenmaissa liikkuvan käteisen määrää on vaikea arvioida. Suomen Pankin mukaan reilulle 10 prosentille suomalaisista käteinen on vielä pääasiallinen maksuväline. Vastaava osuus väestöstä jäänee valitettavasti muutenkin digitalisaation ulkopuolelle. Heille täytyy järjestää palvelut perinteisin tavoin.

Mutta kuinka nopeasti kuluttajien suuri massa irtautuu kokonaan käteisestä? Pankkiviranomaiset uskovat, että käteisellä on jatkossakin rooli maksamisen varajärjestelmänä – kun sähköt katkeavat tai verkot kaatuvat.

Itse luulen, että käteiselle on käymässä kuin lp-levylle. Siitä tulee kuriositeetti, jolla on keräily- ja fiilistelyarvoa. Mutta ei sitä oikeasti tarvitse.

Antti Oksanen 

Kommentit (9)
 
  • M Määttä 21.1.2019 11:35
     
    Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, yms. Euroopan maat käyttävät käteistä todella paljon. Katselin juuri viime viikolla Saksan pääuutiskanavan lähetystä, jossa oli noiden maiden käteismaksujen osuusprosennti ja se oli todella korkea. Noin 80-85 %! Itsekin paljon matkustaneena, ja osan vuodesta ulkomailla asuvana, tiedän että, käteisen käyttö näissä muissa sivistysmaissa on ihan eri luokkaa, kuin Suomessa yritetään väittää. Miksi tavallisille suomalaisille yritetään puhua asioista totuuden vastaisesti? Tässäkin artikkelissa puhutaan kehitysmaista käteisen käyttäjänä! Yllämainitussakin maissa on paljon liikkeitä, jopa suuria ketjuja, joiden toimipisteissä on maksettava määrätyn suuruiset ostokset rahalla. Kaikissa ei kortti kelpaa ollenkaan.
    Ilmoita asiaton viesti
  • J.Numminen 21.1.2019 12:04
     
    Olen asunut parikymmentä vuotta ulkomailla töiden vuoksi. Mm USA, Karibia, Saudit, monessa EU maassa (5) ja Afrikassa. Kaikkialla (134 maata) käteinen on helppo ja hyvä tapa maksaa toreilla, taksit ja ruokapaikoissa. Se on helppoa ja hyvin yleinen tapa. Kortti jättää aina jäljen. Ymmärrän, Iso Veli valvoo. Mutta miksi Ison Veljen pitää urkkia minun maksamisia? Kun olen veroni maksanut, niin ei mielestäni kuulu kenenkään kerätä minun kulutustietoja minnekään. Nyt aina tiedän paljonko minulla on varaa ostoksiin tai muuhun tarpeelliseen. Ehkä minusta tulee sitten viimeinen mohikaani ja taistelen tuulimyllyjä vastaan kuin Don Quijote.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Ärripurri 22.1.2019 12:21
     
    Pienissä satunnaisissa maksuissa saattaa käydä vain käteinen, esim toreilla, myyjäisissä jne. Ja kun sähköisissä yhteyksissä ja systeemeissä on ongelmia niin millä muulla voi selvitä kuin käteisellä. Lisäksi maailma on moninainen. Kaikilla ei ole myöskään kortteja tai muita systeemejä tai eivät muuten pysty niitä käyttämään. Mietipä näitä!
    Ilmoita asiaton viesti
  • Kaj Björklund 25.1.2019 13:49
     
    Antti Oksanen kirjoittaa asiaa! Entisenä taksiyrittäjänä en voi olla muuta kuin samaa mieltä. Enää käteistä ei tarvinnut tallettaa raha-automaattiin eikä liioin piilottaa rahaa takaluukkuun. Käteinen raha luo pohjan rikollisuudelle, ajatelkaapa itse maailmaa missä ei käytetä kuitteja. @J. Numminen: toivon mukaan et ole joutunut ryöstön kohteeksi koskaan @Ärripurri: Kaikilla ei myöskään ole älypuhelinta eikä tietokonetta, joilla näitä voi kommentoida
    Ilmoita asiaton viesti
  • Herakleitos 28.1.2019 14:43
     
    Käteisestä luopuminen - ja varsinkin siihen pakottaminen - olisi raskaan sarjan poliittinen päätös. -------------- Se ei tarkoittaisi enempää eikä vähempää kuin että valtiovallan mielestä sinulla ei saa olla mitään salattavaa kuten esimerkiksi taskussasi euroja tai pahimmassa tapauksessa torrissa bitcoineja, joilla luulet voivasi nousta kapinaan laillista esivaltaa vastaan. ------------ Toisin kuin virtuaalivaluuttoja, käteistä ei voi lohkoa eikä se ole (enempää kuin mihin Soros pystyy) altis spekulaatioille. Käteisen kurssi on sidottu viralliseen valuuttaan, vaikka virallinen valuutta olisi pelkkä jono bittejä vahvan tunnistautumisen edellyttämässä maailmassa. Käteisellä suoritettu maksu kelpaa kaikille niille, joiden lähtökohtana ei ole epäillä maksajaa rahanpesusta. Siis ihmiskaupasta, huumekaupasta tai yhtä ankarasti sanktioidusta veropetoksesta. ------------------ Pakottamalla kaikki kansalaiset vihaamaan käteistä pakotamme heidät vihaamaan myös kansalaistottelemattomuutta. Aika pitkälti siinä on jo onnistuttukin. ------------ (Kirjoitusalusta on onneton - kokeilen tässä taas uutta tekniikkaa, jolla sen saisi ymmärtämään sellaisen asian kuin kappalejako. )
    Ilmoita asiaton viesti
  • Esko 29.1.2019 11:12
     
    Saksa ei missään tapauksessa luovu käteisestä.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Anton 29.1.2019 12:44
     
    Melko ahdasmielinen kirjoitus, huomioiden nimenomaan Euroopan kokonaiskuvan. Itse olen nuori IT-alan ihminen enkä käytä pankkikorttia ollenkaan, saati mobiilimaksamista, jonka voi luokitella pyhäinhäväistykseksi. Käteisellä maksaminen kuuluu hyviin tapoihin, ja rosvoja on turha pelätä. Voihan kortin ja puhelimenkin varastaa tai rikkoa vaikka vain kiusanteon vuoksi ja minkäs sitten teet?
    Ilmoita asiaton viesti
  • J.Numminen 30.1.2019 11:06
     
    @ K.Björklund; ymmärrän näkökantasi tavallaan. En sanonutkaan että en käytä kortteja. Olen kai Hannu Hanhi, sillä en ole joutunut ryöstön kohteeksi koskaan (kop, kop..), koska olen aina varovainen liikkuessani ja en levittele seteleitä muiden nähtäväksi ja en näytä turistilta. Näin olen selvinnyt slummit ja favelat, torit ja tungokset...
    Ilmoita asiaton viesti
  • FRNS 30.1.2019 23:48
     
    Maksunvälittäjä voittaa joka tapauksessa. Analoginen käteismaksu, jossa käteistä pyörii kassakoneeseen ja pois on ainoa maksutapahtuma, josta ei voi periä automaattista palvelumaksua jokaisesta tapahtumasta. Analogisena välineenä se ei myöskään ole riippuvainen digistandardien ja -maksumuotojen välisestä kilpailusta. Viime aikona olemme saaneet lukea, kuinka yksi maksunvälityspalvelu on OK, mutta toiselle lyödään kapuloita rattaisiin. Vaikka kultakannan rippeetkin poisti Richard Nixon v. 1971 (ennen keskuspankeilla oli teoreettinen oikeus vaihtaa dollareita kultaan, tuon jälkeen enää ei), käteisellä ja kullalla on samantyyppinen funktio arvon säilyttäjänä. Liriin joutunut valtio voi hankkia kovaa valuuttaa esimerkiksi vaihtamalla toisessa keskuspankissa säilössä olevaa "ainoaa maatonta valuuttaa" eli kultaa kovaan valuuttaan. Vakaan ja suuren valuutan käteismuodon haltijalla on aina mahdollisus ostaa sillä jotain. Seteleissäkin on harvoin bugeja, teknisiä ongelmia ja vahingossa lauenneita lukituksia. Monessa euromaassa ja euromaiden valuuttoja arvon säilyttäjänä suosineissa maissa ei ole harvinaista pitää osa säästöistä suuriarvoisina euroseteleinä. Digimaksujen ohella tehdä vaikka retroilun nimissä kokeen ja maksaa yhden kuukauden käteistapahtumat, niin noh, käteisellä, ja vertailla kulutustottumuksia ja -halukkuutta sähköiseen maksamiseen nähden. Ennustan, että kulutus supistuisi hieman ja maksuvälittäjälle tulisi vähemmän välityspalkkioita. Tämä koe sopisi muuten digiaikana syntyneille, joista osalle on hyvin vaikeaa hahmottaa summien eroja pelkkinä lukuina. Käteinen kupsahtaa vain, jos se saadaan perusteltua massiivisella turvallisuussyllä. 9.11.2001 tapahtuneet teotkin auttoivat viemään läpi mm. tiedustelulainsäädäntöä, jonka läpivieti olisi muuten ollut vaikeaa tai mahdotonta. Yleispätevä terrorismiperustelu ei tällä hetkellä - ja toivottavasti ei koskaan - riitä perusteluksi viedä kuluttajalta sen harvoja vapauksia, kuten käteisen käyttöä.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yksi ynnä kuusi?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.