Jos leskellä on esimerkiksi sijoitusasuntona kaksio, onko hänellä oikeus jäädä asumaan aviopuolisoiden perheasuntoon? Moni yksin asuva ihminen asuu pienemmässäkin asunnossa.
Näin verojuristi Tuomo Lindholm vastaa kysymykseen.
1. Miten asunnon koko huomioidaan?
Arvioitaessa, millainen asunto sopisi lesken kodiksi, on lain esitöiden mukaan otettava huomioon, ettei leski aina tarvitse yhtä suurta asuntoa kuin viimeinen yhteinen koti oli ja ettei hän ehkä pysty selviytymään yhtä suuren asunnon aiheuttamista kustannuksista. Tämän vuoksi olisi yleensä suostuttava eloonjääneen puolison toivomukseen saada siirtyä toiseen, jäämistöön sisältyvään pienempään asuntoon, jollei tämä aiheuta muita ongelmia.
Muissa tapauksissa olisi arvioinnissa pidettävä lähtökohtana, että kodiksi sopivassa asunnossa tulisi olla yhtä monta huonetta kuin yhteisessä kodissa oli, jollei eloonjääneen puolison voida olettaa tulevan hyvin toimeen pienemmässäkin asunnossa.
Tarkoituksena ei siis ole ollut osoittaa leskelle täsmälleen yhtä suurta asuntoa kuin puolisoiden aikaisempi yhteinen koti. Olennaista on, että asunto on kaikki asianhaarat huomioiden kohtuudella sopiva lesken asumistarpeen tyydyttämiseen. Oikeuskäytännössä on taas katsottu, ettei leski ole velvollinen muuttamaan asumistasoltaan vaatimattomampaan asuntoon.
Esimerkki: 50 neliön asunto oli liian niukka leskelle
Pesänjakaja oli lesken ja kuolleen puolison kuolinpesän osakkaiden pyynnöstä antamallaan erillisellä päätöksellä katsonut, ettei leskellä ollut oikeutta pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa (yhtiöjärjestyksen mukaan 90 m² + alakerran tilat 85 m²).
Leski saattoi perinnönjaon moitekanteen määräajasta riippumatta vaatia tuomioistuinta vahvistamaan, että hänellä oli sanottu oikeus. Äänestys.
Kun lesken varallisuuteen sisältynyt asunto oli pinta-alaltaan (yhtiöjärjestyksen mukaan 50,5 m²) olennaisesti pienempi kuin puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto, jota se ei tiloiltaan ja varustetasoltaankaan vastannut, sen ei katsottu olleen lesken kodiksi sopiva. Leski sai pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Äänestys Korkein oikeus 1992:94
2. Asunnon sijainti ja varustelutaso
Lesken omaisuuteen voi kuulua toisella paikkakunnalla asunto, joka kokonsa puolesta myös sopisi lesken asunnoksi. Asunnon sijainnille ei ole laissa määreitä. Etäisyydellä voi olla merkitystä silloin, jos muuttaminen lesken asuntoon johtaa hänen elinolosuhteidensa heikkenemiseen.
Harkinnassa voidaan huomioida lesken työpaikan sijaintia, lesken sosiaalisia suhteita sekä saatavilla olevia palveluita. Myös lesken omaan persoonaan liittyvät seikat voivat merkitä. Ei liene kohtuullista velvoittaa esimerkiksi 80-vuotiasta leskeä muuttamaan kaupunkiasunnosta maaseudulle.
Jos lesken omaisuuteen kuuluu kaikilla mukavuuksilla varustettu asunto, ja vastaava asunto on ollut aiemmin puolisoiden yhteisenä kotina, lesken oma asunto on tällä kriteerillä hyväksyttävissä.
3. Asumismuoto voi vaihdella
Yhteinen koti on voinut olla esimerkiksi osaomistusasunto, omakotitalo tai asunto-osake, joka on voinut koostua useammastakin yhdistetystä asunto-osakkeesta. Yhteinen koti on voinut myös olla työsuhdeasunto, mutta silloin lesken enintään kolmen kuukauden asumisoikeus perustuu työsopimuslakiin. Ei ole itsestään selvää, mikäli lesken omistusasunto on esimerkiksi asunto-osake ja yhteinen koti on ollut omakotitalo, että osakehuoneisto soveltuu lesken kodiksi.
4. Tapauskohtainen tilannearvio
Kysymys on tapauskohtaisesta harkinnasta ja tilannearvio on tehtävä lesken kannalta. Kodin on oltava nimenomaan lesken asunnoksi soveltuva huomioon ottaen se asumistaso, mikä vallitsi perittävän eläessä. Perusajatus on, ettei perittävän kuolema saa heikentää lesken asumistasoa.
Jos kuolinpesässä ei päästä asiasta yhteisymmärrykseen, on pesään haettava pesänjakaja asian ratkaisemiseksi. Hän ratkaisee asian itsenäisesti. Pesänjakajan päätöksestä voidaan valittaa aluksi käräjäoikeuteen.
Lesken oikeus jäädä asumaan avioparin yhteiseen kotiin antaa paljon miettimisen aihetta. Jos leskellä on toinenkin asunto, missä tilanteessa hänen tulisi asua siinä? Kuka vastaa asunnon kuluista? Entä jos leski luopuu oikeudestaan, tuleeko veroseuraamuksia? Lue toukokuun Taloustaidosta artikkeli Missä leski asuu, kun puolisosta jättää aika? Jos olet rekisteröitynyt Veronmaksajien verkkosivustojen käyttäjäksi, voit lukea myös näköislehdestä.
Tuomo Lindholm
