Sekä tulot että menot vaikuttavat molemmat maksamiesi verojen määrään. Verotuksessa on tarkoitus verottaa sinua niin sanotusta nettotulosta eli siitä tulosta, joka jää jäljelle, kun tulon hankkimisesta aiheutuneet menot on ensin vähennetty veronalaisen tulon määrästä.
Tämän lisäksi verotuksessa on erilaisia muita vähennyksiä, kuten kotitalousvähennys, jolla ei ole mitään tekemistä tulonhankkimisen kanssa, sekä esimerkiksi eläketulovähennys, joka keventää pienen eläkkeen verotusta.
Tästä jutusta voit lukea viisi hyödyllistä neuvoa vähennysten vaatimiseen.
1. Paljonko verot alenevat?
Tämä on tärkeä kysymys. Se että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa ei tarkoita sitä, että verot alenevat jäsenmaksun verran. Verovähennys ei siis ole veron määrästä vähentämistä.
Jos tulot ovat 30 000 euroa ja vähennys on 1 000 euroa, verot lasketaan 29 000 eurosta. Vähennys alentaa siis summaa, jota verotetaan. Edellä mainitusta 1 000 euron vähennyksestä on sinulle hyötyä saman verran kuin mitä olisit maksanut vastaavasta summasta veroa.
Vähennyksen verohyötyyn vaikuttaa veroprosenttisi – tarkemmin sanottuna marginaaliveroprosenttisi suuruus. Se on sama kuin verokorttisi niin sanottu lisäprosentti. Se kertoo melko tarkoin vähennyksen verohyödyn.
Jos lisäprosentti on esimerkiksi 40 prosenttia, 1 000 euron vähennys alentaa veroja 400 euroa ja oma kustannus vähennyksestä on 600 euroa. Kulu on siis aina kulu, vaikka sen saisi vähentää verotuksessa.
Ei sääntöä ilman poikkeusta. Kotitalousvähennys vähennetään nimenomaan suoraan veroista. Verohyöty kuulostaa selvästi paremmalta kuin edellä kerrottu tapa. Koska valtio ei kuitenkaan maksa remonttejasi, verohyöty ei ole menon suuruinen.
Esimerkiksi kodin remonttityöstä kotitalousvähennys on 40 prosenttia ja vähennyksen maksimi on 2 250 euroa. Siten 1 000 euron remonttityöstä saa kotitalousvähennystä 100 euron omavastuun jälkeen 300 euroa.
2. Pitääkö vähennystä vaatia vai saako sen automaattisesti?
Matkakulut ja kaikki tulonhankkimiskulut ovat sellaisia, että ne saa vain vaadittaessa. Sama koskee muun muassa kotitalousvähennystä.
Osan vähennyksistä saa automaattisesti ja niitä sanotaan sen vuoksi viran puolesta tehtäviksi vähennyksiksi. Tällainen on esimerkiksi pienituloisen perusvähennys, joka alentaa pienistä ansiotuloista maksettavaa veroa ja lasketaan tulojen perusteella. Kaikki viran puolesta tehtävät vähennykset koskevat ansiotuloja.
Myös palkanmaksun yhteydessä palkasta perittävät eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut vähennetään automaattisesti ilman, että sinun itsesi tarvitsee tehdä asialle mitään. Tämä johtuu siitä, että työnantaja ilmoittaa ne puolestasi verotustasi varten. Sama koskee ammattiyhdistyksen jäsenmaksua.
Nämä eivät kuitenkaan ole sellaisia vähennyksiä kuin vaikkapa perusvähennys, jonka saa viran puolesta, vaan jonkun pitää ilmoittaa Verohallinnolle vähennyksen määrä eli palkasta perityt maksut. Verovelvollisen asia on sitten tarkistaa esitäytetystä veroilmoituksesta, että summat ovat oikein.
3. Minä vuonna vähennyksen saa?
Verotus on yleensä maksuperusteista eli tulot ja menot kohdistuvat sille vuodelle, kun tulo saadaan tai meno maksetaan. Tämä koskee henkilöiden ja kuolinpesien verotutusta, jos kyse ei ole elinkeinotoiminnan harjoittamisesta.
Maksuvuonna vähentäminen koskee kuitenkin vain vuosikuluja. Investointien kohdalla meno jaksotetaan tai se vähennetään vasta myytäessä.
Jos esimerkiksi ostat työhuoneessa tarvittavia kalusteita, joita käytät vuosia, ensimmäisenä vuonna voit vähentää hankintamenosta 25 prosentin suuruisen poiston. Seuraavana vuonna vähennät saman 25 prosenttia jäljelle jääneestä poistamattomasta hankintamenosta. Tätä periaatetta on yksinkertaistettu niin, että enintään 1 200 euron arvoisen koneen tai kalusteen hankintamenon saa vähentää kerralla.
Myöskään vuokrahuoneistojen peruskorjauksia ei vähennetä kokonaan maksuvuonna, vaan meno jaksotetaan yhtä suuriksi eriksi kymmenelle vuodelle. Huoneiston hankintameno puolestaan vähennetään vasta myytäessä. Hankintamenoon kuuluvat varsinaisen ostohinnan lisäksi remontit ennen kuin asunto annetaan vuokralle sekä rahastoidut pääomavastikkeet.
Osakesäästötili, sijoitusvakuutus ja kapitalisaatiosopimus ovat sijoituksia, joissa verotus lykkääntyy siihen ajankohtaan, kun tuottoa nostetaan. Samoin käy kulujen vähentämiselle: ne vaikuttavat verotukseen vasta kun varoja nostetaan.
Vaikka vakuutusyhtiö perisi palkkion sijoitusvakuutuksen hoitamisesta, kulu ei ole sijoittajalle kyseisen vuoden verotuksessa vähennyskelpoinen erä. Palkkio otetaan huomioon, kun vakuutuksesta nostetaan varoja eli se pienentää tuottoa tai kasvattaa tappiota.
4. Mitä seuraa, jos vähennystä ei hyväksytä?
Yhä useammin siitä seuraa veronkorotus, jonka määrä on 2 prosenttia vaaditun vähennyksen määrästä. Ajatuksena on, että veroilmoituksessa on virhe, jos verovelvollinen ilmoittaa vähennyksenä sellaisen kulun, jota ei lain mukaan voi vähentää.
Tämä on ollut käytäntö vuodesta 2018 alkaen. Verokorotus määrätään automaattisesti eli hyvin herkästi aiheettomasta vähennysvaatimuksesta, ellei kyse ole aivan vähäisestä virheestä.
Jos kyse on tulkinnallisesta asiasta, veronkorotukseen ei tarvitse tyytyä, vaan kannattaa tehdä oikaisuvaatimus. Laki nimittäin mahdollistaa veronkorotuksen kohtuullistamisen yhteen prosenttiin, jos asia on tulkinnanvarainen. Veronkorotus voidaan myös poistaa kokonaan, jos veronkorotuksen määrääminen on olosuhteen huomioiden kohtuutonta.
5. Mitä teen, jos olen unohtanut vaatia vähennystä?
Sinulla on kolme vuotta aikaa vaatia vähennystä. Kolmen vuoden muutoksenhakuaika lasketaan verovuotta seuraavan vuoden tammikuun alusta. Esimerkiksi vuoden 2020 verotuksesta voi tehdä vielä oikaisuvaatimuksen. Aikaa on vuoden 2023 loppuun.
Kaikkia vähennyksiä voi vaatia vielä oikaisuvaatimuksella, jos vaatimus unohtui veroilmoituksesta tai vähennystä ei hyväksytty verotuksessa.
VEROVÄHENNYS | Koska asuntolainan koron saa vähentää viimeisen kerran? Voiko vähennyksen siirtää puolisolle? Miten vähennyksen voi saada ja milloin rahat tulevat tilille? Harrastuksen vähennykset? Miksi vähennyksissä on omavastuut ja ylärajat? Vastaukset näihin kysymyksiin saat toukokuun Taloustaidosta. Kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä.
Päivi Kaari
Kirjoittaja on Veronmaksajien johtava verojuristi
