veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VEROT

Mihin menet verotus?

Mihin menet verotus?
4.1.2021

Koronapandemian hoito ja toimet leviämisen estämiseksi ovat vaatineet julkiselta vallalta mittavia summia ja nostaneet Suomen velkautumisen ennen näkemättömälle tasolle. Vaikka korot ovat matalalla, hallituksen on tehtävä vaikeita ja suuria ratkaisuja, jotta Suomi selviää velanhoidossa. Korona luo tummia pilviä myös verotuksen taivaalle. Toisaalta myös työllisyyttä ja talouskasvua edistäville veromuutoksille on nyt nähtävissä entistäkin suurempi tarve.

Koronpandemia jyllää maailmalla, ja tätä juttua kirjoitettaessa terveyden- ja hyvinvoinnin laitos arvioi rokottamisen lähtevän Suomessa käyntiin alkuvuodesta. Valoa on näkyvissä.

Pandemian leviämisvaiheessa suuremmista veroratkaisuista on pidättäydytty eikä verotuksessa vuodenvaihteessa tapahdukaan kovin dramaattisia muutoksia. Vuonna 2021 voimaan tulevat veromuutokset ovat pitkälti hallitusohjelman mukaisia ja sinänsä yllätyksettömiä.

Miltä verotuksen pelikentällä nyt näyttää? Entä tulevaisuudessa? Taloustaito-lehdestä 12/2020  löydät seikkaperäisen selvityksen yksityishenkilön verotuksen muutoksista vuonna 2021. Seuraavissa kappaleissa käsitellään olennaisempia muutoksia ja tulevia kehityssuuntia.

Ansiotuloverotukseen pieniä säätöjä

Ansiotuloverotukseen tehdään vuonna 2021 hyvin pieniä korjauksia.

Kunnista 39 nostaa vuoden alussa veroprosenttiaan ja 4 laskee. Käytännössä kuntavero nousee 720 000 henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee 0,06 prosenttiyksiköllä. Korotus on pieni ja yksi suuri syy tälle on valtion kunnille myöntämät koronatuet, jotka ovat pienentäneet painetta kuntaverojen korotuksiin.

Kokonaisuudessaan palkkaverotus kiristyy hieman vuoden 2020 tasosta, eikä eläkkeiden verotuksessa tapahdu merkittäviä muutoksia. Eläketulon lisävero on pysyvästi voimassa ja solidaarisuusveroakin on tarkoitus hallitusohjelman mukaisesti jatkaa hallituskauden loppuun. Solidaarisuusverolla tarkoitetaan sitä, että valtion tuloveroasteikon ylimmällä portaalla on kahden prosenttiyksikön korotus normaalista.

Kiristyksiin ei olisi varaa, sillä marginaaliverot ovat Suomessa jo valmiiksi kovat. Koronapandemian lisäksi ansiotuloverotuksen kokonaistason nousulle asettaa uhkia myös sote-uudistus. Hallituksen kaavailemille hyvinvointialueille ei olla alkuun antamassa verotusoikeutta vaan valtio rahoittaisi toiminnan, mutta yllättäen hallitus linjasi syksyllä, että maakunnille annettaisiin oma verotusoikeus 2026 alkaen. Hankkeen eteneminen jää nähtäväksi. Uuden verottajan mukaantulo aiheuttaisi riskin verotuksen kokonaistason kasvusta pitkällä aikavälillä.

Vuoden 2021 veromuutoksissa on nähtävissä pikapaikkauksia korkean ansiotuloverotuksen aiheuttamiin ongelmiin, kun henkilöstöanteihin ja urheilijoille on suunnattu lisää verotukea.

Koronapandemian hoidon seuraavassa vaiheessa olisi syytä ottaa veroelvytyskeinona käyttöön myös yleinen ansiotuloverotuksen marginaaliveroprosenttien alentaminen. Tällä ylläpidettäisiin taantumasta nousevaa kotimaista kysyntää, alennettaisiin yritysten palkkakustannuksia ja pidettäisiin osaavaa työvoimaa Suomessa.

Osassa henkilöstöanneista verotus kevenee

Listaamattomissa osakeyhtiöissä henkilöstön palkitseminen osakkeilla helpottuu verotuksessa 2021. Vuodesta 2021 alkaen listaamattomassa osakeyhtiössä on tietyin edellytyksin mahdollista toteuttaa henkilöstöanti edullisemmalla hinnalla kuin aiemmin ilman, että työntekijöille muodostuu tästä verotettavaa etua. Henkilöstöantiin osallistuvan työntekijän verotus kevenee aiempaan verrattuna ja muuttuu ennustettavammaksi.

Uusi huojennus on merkittävä verotuki listaamattomien yritysten henkilöstöanteihin, mutta hallitusohjelman kirjauksen mukainen. Lainsäädäntö nähtiin tarpeelliseksi, jotta erityisesti kasvuyrityksillä olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet sitouttaa henkilöstöään paremmin, houkutella kansainvälisiä osaajia ja selkiyttää osakkeiden arvostamiseen liittyviä haasteita.

Verouudistuksilla kohti vähäpäästöistä liikennettä

Liikenteen luontoisetujen verotukseen tulee vuodenvaihteessa huojennuksia, kun esimerkiksi uusien täyssähköautojen luontoisetuarvoa alennetaan tuntuvasti, työsuhdematkalipun verovapaus laajenee ja auton lataus työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä tulee määräajaksi verovapaaksi.

Työsuhde-etujen veromuutokset ovat osa liikenteen verotuksen uudistamista, jolla tähdätään päästöjen vähentämiseen verotuksen keinoin. Nyt toteutettujen muutosten vaikutukset on arvioitu vähäisiksi ja veroedun kohdistuvan pääasiassa hyvätuloisiin. Veronmaksajat onkin esittänyt luontoisetuarvon alennuksen laajentamista myös ladattaviin hybrideihin, jotta latausinfran rakentaminen ja vähäpäästöinen autoilu tulisi houkuttelevaksi myös suurempien kaupunkien ulkopuolella.

Liikenteen verotuksen uudistamista pohtivan työryhmän toimikausi päättyy keväällä 2021, jolloin työryhmä antaa suosituksensa tarvittavista muista verotoimenpiteistä päästöohjauksen tehostamiseksi ja veropohjan turvaamiseksi. Jos polttoaine- ja autoverojen tuotto romahtaa sähköautojen runsaan lisääntymisen myötä, on valtion keksittävä korvaavia verotuloja.

Valtiovarainministeri Vanhanen esitti omana ajatuksenaan autoilun kilometripohjaiseen verottamiseen siirtymistä ja veronmaksun sitomista autolla ajettavien teiden kuntoon. Toivoa sopii, että tällaisen esityksen vaikutukset käyttäytymiseen, tulonjakoon ja alueelliseen oikeudenmukaisuuteen arvioidaan kunnolla ennen kuin mahdollisia esityksiä annetaan. 

Verotuksen painopisteen asteittainen siirtäminen auton hankinnasta käytön aikaiseen verotukseen on autokannan uudistumisen ja päästötavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta kannatettava suunta.

Pääministeri Marinin hallituksen periaatepäätöstä fossiilittoman liikenteen suunnitelmasta odotetaan alkuvuodesta ja tällöin kuultaneen lisää esityksiä liikenteen verotukseenkin liittyen.

Pääomatulojen verotus säilyy ennallaan

Pääomatulojen verotukseen tai niistä tehtäviin vähennyksiin ei tule vuoden vaihteessa merkittäviä muutoksia. Pörssiyhtiöistä ja listaamattomista yhtiöistä saatujen tavallisten osinkojen verotus säilyy ennallaan.

Niin kutsuttujen työpanososinkojen verotus kuitenkin kiristyy. Työpanososingolla tarkoitetaan listaamattoman yhtiön osinkoa, jonka jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos eikä esimerkiksi osakkeiden lukumäärä. Työpanososingon koko määrä on työn tehneen henkilön ansiotuloa. 

Työpanososingoista täytyy jatkossa maksaa työnantajan työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu sekä sairasvakuutusmaksu. Näin poistuu viimeinenkin kannustin maksaa yhtiöstä palkan sijasta työpanososinkoa.

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen on ollut esillä läpi vuoden 2020, ei vähiten Finnwatchin 430 miljoonaa mahdollisuutta -kampanjan nostaman kohun vuoksi. Hallitusohjelman mukaan kiristyksiä pääomatuloverotukseen ja yritysverotukseen ei tällä hallituskaudella tehdä. Erityisesti vasemmistosta on esitetty näkemyksiä pääomatuloverotuksen kiristämisestä ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistamisesta. Toivoa sopii, ettei päätöksiä tehdä hätiköiden koronakriisin ja valtion velkaantumisen aiheuttamassa veronkiristyspaineessa.

Vuodesta 1993 voimassa ollut eriytetty tuloverojärjestelmä ja siihen myöhemmin tehdyt muutokset ovat tavoitelleet ja turvanneet Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja listaamattomien yhtiöiden vakavaraisuutta. Suomalaisen yrittäjyyden, omistajuuden ja kansankapitalismin säilyttäminen edellyttää myös kohtuullista ja kilpailukykyistä osinko- ja pääomatuloverotusta.

Kotitalousvähennys säilyy ennallaan

Kotitalousvähennys ei muutu vuoden 2021 alussa, vaikka vähennyksen korottaminen ja laajentaminen elvytyskeinona koronapandemian kurittamalle kansantaloudelle onkin saanut laajaa kannatusta yli puoluerajojen.

Hallitus on kuitenkin linjannut, että kevään 2021 kehysriihen yhteydessä päätetään kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta. Siihen mennessä on saatu tulokset myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusryhmän selvityksestä kotitalousvähennyksen vaikutuksista palveluiden kysyntään, työllisyyteen ja harmaaseen talouteen.

Tähänastisen keskustelun perusteella kotitalousvähennykseen on lähivuosina odotettavissa parannuksia. Myös Veronmaksajat on aktiivisesti pitänyt yllä julkista keskustelua kotitalousvähennyksen korotustarpeesta.

Arvonlisäverotuksen alaraja nousee

Arvonlisäverotuksen alaraja nousee vuoden vaihteessa 15 000 euroon. Yksinkertaistaen tämä tarkoittaa, ettei pienyrittäjän tarvitse maksaa myynneistään arvonlisäveroa, jos yrityksen vuosittainen liikevaihto on enintään 15 000 euroa.

Näköpiirissä on, että arvonlisäverotuksen alarajahuojennuksesta, eli asteittaisesta verohelpotuksesta 30 000 euron liikevaihtoon asti luovutaan vuoden 2025 alusta lukien arvonlisäverodirektiivin velvoittamana.

Alarajahuojennuksesta luopuminen on erittäin valitettavaa pienyritysten näkökulmasta, sillä se lieventää alarajan muodostamaa kynnystä liiketoiminnan kasvattamiselle.

Arvonlisäverotuksessa suunnitellaan ilmoitusmenettelyn muutoksia. Verohallinto on valmistellut ja selvittänyt paitsi arvonlisäveroilmoituksen tietosisällön uudistamista myös lasku- ja kuittikohtaiseen raportointiin siirtymistä.

Alun perin uuden alv-ilmoituksen piti tulla käyttöön 2022, mutta uudistukselle otettiin koronpandemian ja vahvan julkisen vastuksen vuoksi aikalisä. Transaktiokohtainen ilmoittaminen edellyttää lainsäädäntömuutosta ja monella verovelvollisella nykyistä laajempaa taloushallinnon sähköistämistä.

Osana valmistelua Verohallinto on selvittänyt myös mahdollisuutta tarjota pienille yrityksille maksutonta taloushallinto-ohjelmaa, jonka avulla ilmoitustiedot voisi lähettää Verohallinnolle.

Ilmoitusmenettelyn uudistuksessa on tärkeää huolehtia siitä, että asioiden sujuva hoitaminen on jatkossakin mahdollista myös niille, joille sähköinen asiointi on syystä tai toisesta haasteellista. Hallinnon digitalisaatiossa haasteena on, että kehityksen kelkasta uhkaavat pudota juuri ne, joille velvoitteiden hoitaminen muutenkin on raskainta.

Perintö- ja lahjaverotuksen poisto puhuttaa

Perintö- ja lahjaverotuksessa ei tule muutoksia vuoden 2021 vaihteessa. Pienoinen myrsky veroväen vesilasissa nousi syksyllä 2020, kun kokoomuksen puoluevaltuusto hyväksyi aloitteen perintöveron poistamisesta ja korvaamisesta luovutusvoittoverotuksella.

Niin veroasiantuntijoiden kuin poliitikkojenkin näkemykset aiheesta ovat jakautuneita. Perintö- ja lahjaveron merkitys valtion taloudelle on niin suuri, että korvaavia verotuottaja pitäisi löytää laittamalla luovutusvoittoverotus täysin uuteen uskoon.

Perintöverotuksen hyväksyttävyys on toki veronmaksukykyisyyden näkökulmasta koetuksella esimerkiksi tilanteessa, jossa perintö koostuu vaikeasti realisoitavasta, arvokkaasta omaisuudesta ja vero on maksettava tästä huolimatta.

Ongelma voitaisiin kuitenkin korjata myös nykylakia säätämällä. Perintöveron korvaamiseen luovutusvoittoverotuksella liittyy monia ongelmia ja se edellyttäisi perusteellista valmistelua. Aivan henkeään pidättäen ei tällaista muutosta kannata odottaa.

Kiinteistöverotuksen uudistaminen lykkääntyy

Kiinteistöverotuksessa on jo pitkään ollut käynnissä uudistamishanke, jonka tavoitteena on päivittää verotusarvot lähemmäs niiden markkina-arvoja ja tehdä kiinteistön arvostamisesta nykyistä avoimempaa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuonna 2021, ja muutoksia verotukseen on odotettavissa näillä näkymin aikaisintaan 2023. Uudistus on siis lykkääntymässä vuodella aiemmista suunnitelmista.

Lykkäys on aiheellinen, jotta suunniteltujen arvostusmuutosten, prosenttien vaihteluvälin säätämisen ja muiden muutosten kokonaisvaikutuksista veron määrään saadaan perusteltu käsitys. Uudistus ei nimittäin saa johtaa siihen, että kiinteistöverotuksen kokonaistaso nousee tai että yksittäisten kiinteistöjen arvot nousevat kohtuuttomasti nykyisestä.

Myös nämä muutokset tulevat voimaan 2021:

1. Tiedot eläkkeistä ja etuuksista sekä niiden ennakonpidätyksistä ilmoitetaan jatkossa tulorekisteriin.  Toistaiseksi kuitenkin vain maksetut etuudet sekä niiden ennakonpidätykset ovat nähtävissä Omaverossa verokorttia haettaessa.

2. Irtaimen käyttöomaisuuden enintään 1 200 euron menojäännöksen saa elinkeinoverotuksessa ja maatalouden verotuksessa poistaa kerralla.

3. Enintään 1 200 euroa maksavan irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenon saa poistaa elinkeinoverotuksessa kerralla (max 3 600 e/vuosi).

4. Urheilurahastoon vuosittain siirrettävän summan enimmäismäärää nousee 200 000 euroon, ja varoja voi nostaa suunniteltua nopeammin myös vähintään vuoden kestäneen työttömyyden perusteella.

5. Kaikki autoveroasiat siirtyvät Omaveroon, ja Omavero korvaa erilliset sähköiset autoveroilmoitus- ja käyttöönottoilmoituspalvelut.

6. Valmisteverot muuttuvat oma-aloitteisiksi veroiksi. Jatkossa maksaja itse laskee, ilmoittaa ja maksaa verot sekä hoitaa muun veroasioinnin lähtökohtaisesti Omaverossa.

7. Maahantuonnin alv-vapautus poistumassa enintään 22 euron tavaralähetyksiltä 1.7.2021 alkaen.

8. Luonnonsuojelualueet ovat jatkossa vapautettu kiinteistöverosta, ja merituulivoimaloiden arvostusperustetta alennetaan.

Kati Malinen

Kirjoittaja on Veronmksajain Keskusliiton lakiasianjohtaja

Rahat, verot, työ & eläke, koti