veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Tulos ylitti ennusteet, kurssi laskee – neljä selitystä yllättävälle ilmiölle

Tulos ylitti ennusteet, kurssi laskee – neljä selitystä yllättävälle ilmiölle
21.7.2021

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Toisen vuosineljänneksen tuloskausi ulottuu muita pidemmälle kesälomakauden vuoksi. Nopeimmat Helsingin pörssin firmat ovat jo ehättäneet kertomaan tuloslukunsa, mutta mattimyöhäisiä saadaan odotella elokuun lopulle, vastikään listautuneita Puuiloa, Solwersia ja Spinnovaa peräti syyskuun puoliväliin asti.

Tulosjulkistukset ovat omiaan saamaan aikaan kurssiliikkeitä, tuleehan silloin tarjolle kerralla paljon uutta yhtiökohtaista informaatiota. Tietenkin voi ja on tervettä kyseenalaistaa, kuinka suuri paino yksittäisen neljänneksen tuloksella on. Voiko yhtiön arvo muuttua kymmenellä prosentilla, jos se on yhdellä kolmen kuukauden jaksolla tehnyt muutaman sentin odotettua enemmän osakekohtaista tulosta?

Osakekurssireaktiot voivat yllättää monin tavoin. Lähtökohta tietysti on, että jos yhtiö takoo odotettua enemmän tulosta, se on positiivinen asia ja nostaa osakekurssia.

Aina näin ei kuitenkaan ole. Vaikka sijoittaja saisi ennalta tietää yhtiön osakekohtaisen tuloksen, vertaisi sitä analyytikkokonsensukseen, huomaisi tuloksen ylittävän odotukset ja ostaisi osaketta tulosjulkistupäivän aattona, hän saattaisi kärsiä tappioita. Eikä pelkästään siksi, että sisäpiiritiedon varassa kaupan käyminen olisi rikollista touhua.

Miksi kurssi voi laskea, vaikka tulos ylittäisi analyytikko-odotukset? Tässä muutama selitys.

1. Kurssi on hinnoitellut tulosylityksen

Analyytikkojen ennusteet ovat vain yksi totuus markkinakonsensuksesta. Sijoittajat, eli ne jotka todella käyvät kauppaa osakkeilla, ovat saattaneet muodostaa oman, analyytikkonäkemyksiä korkeamman käsityksen yhtiön neljännestuloksesta. Siten kurssi on voinut hinnoitella tulosylityksen.

Analyytikkokonsensusta muodostettaessa jokaisella analyytikolla on yhtäläinen paino. Käytännössä suurten analyysitalojen näkemyksillä on kuitenkin enemmän painoa ja vaikutusta sijoittajiin.

Jos analyytikkokonsensus tarkoittaa analyytikkoennusteiden aritmeettista keskiarvoa, yksi huomattavasti muita matalampi ennuste painaa konsensusta alaspäin.

2. Muu informaatio painaa enemmän

Kuluneen osavuoden osakekohtainen tulos on vain yksi osa osavuosiraporttia. Vaikka tulos ylittäisikin odotukset, jokin muu informaatio saattaa vaikuttaa enemmän ja negatiivisesti sijoittajien näkemykseen yhtiön arvosta.

Osavuosikatsauksessa yhtiö saattaa alentaa tulevaisuutta koskevia ennusteitaan tai antaa tulosvaroituksen raportin yhteydessä. Yhtiö voi luonnehtia näkymiään maltillisemmin kuin mitä analyytikot ovat odottaneet, mikä johtaa tulevien neljännesten ennusteiden laskuun.

Pettymyksen saattaa aiheuttaa myös tilauskanta, joka etenkin konepajayhtiöillä on tärkeä tieto tulevaa kehitystä arvioitaessa, tai liikevaihto. Osakekohtainen tulos on saattanut painua tuloksen rakenteen vuoksi. Yhtiö on voinut saada lähinnä kertaluontoisia tuottoja, jotka se kuitenkin kirjaa mukaan osakekohtaiseen tulokseen, tai yhtiön myynnin rakenne on voinut olla poikkeuksellisen kovakatteista kertaluonteisista syistä.

3. Markkinoilla voi tapahtua

Tulosjulkistuspäivänä saattaa olla syystä tai toisesta yleinen laskupäivä. Monet yhtiöt julkistavat tuloksensa ennen pörssin avautumista, joten osavuosituloksella pelaava joutuu ostamaan osaketta edellisenä päivänä omistaakseen sitä seuraavana aamuna pörssin auetessa ja markkinoiden hinnoitellessa ensi sekunnista alkaen tulosta kurssiin. Illan ja yön aikana Yhdysvaltain ja Aasian markkinat ovat auki, ja jos Yhdysvalloissa illalla romahtaa, vaikea on Helsingissäkään nousta seuraavana päivänä.

Joitakin tapahtumia voi ennakoida. Esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin korkokokoukset ja suurten yhtiöiden tulosjulkistukset ja keskeisen talousdatan julkaisuajankohdat ovat tiedossa ennalta. Niiden mahdollisen vaikutuksen voi siten ottaa huomioon, jos haluaa harrastaa osavuosispekulointia.

4. Harvavaihtoisten hinnoittelu ei ole tehokasta

Useilla osakkeilla kauppaa käydään varsin raukeasti. Voi olla, ettei kaikkina päivinä tehdä kaupan kauppaa, ja jos käydään, määrät ovat pieniä.

Ne, jotka haluavat myydä tai ostaa osaketta, eivät oikein voi käydä kauppaa vähävaihtoisilla osakkeilla vaikuttamatta kurssiin. Koska tulosjulkistus on omiaan lisäämään kiinnostusta yhtiötä kohtaan ja samalla kaupankäyntivolyymia, suurten erien sijoittajat saattavat liikahtaa vasta niiden aikoina. Tähän voi ohjata myös se, että jotkin sijoittajat eivät sisäpiiriläisyytensä vuoksi voi myydä tai ostaa ennen tulosjulkistusta.

Hyvin harvakseen vaihtuvien osakkeiden kurssi tulosjulkistusten välisenä aikana ei välttämättä kuvaa järin hyvin markkinoiden käsitystä yhtiön arvosta. Tällaisten yhtiöiden markkinahinta saattaa muodostua tulosjulkistusaikoina ja siirtyä uudelle tasolle – ylös- tai alaspäin.

Mitä Nokia oikein sanoi?

Osavuosikatsaussesonkia edeltää tulosvaroitusjakso. Yhtiön on annettava tulosvaroitus, jos on todennäköistä, että tuleva kehitys poikkeaa olennaisesti julkistetusta tulosennusteesta tai poikkeaa olennaisesti siitä, mitä yhtiön muusta julkistamasta informaatiosta voidaan perustellusti päätellä.

Koska yhtiöiden taloushallintajärjestelmät murskaavat dataa varsin ajantasaisesti, käsitys osavuoden tuloksesta muodostuu paljon ennen osavuosikatsausta. Tulosvaroitus on annettava viivyttelemättä, joten kunkin osavuoden pari ensimmäistä viikkoa tapaavat olla tulosvaroitussesonkia.

"Olennaisesti"-sana on olennainen. Aivan pienistä heilahduksista ei tarvitse tiedottaa. Monet yhtiöt luonnehtivat tulevaisuudennäkymiään sanallisesti, esimerkiksi tyyliin: "liikevaihto ja tulos kasvavat". Tällöin tarvetta ennustejusteeraukselle ei tuntuisi olevan kovin herkästi.

Viime viikolla Nokia julkisti kummallisen tiedotteen, jossa se kertoi "odottavansa nostavansa taloudellista ohjaustaan".

Kyse ei siis ollut tulos- vaan ennustevaroituksesta: Nokia saattaa ehkä luultavasti osavuosiraporttinsa yhteydessä luonnehtia tulevaisuudennäkymiään aiempaa optimistisemmin. Edellisestä lauseesta voi käytännössä ottaa pois sanat "saattaa ehkä luultavasti", sillä eihän Nokia olisi tiedottanut nostavansa ennusteitaan, jos se ei nostaisi ennusteitaan.

Huomionarvoista on, että Nokia katsoi ensisijaiseksi asiaksi kommentoida koko vuotta koskevaa tulosohjausta, ei toisen neljänneksen liikevaihtoa tai tulosta. Tiedotteessa toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin suuhun on kuitenkin laitettu teksti: "Vahva kulujemme hallinta vuoden ensimmäisellä puoliskolla ––. Lisäksi olemme hyötyneet siitä, että useat liiketoimintayksiköidemme markkinat ovat kehittyneet vahvasti. Kuten olemme aiemmin kertoneet, odotamme edelleen joitakin haasteita loppuvuodelle 2021, mutta kahden ensimmäisen neljänneksen vahva tuloksemme luo hyvän perustan koko vuodelle."

Kustannuksia on siis saatu pidettyä hallinnassa ja joidenkin yksikköjen markkinat – ei kuitenkaan välttämättä Nokian oma suoritus niillä – ovat kehittyneet vahvasti. Ensimmäisen vuosipuoliskon tulos on "vahva".

Se, mitä nämä sanalliset luonnehdinnat tarkoittavat numeroina, selviää 29. heinäkuuta, jolloin Nokia julkistaa toisen vuosineljänneksen tulosraporttinsa ja uudet arvionsa koko vuoden 2021 kehityksestä.

 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Puuiloa ja Nokiaa.

 

 

Rahat, verot, työ & eläke, koti