veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Vedonlyöntiekspertti Vuoksenmaa: "Osakkeita saa myöhemmin paljon nykyistä halvemmalla"

Vedonlyöntiekspertti Vuoksenmaa: "Osakkeita saa myöhemmin paljon nykyistä halvemmalla"
22.4.2020

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Koronapandemialta suojautuminen jäädytti kilpaurheilun ympäri maailmaa. Samalla urheiluvedonlyöjien liikevaihto katosi hetkessä.

Suomen Herra Urheiluvedonlyönti Jorma Vuoksenmaa on ottanut perusbisneksensä romahtamisen vastaan rauhallisesti. Viimeksi kuluneet puolitoista kuukautta hän on keskittynyt tekemään ajattelutyötä vapaaehtoisesti kotiinsa eristäytyneenä.

"Herääminen, tutkimusta, tunnin kävely, sauna, nukkumaan. Ei alkoholia, sokeria mahdollisimman vähän. Annan parran kasvaa. Nyt huomaa, kuinka pelkistetystä elämästä voi nauttia ja kuinka merkityksettömiä ovat monet asiat, joita varten rahaa muka pitää haalia", Vuoksenmaa kertoo.

Vedonlyöntiliiketoimintansa lisäksi Vuoksenmaa on myös aktiivinen osakemarkkinoilla ja on sijoittanut osakkeisiin 1980-luvulta alkaen. Vaikka pörssissä on pari viime kuukautta vallinnut pelurin markkina, vetoekspertti on ollut tyynenä sielläkin.

"Osakemarkkinoilta mallini heitti minut ulos tiistaina 25.2. kello 13.04, kun jouduin myymään Elisat, viimeiset 20 prosenttia salkustani. Sen jälkeen en ole liikkunut osakemarkkinoilla mitenkään. Mallini väittää, että osakkeita saa ostaa myöhemmin paljon nykyistä halvemmalla. Lyön vetoa pörssin putoamisen puolesta jatkossakin."

"Maaliskuussa ostin pienin panoksin osinkoja ja myin Tukholman indeksioptioiden volatiliteettia kohtalaisella menestyksellä", hän tosin lisää.

Vastentahtoinen pikakauppias

Jorma Vuoksenmaa kertoo, että hänen pelivaihdostaan – siis osakemarkkinoilla – suurin osa tulee Helsingin ja Tukholman pörssien suurimmista yhtiöistä ja Tukholman indeksioptioista. Pitkäaikaissalkkuunsa hän ostaa ja unohtaa yhtiöitä, joita oikeastikin haluaisi omistaa, pysyvästi ja ikiominakin.

"Lisäksi minulla on pikku projekteja johdannaisilla eri toimijoiden kanssa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi indeksibookereilla (IG, City Index) minulla on ollut tilejä jo 1980-luvun lopulla."

Kun Vuoksenmaa avaa position osakemarkkinoilla, hän toivoo sen liikkuvan haluamaansa suuntaan "kuolinpäiväänsä asti". Käytännössä aina markkinoilla kuitenkin tapahtuu jotain, mikä laukaisee myynnin.

"En halua tehdä nopeaa kauppaa, mutta markkina pakottaa minut siihen, valitettavasti."

"Päiväkauppaa teen silloin, kun riittävän likvidi ja liikkuvainen yhtiö julkaisee tulospäivänään markkinaennusteista poikkeavat numerot. Jos osakkeen hinnanmuutokset vahvistavat tulosyllätyksen tavalla, jonka olemme havainneet tutkimuksissamme ylituottoja ennustaviksi, iskemme. Lyömme mielellämme vetoa ohjeistusta vastaan ja kylmien numeroiden puolesta."

Myyntisignaalit eli stop lossit – myös voitollisissa kaupoissa – ovat Vuoksenmaan pörssistrategian kulmakivi.

"Osakemarkkinoilla helpompi voittaa kuin vetotiskillä"

Urheiluvedonlyöjän ajattelutapa leimaa Vuoksenmaata myös osakesijoittajana. Hän arvioi olevansa sijoittajana varovainen, riskitietoinen, nöyrä ja ikuinen tutkija. Hän pyrkii ajattelemaan itsenäisesti, lauma-ajattelun vastaisesti.

"Osakemarkkinoilla on helpompi voittaa kuin urheiluvedonlyönnissä, koska kilpailijat, parhaatkaan markkinaosapuolet, eivät ole niin taitavia 'oikeiden' hintojen arvioinnissa kuin parhaimmat urheiluvedonlyönnin tekoälyoperaatiot."

"Lisäksi osakkeet ovat palautusprosentiltaan edullisempi peli kuin vedonlyönti, jossa maailman parhaan kertoimen shoppaileva peluri häviää silmät kiinni -menetelmällä noin prosentin panoksistaan. Pelien järjestäjillä on etumarginaali. Sen sijaan pörssissä tyypillinen alkeellisillakin menetelmillä toimiva ihminen voi odottaa niukkaa plussatulosta, koska osakkeiden arvot ovat nousseet keskimäärin pitkissä aikasarjoissa – eli pelin lähtökohtainen palautusprosentti on positiivinen toisin kuin vedonlyönnissä."

"Toisaalta riskit ovat osakkeissa paljon suuremmat kuin urheiluvedonlyönnissä. Tyypillisen länsimaisen pörssin vuosittainen volatiliteetti on ollut melkein 20 prosenttia. Näin ollen osakesijoittajan mahdollisuus menettää vuoden jaksossa 15 prosenttia pelikassastaan on noin yksi kuudesta. Sen sijaan täysin tasaisista otteluista 50 prosentin osumistodennäköisyydellä ja kertoimella 2,02x vetoa lyövän, minimaalisen edun omaavan pelisijoittaja mahdollisuus jäädä 10 päivittäisellä ja 3 600 vuosittaisella vedolla on tähtitieteellisen pieni."

Urheiluvedonlyönnin keskeinen etu osakemarkkinoihin verrattuna onkin Vuoksenmaan mukaan se, että pääoma kiertää osakemarkkinoita nopeammin pienellä riskillä.

"Myös pakkovoittotilanteita, arbitraaseja sekä niitä lähellä olevia freerolleja todennäköisyyskenttien eri alueille on helpompi rakentaa vedonlyönnissä kuin osakkeissa tai edes optioissa."

Ylikertoimet kiikarissa

Vedonlyönti on ylikertoimien etsimistä ja riskien hallintaa. Kuinka etsit ylikertoimia osakemarkkinoilta?

"Samalla tavalla kuin etsin tuottosijoituksia vedonlyöntimarkkinoilta. Etsin asioita, jotka ovat vaikuttaneet todennäköisyyksien hinnoitteluun liikaa tai liian vähän. On hinnoitteluvirhe, jos kahden tasaisen joukkueen ottelussa jommankumman kerroin on 2,1. Vastaavasti tiettyjen ehtojen toteutuessa osakkeen nousulle ja nousun suuruudelle on arvioitavissa eri suuruisia todennäköisyyksiä. Jos tuotto-odotus on positiivinen, on meillä ylikerroin. Ostamme."

"Molemmilla markkinoilla odotettavasti tuottavat sijoitukset perustuvat yksilön ja joukkojen psykologiaan. Ihmisjoukkojen käytettävissä on hyvää informaatiota, mutta massat käsittelevät sitä tunnesyiden takia epäoptimaalisesti."

Entä kuinka hallitset riskejä osakemarkkinoilla?

"Hajautan. Vältän korreloituneita positioita. Esimerkiksi Kesko, Elisa ja Orion on paljon vähäriskisempi osakekolmikko omistaa kuin Swedbank, SEB ja Handelsbanken."

"Vastaavasti suosin negatiivisesti korreloituneita positioita. Esimerkiksi myymällä usein yliarvostettuja call-indeksioptioita ja ostamalla mallimme seulomia parhaita osakkeita saa lyödä vetoa kahdesta ylikertoimesta, joilla on negatiivinen keskinäinen riippuvaisuus. Riski putoaa ratkaisevasti. Kun osakkeet nousevat, ne nousevat usein enemmän kuin alla oleva indeksi kokonaisuutena. Ja jos osakekori menettää arvoaan tai nousee vain vähän, ovat optioiden myynnistä tulleet rahat tasoittamassa salkun arvonmuutoksia."

"Myyn vain laskeviin kursseihin"

Jorma Vuoksenmaan riskinhallinnan kannalta tärkein ja koko hänen sijoitusstrategiaansa luonnehtiva seikka on stop lossien eli tappionrajaajien käyttö.

"Myyn aina laskeviin kursseihin. Kun instrumenttini arvo putoaa ennalta määritellyn tason alapuolelle, myyn."

"Kun osake nousee, ulosmenotaso seuraa kannoilla. Näin toimien en koskaan pääse kotiuttamaan voittoja siirron huippukurssilla, mutta en toisaalta myöskään joudu ulos vahvoista nousuista ennenaikaisesti. Aivan vastaavasti pääsemme hyötymään jyrkistä ja suurista laskuista, kuten nyt, kun emme tyydy liian pieneen voittoon."

Koska stop loss -tasot ovat tiukat, seurauksena on suuri määrä hieman tappiollisia kauppoja. Sen sijaan voittoja ei ole rajattu.

"Yksi voittokauppa maksaa monta pientä tappiollista stop-osumaa. Tappiorajaajia käyttäen ei myöskään koskaan voi mennä konkurssiin tai vahingoittaa salkkunsa kasvua käymällä tarpeettoman matalalla."

Tienestiä psykologialla

Kirjassasi Pelaajalta pelaajille esittelet tyypillisiä virheitä, joihin vedonlyöjät sortuvat eri urheilulajeissa. Millaisiin virheisiin olet havainnut osakesijoittajien sortuvan? Listaa kolme!

1. Yliarvio omasta kyvystä informaation käsittelyyn ja päätöksentekoon.

2. Kyvyttömyys arvioida uuden informaation todellista vaikutusta "oikeisiin" hintoihin. Usein ihmismieli ylireagoi tuoreeseen, näyttävään, tunnetta sisältävään, paljon mediassa ja somessa esillä olevaan tuoreeseen pintatietoon.

3. Epäitsenäinen ajattelu. Laiskuus tutkia ja kehittää omia, todistetusti tuottavia strategioita. Yleisen mielipiteen mukaisten asenteiden ja ajatustapojen hiljainen hyväksyminen totuutena. Akateemisen tutkimuksen vähättely ja uskominen valtamediaan ja somevaikuttajiin.

 Millä perusteilla valitset ostettavan sijoituskohteen ja mikä laukaisee oston?

"Perusteanalyysimallini seuloo joukon osakkeita (tai muita instrumentteja, esimerkiksi indeksejä), joita olemme valmiita ostamaan tai myymään lyhyeksi. Koronakriisi on aiemmista romahduksista poikkeava todellinen, pitkittyvän laskumarkkinan perustellusti aiheuttava 'musta joutsen', mutta normaalioloissa pyrimme olemaan ostopuolella."

"Parhaat kohteet tutuvat löytyvän p/e-lukujen ja osinkotuottojen valossa hyvistä, 'tylsistä' arvo-osakkeista. Ostamme niitä, kun tekniset mallimme antavat ostokäskyn. Tai vastaavasti teemme myyntitoimenpiteitä (call-optioiden myynti, put-optioiden osto tai futuurien myynti), kun saamme myyntisignaalin."

Entä milloin myyt?

"Kun osakkeen arvo laskee alle stop loss -tason, joka voi siis nimestään huolimatta olla myös voittojen kotiuttamisen taso. Mutta minulla ei ole siis koskaan voittotavoitetta, jonka saavuttaessani varmistan voittoni. Myyn aina laskeviin kursseihin."

"Osakkeet liikkuvat putkessa"

"Osakkeiden hinnat tanssivat enemmän tai vähemmän satunnaisesti tosiasioiden väljästi määrittelemillä hinta-alueilla. Niiden sisällä tarjonta kasvaa hintojen noustua putken yläreunan tuntumaan. Vastaavasti kysyntä kasvaa, kun hinta uppoaa pohjan lähelle", Jorma Vuoksenmaa sanoo.

 Ajatus osakkeille tyypillisistä liikkumaväleistä, putkista, on teknisen analyysin peruskauraa ja akateemisestikin tutkittu ilmiö. Putkea nimitetään trading rangeksi.

"Hyvä tai huono osake pysyy usein pitkään trading rangen sisäpuolella pelkästään siksi, että markkinoilla on totuttu niihin tasoihin, tai siksi, että siinä vallitsee todellinen tasapainotila. Kun putken katto murtuu, on siihen syynä usein muutos kysynnän ja tarjonnan tasapainossa. Ostajat ovat tulleet myyjiä voimakkaammiksi, eikä markkina vielä aina edes tiedä, miksi."

"Riittävän usein pieni, merkityksellinen hinnanmuutos putken ylälaidalla kertoo jonkin suuremman kehityksen käynnistymisestä. Luonnonlain käsitteillä voima on nujertanut vastavoiman. Ostajien vahvuus nostaa riittävän usein hintaa lyhyessä ajassa paljon ylöspäin – tai vastaavasti pohjan murtuessa ostajien arkuus ei enää estä kurssin putoamista. Kestää tovin, ennen kuin uusi tasapainotila hinnalle, kysynnälle ja tarjonnalle löytyy", Vuoksenmaa kertoo.

Vuoksenmaa on työskennellyt ja työskentelee edelleen kaiken aikaa sen kanssa, mikä on optimaalinen putki eli kauppa-alue, kuinka paljon eri instrumenttien tulee rikkoa putki, jotta se on merkityksellinen ja niin edelleen.

"Käytämme monia muitakin menetelmiä ja malleja, mutta tämä range breakout -ajattelu on eniten käyttämämme, toimintamme leipä ja voi."

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista osakkeista hän omistaa Keskoa.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti