veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Sijoittajien näkemykset risteävät: sekä riski että turvasatamat keräsivät rahaa viime vuonna

Sijoittajien näkemykset risteävät: sekä riski että turvasatamat keräsivät rahaa viime vuonna
20.1.2021

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Teknologiaosakkeisiin sijoittaviin etf:iin virtasi viime vuonna enemmän uutta rahaa kuin vuosina 2015–2019 yhteensä. Rahaa imivät kosolti myös terveydenhuoltoalaan ja energiatoimialan yhtiöihin sijoittavat pörssilistatut tuotteet. Trendi muuttui, sillä toissa vuonna terveydenhuolto- ja energia-etf:istä vedettiin enemmän rahaa pois kuin mitä niihin tehtiin uusia sijoituksia.

Usein sijoittajat valitsevat salkkuihinsa toimialoja sen perusteella, mikä on heidän näkemyksensä taloussyklin vaiheesta: defensiivisiä toimialoja suositaan, jos talouden uskotaan hidastuvan tai ainakin talouskasvun hiipuvan, syklisiä taas talouskasvun ollessa voimissaan. Viime vuonna näin ei ollut, vaan rahaa saivat niin defensiiviset kuin sykliset toimialat. Koronavirukset aiheuttamat vaikutukset niin reaalitalouteen kuin osakemarkkinoille sekoittivat pakan.

Sijoitustyyleistä pörssilistattuja tuotteita instrumentteinaan käyttävistä sijoittajista suosivat viime vuonna laatua ja arvoa, joka on pitkään tuottanut huonosti ja ollut epäsuosiossa. Vähäisen kurssiheilunnan yhtiöihin sijoittavista tuotteista imettiin rahaa pois kovaa tahtia.

Tiedot käyvät ilmi Blackrock-varainhoitoyhtiön katsauksesta "Global ETP Flows – 2020 in review". IShares-etfistään tunnettu Blackrock on kerännyt sen pohjaksi tiedot Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa noteeratuista pörssilistatuista tuotteista (ETP) ja niiden rahavirroista. ETP:t pitävät sisällään myös muita tuotteita kuin pörssilistattuja rahastoja eli etf:iä, mutta sillä ei pitäisi olla merkitystä johtopäätösten kannalta. Tässä jutussa käytän epätarkasti etf:ää ja ETP:n synonyymina.

Ylipäätään pörssilistattuihin tuotteisiin sijoitetut varat jatkoivat viime vuonna selvää kasvua. Raportin mukaan niihin virtasi uutta pääomaa lähes 760 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Edellinen yhden kalenterivuoden ennätys oli 660 miljardia dollaria, joka saavutettiin vuonna 2017.

Rahavirrat tarkoittavat tässä uusien sijoitettujen pääomien ja tuotteista pois otettujen varojen välistä erotusta eli nettorahavirtaa.

Korko-etf:ien yleistyminen jatkui, kulta kiinnosti

Etf:ien kautta on tavattu sijoittaa osakemarkkinoille ja raaka-aineisiin, mutta parin viime vuoden aikana rahastoyhtiöt ovat kehitelleet vauhdikkaasti ja markkinoineet innokkaasti korkomarkkinoille sijoittavia pörssilistattuja tuotteita.

Viime vuonna korko-etf:iin sijoitettiin noin 250 miljardia dollaria, käytännössä saman verran kuin vuonna 2019. Näin siitä huolimatta että kevään koronasäikähdyksessä korkotuotteista lähti kuukaudessa koko alkuvuoden kertymä, noin 50 miljardia taalaa.

Raaka-aineet taas ovat jo pitkään olleet ETP-sijoittajien suosikkikohteita: vaikkapa kultaan sijoittavan pörssilistatun tuotteen ostaminen on paljon helpompaa ja vähäkuluisempaa kuin kultaharkon hakeminen kultaliikkeen pleksin takaa.

Kultaan sijoittaviin ETP:eihin virtasi viime vuonna uutta rahaa 45 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Epävarmat ajat ajavat rajaa turvasatamaksi miellettyyn jalometalliin. Kevään romahduksessa myös kultatuotteista vedettiin rahaa pois, mutta vielä suurempi ulosryntäys kullanvaihtotiskeillä nähtiin marraskuussa, jolloin kultatuotteista vedettiin pois lähes seitsemän miljardin dollarin pääomat.

Viime vuonna rahaa virtasi myös hopea-ETP:eihin (reilut viisi miljardia taalaa) ja öljytuotteisiin (lähes 12 miljardia taalaa).

Suomalaiset rahastopääomat taas uusiin ennätyslukuihin

Suomalaissijoittajien liikkeitä voi tutkailla Rahastoraportin avulla. Rahastoraportin mukaan kotimaisiin rahastoihin sijoitettiin viime vuonna 1,2 miljardia euroa uutta pääomaa. Kun markkinakehityskin oli suotuisa, rahastopääomien yhteismäärä nousi uuteen vuodenloppuennätykseensä 132 miljardiin euroon, mikä on 7,5 miljardia euroa enemmän kuin viime vuoden lopun aiempi vuositason ennätys.

Suomalaiset rahastopääomat ovat ylipäätään kasvaneet kovaa vauhtia, sillä vuosituhanteen lähdettiin 10,2 miljardin euron rahastopääomista – ja vuosituhannenvaihteessa sentään elettiin dotcom-huumaa. Ennen finanssikriisiä eli vuoden 2007 lopussa rahastopääomat olivat 66,3 miljardia euroa, ja vaikka ne finanssikriisissä painuivat vuoden 2008 lopun 41,3 miljardiin, finanssikriisiä edeltävistä huippulukemista pääomat jo kaksinkertaistuneet.

Viime vuoden lopussa osakerahastoissa oli 50,3 miljardin pääomat, ja viime vuoden aikana uutta rahaa virtasi niihin nettona 900 miljoonaa euroa.

Osakerahastojen sisällä suosiossa olivat koko maailmaan sijoittavat rahastot, joihin uusia sijoituksia (nettona) tehtiin lähes 800 miljoonaa euroa. Suomalaisiin osakkeisiin sijoittavista rahastoista virtasi rahaa ulos lähes 300 miljoonaa euroa, ja saman verran sijoitettiin Pohjoismaihin sijoittaviin osakerahastoihin. Kehittyvien markkinoiden osakerahastoihin tehtiin merkintöjä enemmän kuin lunastuksia.

Suomi-osakerahastojen sisällä OP Suomesta lunastettiin nettona lähes kaksisataa miljoonaa euroa, kun taas Danske Invest Suomi Osake sai reilut sata miljoonaa uutta pääomaa.

Pohjoismaisten osakerahastojen kassamagneetti oli kesäkuussa toimintansa aloittanut Nordean instituutiosijoittajille suunnattu Ruotsin pienyhtiörahasto. Rahastoraportin mukaan rahastolla oli joulukuun lopussa vain yksi osuudenomistaja ja lähes 300 miljoonan euron pääomat. Onnittelut onnekkaalle osuudenomistajalle: rahaston arvo on noussut kesäkuun lopusta joulukuun loppuun 43 prosenttia ja omistaja, jos hän on kaiken aikaa ollut sama, on tienannut arvonnousuna lähes sata miljoonaa euroa.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän on sijoittanut useisiin pörssilistattuihin rahastoihin.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti