KARON PÖRSSI Viime viikolla pörssissä hermoiltiin, kun Yhdysvaltain korkokäyrä muuttui laskevaksi. Se tarkoittaa, että Yhdysvaltain valtion kymmenvuotisen lainan vuotuinen korko on alempi kuin kahden vuoden lainan.
Normaalioloissa pitkän lainan korko on korkeampi kuin lyhyen. Käänteinen korkokäyrä kertoo, että taloudessa on – yleensä luotettavien korkosijoittajien mielestä – jokin kummallisesti.
Käänteinen korkokäyrä on myös ollut hyvä ennakoimaan taantumaa. Sijoitusuutissivusto Marketwatchin mukaan Yhdysvaltain 2 vuoden ja 10 vuoden lainan perusteella määritelty käänteinen korkokäyrä on ennustanut seitsemän edellistä taantumaa, viimeksi vuosien 2007–2009 alamäen.
Ei käänteinen korkokäyrä silti pomminvarma ennustaja ole. Tällä kertaa sen ennustetarkkuutta saattaa sumentaa keskuspankkien, Yhdysvaltojen tapauksessa Fedin, massiivinen kvantitatiivisen elvytyksen ohjelma.
Saksan korkokäyrä nousee
Entä miltä Euroopan maiden korkokäyrät näyttävät?
No hulluiltahan nekin näyttävät. Saksan kymmenvuotisen lainan korko on pahasti pakkasella. 17. elokuuta vallinneen tilanteen mukaan. Saksan valtion kymmenvuotisen lainan tämänhetkinen markkinakorko on -0,688 prosenttia. Satasella kyseistä paperia ostava saisi laskennallisesti kymmenen vuoden päästä 93,42 euroa.
Saksan korkokäyrä on kuitenkin normaalimuotoinen eli nouseva: kaksivuotisen lainan korko on vielä enemmän miinuksella. Suomen valtionlainojen korkokäyrä on Saksan tavoin nouseva. Kymmenvuotisen lainan korko on -0,412 prosenttia.
Vielä Saksaakin hullumpi on Sveitsin valtionlainojen tilanne. Alppimaan kymppivuotisen korko on lähes 1,1 prosenttia pakkasen puolella.
Jos korkokäyrä ennustaa taantumaa, taantuman pitäisi iskeä Yhdysvaltoihin, mutta Eurooppa säästyisi siltä.
Käytännön taloudessa Yhdysvaltain taantuma heijastuisi varmasti myös Eurooppaan. Osakesijoittajan kannalta riittävää olisi luultavasti jo se, että yhdysvaltalaisosakkeiden kurssit laskisivat. Eurooppalaisosakkeet oletettavasti seuraisivat perässä.
Maailmantaloudelle ennustetaan kasvua
Ennusteita talouden tulevasta kehityksestä julkaistaan enemmän kuin seuraavan päivän säästä. Kaiken lisäksi jokaisella sijoittajalla on ainakin jonkinlainen oletus talouden vastaisesta kehityksestä, hyödynsi hän sitä tai ei.
Johtopäätöksiä voi vetää korkokäyrien kaltaisista markkinadatalähtöisistä ennusmerkeistä tai kyselydatasta. Ostopäällikköindeksit, rakennuslupien määrät sun muut ovat tarkkaan seurattuja indikaattoreita talouden aktiviteetista.
Pankkien ja tutkimuslaitosten taloustietäjät seuraavat työkseen erilaisia ennusmerkkejä ja laativat niiden perusteella oman arvionsa maailman tai jonkin tarkemman markkina-alueen talouskehityksestä. Yksi tunnetuista ennustajainstituutioista on Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
IMF päivitti heinäkuussa huhtikuista Maailman talousnäkymät -julkaisuaan (World Economic Outlook, WEO). IMF:n voimassaolevan ennusteen mukaan koko maailman talous kasvaisi ensi vuonna 3,5 prosentilla. Ennuste on laskenut huhtikuisesta ennusteesta 0,1 prosenttiyksiköllä.
Yhdysvaltoihin IMF povaa 1,9 prosentin talouskasvua ensi vuodelle, euroalueelle 1,6 prosentin kasvua. Tältä osin korkokäyrän sammakonraajat sojottavat eri suuntiin kuin IMF:n ennustajien teenlehdet.
Kehittyvien talouksien IMF arvelee kasvavan ensi vuonna 4,7 prosentin tahtia, mikä on kovempi vauhti kuin viime vuonna tai se, mitä IMF odottaa tältä vuodelta. Kehittyvien talouksien kasvun siis ennakoidaan kiihtyvän samaan aikaan kun kehittyneiden talouksien kasvun uskotaan hiipuvan.
Huomionarvoista on, että IMF on pudottanut sitten huhtikuisen ennusteensa kehittyvien talouksien tämän vuoden kasvua peräti 0,3 prosenttiyksiköllä. Myös ensi vuoden ennustetta on laskettu mutta vain 0,1 prosenttiyksiköllä.
Yhdysvaltalaisyhtiöiden tuloksien uskotaan kasvavan
Osakeanalyytikot laativat ennusteitaan yhtiökohtaisesti. Analyysidataa keräävä ja jalostava Factset julkaiseen Earnings Insight -tiedotetta, jossa yhtiöiden tuloksia ja analyytikoiden ennusteita vedetään yhteen. Factsetin teknisten ongelmien vuoksi uusin tiedote on yli viikon vanha, julkaistu elokuun 9. päivänä.
Factsetin keräämien tietojen mukaan S&P 500 -indeksiin kuuluvien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden ennustetaan palaavan tuloskasvun tielle kuluvan vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Toteutuneiden tulosten valossa tämän vuoden toisella neljänneksellä S&P 500 -yhtiöiden osakekohtaiset tulokset laskivat 0,7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta. Kustannukset ovat nousseet, sillä samojen yhtiöiden liikevaihdot kasvoivat yli neljä prosenttia.
Kuluvalle kolmannelle neljännekselle analyytikot odottavat peräti 3,1 prosentin tulospudotusta ja 3,0 prosentin liikevaihdon kasvua. Sen sijaan vuoden viimeisellä neljänneksellä tulosten uumoillaan kohenevan 3,9 prosentilla eli liikevaihdon kasvun (4,0 %) tahtiin.
Ensi vuoden ensimmäiselle neljännekselle toivotaan jo 8,5 prosentin ja toiselle neljännekselle peräti 9,9 prosentin tuloskasvua. Liikevaihtojenkin ennustetaan kasvavan selvästi bkt-kasvua nopeammin, joskin tuloksia hitaammin.
Analyytikoiden ennusteissa taantumasta ei näy merkkiäkään. Tykkänään toinen kysymys on, tarkoittaako se sitä, että taantumaa ei ole tulossa, vai sitä, että analyytikoiden ennusteet ovat yltiöoptimistisia.
Viikon trio: Suomen paksuimmat tilauskirjat
Investointitavaroiden valmistajien tilauskanta antaa kohtuullista osviittaa niiden lähitulevaisuudesta: töitä riittää ainakin niin kauan kuin asiakkaita on tilausjonossa.
Kauppalehden keräämän tilaston mukaan suomalaisten pörssiyhtiöiden tilauskannat ovat ennätystasolla. Kahdenkymmenenkuuden tilauskannastaan kertoneen yhtiön yhteenlaskettu tilauskanta oli kesäkuun lopulla 36,8 miljardia euroa.
Näiden yhtiöiden yhteenlasketuissa tilauskirjoissa on seitsemän prosenttia enemmän sivuja kuin vuotta aiemmin, mutta toisen neljänneksen aikana tilauskirjat eivät juuri pulskistuneet. Toimialoista rakennusyhtiöiden tilauskannat ovat pienemmät kuin vuosi sitten.
Euroina mitattuna paksuimmat tilauskirjat ovat suurilla konepajayhtiöillä, mutta myös rakennusliike YIT nousee kärkikolmikkoon. Läheskään kaikki yhtiöt eivät kerro tilauskantojaan, eikä useiden yhtiöiden toiminta perustu pitkien toimitusaikojen tilauksiin.
| Yhtiö | Tilauskanta 30.6.2019 | Muutos vuodessa |
| Kone | 8,4 mrd. euroa | + 6,2 % |
| Wärtsilä | 6,5 mrd. euroa | + 9,6 % |
| YIT | 4,7 mrd. euroa | - 8,2 % |
Lähde: Kauppalehti 19.8.2019, Alma Talent Tietopalvelut.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa YIT:tä.
