veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

Yritysverotuksen veropohjaa tiivistetään edelleen

Yritysverotuksen veropohjaa tiivistetään edelleen
5.1.2023

Yritysten verotuksessa ei tapahdu perustavanlaatuisia muutoksia, eikä osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen verokanta vuodenvaihteessa muuttunut.

Poikkeuksellisen sähkön hintapiikin vuoksi sähköalan yrityksille ollaan kuitenkin säätämässä väliaikainen, vuoden 2023 voittoihin kohdistuva ylimääräinen 33 prosentin vero. Veron kohteena olisi sähköalan yritysten sähköliiketoiminnan tulos, joka ylittää viiden prosentin suuruisen tuoton laskettuna sähköliiketoimintaan sitoutuneen oman pääoman määrälle.

Vuoden 2023 alusta lähtien osakeyhtiöstä saatu peitelty osinko on kokonaan veronalaista, kun siitä tähän asti on ollut veronalaista 75 prosenttia.

Muutos ei ole täysin ongelmaton. Peitellyn osingonjaon taloudelliset seuraamukset ovat jo nykyisin yleensä merkittävästi kireämmät kuin avoimessa osingonjaossa tai palkanmaksussa. Peitellyssä osingossa seuraamuksena on varsinaisten tuloverojen ohella aina myös veronkorotus ja lisäksi, koska peitelty osinko useimmiten havaitaan jälkikäteen, myös viivästysseuraamukset.

Edelleen kiristyvän verotuksen tekee ongelmalliseksi se, että peitellyn osingon verotustilanteet ovat varsin usein tulkinnallisia, eikä edun määrän arviointi ole yksiselitteistä vaan usein näyttökysymys. Lisäksi säännöstä sovelletaan myös inhimillisissä ja tahattomissa virhehinnoittelutilanteissa, joissa tarkoituksena ei ole ollut ohjata erityistä etua yhtiön osakkaalle.

Yritysten korkovähennysoikeuteen tulee uusia rajoituksia, kun tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltamiseen vaikuttaa jatkossa myös maksettujen korkojen määrä.

Tasevapautusta, eli poikkeusta korkomenojen rajoitetusta vähennysoikeudesta, ei jatkossa sovelleta, jos konsernista merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 10 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista. Tasevapautusta kiristettiin viimeksi vuoden 2022 alussa ja nyt voimaantulevien muutosten onkin tarkoitus täydentää näitä muutoksia.

Elinkeinotoimintaa ja maataloutta harjoittavat verovelvolliset ovat vuodesta 2021 lähtien voineet saada väliaikaisen lain nojalla lisävähennyksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista. Vähennysoikeus on koskenut vain lain määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation laskuttamia alihankintamenoja, jotka perustuvat verovelvollisen ja tutkimusorganisaation tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteistyöhön.

Vuonna 2023 tulee voimaan pysyvä yleinen lisävähennys tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkka- ja ostopalvelumenoista. Vähennysoikeus koskee siis myös yrityksen omalla henkilökunnalla teetettyä työtä.

Lisävähennyksen määrä on 50 prosenttia vähennykseen oikeuttavista menoista. Yleisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Jos tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä lisääntyy edelliseen vuoteen verrattuna, verovelvollinen voi lisäksi jatkossa saada tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrän lisääntymiseen perustuvan 45 prosentin suuruisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ylimääräisen lisävähennyksen.

Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna on 500 000 euroa, mutta sille ei ole alarajaa. Uutta lisävähennystä ei voi saada samoista menoista, joiden perusteella on vaadittu vanhan määräaikaisen lain mukaista lisävähennystä.

Alunperin vuoden 2023 piti olla viimeinen vuosi, kun elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta voi tehdä kaksinkertaisen poiston koneiden, kaluston ja muun niihin verrattavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenosta. Lain voimassaoloa päätettiin vuonna 2022 jatkaa ja korotetut poistot saa vuosien 2020-2025 verotuksissa.

Kaivosyhtiöille vuoden 2023 alusta voimaantulevaksi kaavailtu kaivosmineraalivero on näillä näkymin tulossa voimaan vuonna 2024. Suunniteltu kaivosmineraalivero olisi luonteeltaan rojaltityyppinen suoritus, joka ei perustuisi toiminnan tulokseen. Veropohjaan luettaisiin kaikki Suomessa louhittu ja hyödynnetty, kaivoslaissa tarkoitettu kaivosmineraali. Veron perusteet määräytyisivät metallimalmien ja kaivosmineraalien osalta eri tavoin. 

Kati Malinen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakiasianjohtaja 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti