Verohallinto löysi vuonna 2025 ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä yli miljardin euron edestä. Yhdeksän kymmenestä valvotusta yrityksestä maksoi matkakulukorvauksia perusteetta.
Verohallinto keräsi vuonna 2025 lähes 84 miljardia euroa verotuloja, ja myös valvontatoimet ovat tuottaneet tulosta. Ilmoittamattomia veroja ja perusteettomia vähennyksiä paljastui vuonna 2025 yli miljardin euron edestä. Se on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Etenkin perusteettomien matkakulukorvausten maksaminen on yleistä: peräti 90 prosentissa valvotuista yrityksistä löytyi tarkoituksenhakuista väärinkäyttöä.
Yritysten perusteettomasti maksamia verottomia matkakustannusten korvauksia ja päivärahoja löydettiin valvonnassa 1,5 miljoonan euron edestä.
”Verottomia kilometrikorvauksia maksettiin jopa sellaisista matkoista, joita ei ole koskaan tehtykään”, Ohjaus- ja valvontajohtaja Sanna Savolainen Verohallinnosta sanoo tiedotteessa.
Matkakustannusten väärinkäytöksiä tapahtuu Savolaisen mukaan erityisesti osakeyhtiöissä.
”Yhtiö maksaa osakkaalle tekaistuja matkakulukorvauksia palkan sijaan, jolloin vältytään palkan sivukuluilta ja verojen maksamiselta. Yrittäjällä on palkansaajaa parempi mahdollisuus maksaa suorituksia perusteettomasti omasta yhtiöstään”, Savolainen kuvaa.
Perusteettomien matkoihin liittyvien vähennysten vaatiminen on tuttu ilmiö myös yksityishenkilöiden verotuksessa: kaikista perusteettomista matkakustannusten korvauksista henkilöasiakkaiden kodin ja työpaikan välisiä matkakuluvähennyksiä oli noin 3,6 miljoonan euron edestä.
Arvonlisäveron palautusta vaadittu perusteettomasti
Ilmoittamattomien tulojen lisäksi Verohallinnon valvonnassa löytyi tapauksia, joissa esimerkiksi arvonlisäveron palautusta on vaadittu perusteettomasti tai osinkojen lähdeverotusta on pyritty kiertämään erilaisin järjestelyin. Arvonlisäverotuksen virheitä paljastui veroilmoitusten valvonnassa 95 miljoonan euron edestä, ja osinkojen lähdeveron kiertämistä koskevat tulokset olivat samaa suuruusluokkaa.
”Arvonlisäverotuksen virheet johtuivat esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset olivat käyttäneet väärää verokantaa tai ilmoittaneet arvonlisäverottomaksi myyntiä, josta olisi pitänyt ilmoittaa ja maksaa arvonlisävero. Lisäksi osa yrityksistä ilmoittaa jatkuvasti liian suuria tai väärin perustein tehtyjä arvonlisäverovähennysvaatimuksia.”
Kryptotuloja jäi ilmoittamatta 34 miljoonan euron edestä
Kaiken kaikkiaan Verohallinto teki viime vuonna yksityishenkilöiden verotettaviin tuloihin lisäyksiä 75,4 miljoonan euron edestä. Eniten ilmoituspuutteita oli kryptotuloissa, joihin Verohallinto teki valvonnan perusteella 34 miljoonan euron lisäyksen. Se tarkoittaa 11 miljoonaa euroa enemmän maksettavaa veroa.
”Ilmoittamattomia kryptovaroja löytyi valvonnassa yli kaksinkertaisesti edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin syy kasvuun on se, että saamme niistä entistä kattavammin vertailutietoja”, Sanna Savolainen kertoo.
Jatkossa Verohallinto saa kryptotuloista vielä nykyistä enemmän tietoa, kun suomalaiset kryptovarapalveluiden ovat velvollisia ilmoittamaan tietoja kryptovarojen ostoista, myynneistä ja siirroista Verohallinnolle tammikuussa 2027.
Sometuloja jäi ilmoittamatta
Myös sometulojen ilmoittamisessa oli viime vuonna edelleen puutteita. Sometuloihin Verohallinto teki yli 4 miljoonan euron lisäyksen, mikä tarkoittaa noin 1,3 miljoonaa euroa lisää maksettavaa veroa. Kyse on keskimäärin useamman kymmenen tuhannen henkilön ilmoittamatta jättämistä tuloista.
Valtaosa laiminlyönneistä paljastui verotarkastuksissa. Vuonna 2025 verotarkastuksissa löytyneiden virheiden ja väärinkäytösten osuus koko valvonnan tuloksesta oli lähes puolet, noin 440 miljoonaa euroa. Sanna Savolaisen mukaan tulosta kasvattivat sekä parantunut kohdevalinta että muutamat poikkeuksellisen suuret yksittäistapaukset.
Outi Airaksinen