Kun rahoitusalalla myrskyää, rahastosäästäjä saattaa hermostua. Mitä tapahtuu säästäjän sijoittamille varoille, jos rahastoyhtiö tai rahasto-osuudet myynyt pankki joutuu vaikeuksiin?
Finanssikriisin puhkeamisesta asti huoli joidenkin pankkien ja muiden rahoitusalan yritysten tilasta on häälynyt vähintäänkin taustalla. Tänä syksynä uutta murehdittavaa on saatu muun muassa Deutsche Bankin vaikeuksista.
Pankkien ja rahastoyhtiöiden ongelmat voivat askarruttaa rahastosäästäjää. Mielessä käy, ovatko rahastoon sijoitetut varat mennyttä, jos pankki, rahasto tai rahastoyhtiö menee vaikka konkurssiin.
Tosiasiassa tämä on kuitenkin rahastosijoittajan riskeistä pienimpiä.
Rahastoyhtiö ja säilyttäjä erillään
Suoraan osakkeisiin ja/tai korkopapereihin sijoittava rahasto ei käytännössä voi mennä konkurssiin.
Poikkeuksellista olisi myös, jos rahastoyhtiö kaatuisi. Sitä paitsi rahastoyhtiö ei omista sijoitusrahastojensa varoja, vaan osuudenomistajat, jotka ovat sijoittaneet rahastoon. Sijoittajien rahat myös pidetään tiukasti erillään rahastoyhtiön rahoista.
”Rahastoyhtiö huolehtii rahastojensa hallinnoinnista ja siitä, että rahastojen varat sijoitetaan niiden sääntöjen mukaista sijoituspolitiikkaa noudattaen. Rahastojen varojen säilytyksestä vastaa erillinen säilytysyhteisö. Varat eivät siis ole rahastoyhtiön tileillä”, selvittää markkinavalvoja Marko Hovi Finanssivalvonnasta.
Moni rahastosäästäjä ostaa rahasto-osuutensa pankista. Vaikka pankki myy asiakkailleen omia rahastojaan, senkin rahastot ovat erillisessä rahastoyhtiössä, jolla on oma säilytysyhteisönsä. Pankki ei voi käyttää rahastosäästäjien varoja omiin tarpeisiinsa.
Vaikka rahastoyhtiö joutuisi taloudellisiin vaikeuksiin, se ei pääsisi paikkaamaan talouttaan rahastojen varoilla, joita säilytysyhteisö vahtii. Rahastojen varoja ei esimerkiksi voida ulosmitata rahastoyhtiön velkojen maksuun.
”Sen sijaan sijoittajille voisi koitua ongelmia siitä, että jos rahastoyhtiö menisi konkurssiin, rahaston sijoitukset jäisivät joksikin aikaa vaille hoitoa”, Marko Hovi huomauttaa. Jos vaihe sattuisi huonoon markkinatilanteeseen, rahaston omaisuuden arvo saattaisi laskea ennen kuin rahasto ehdittäisiin saattaa jonkin toisen rahastoyhtiön hoitoon.
Aina on mahdollista, että valvonnasta huolimatta jokin sijoitusrahaston toiminnassa mukana oleva taho laiminlyö velvollisuuksiaan tai syyllistyy peräti rikolliseen toimintaan. Rötöstelyä hankaloittaa kuitenkin se, että jos rahastoyhtiö yrittäisi kiinni rahaston varoihin rikollisin keinoin, yhtiö tarvitsisi mukaansa myös säilytysyhteisön.
Tavallisia sijoitusrahastoja koskee pääpiirteissään sama sääntely koko EU- ja Eta-alueella, olipa rahasto suomalainen, hollantilainen tai vaikkapa norjalainen, Marko Hovi kertoo.
EU-Eta-alueen ulkopuolella säännökset voivat olla hyvinkin erilaisia. Jos sijoittaa EU-Eta-alueen ulkopuoliseen rahastoon, pitää huolella tutustua rahaston taustoihin, sääntöihin ja kuluihin.
ETF:issä erilaisia järjestelyjä
Myös ETF:t (Excange Traded Funds) ovat rahastoja, vaikka niiden osuuksilla käydään kauppaa pörssissä.
”Osassa ETF:iä rahastojen hallinnointi on järjestetty pitkälti samaan tapaan kuin tavallisissa sijoitusrahastoissa, ja rahaston varat ovat säilytysyhteisön hoidossa.”
”Osassa taas järjestelyt ovat monimutkaisempia ja rahastojen varoja on turvattu erilaisin vakuusjärjestelyin. Markkinoilla on todella laaja kirjo erilaisia ETF:iä. Sijoittajan pitää aina ennen sijoittamista selvittää, miten ETF on rakennettu”, Marko Hovi painottaa.
Esimerkiksi Deutsche Bank on maailmankuulu johdannaiskaupan kävijä, ja sen valikoimissa on runsaasti ETF:iä, jotka on tehty johdannaisilla. Jos Deutsche Bank kaatuisi, mitä tapahtuisi johdannaissopimuksille?
Myös johdannaisilla rakennettujen ETF:ien turvana on vakuuksia, esimerkiksi osakkeita, ja yleensä turva muistuttaa tavallisen sijoitusrahaston turvaa. Johdannaisten kohtalo varmasti vaikuttaa sijoittajaan, mutta se on osa normaalia sijoittamisen riskiä, ei erityisesti rahastotoimintaan liittyvää.
Deutsche Bankin kaltaisen ison toimijan kaatuminen vaikuttaisi joka tapauksessa laajasti markkinoihin ja sijoittajiin – muihinkin kuin Deutschen tuotteisiin sijoittaneisiin.
Myös rahastosäästäjällä sijoittamisen riskit
Useimmiten sekä tavallisissa sijoitusrahastoissa että ETF:issä suurimmat riskit ovatkin juuri sijoittamisen riskejä eivätkä rahastojen rahaliikenteeseen tai rahastoyhtiöön liittyviä riskejä. Jos rahastosäästäjän omaisuuden arvo laskee, syynä on todennäköisesti rahaston tekemien sijoitusten heikko menestys.
Jos tavallisiin osake- tai yhdistelmärahastoihin sijoittanut rahastosäästäjä on huolestunut Deutsche Bankin vaikutuksesta sijoituksiinsa, hänen kannattaa tarkistaa, onko hänellä varoja rahastoissa, jotka ovat sijoittaneet Deutsche Bankin osakkeisiin.
Suurimmat sijoituskohteet saa selville rahastojen verkkosivuilta kuukausikatsauksista tai kysymällä rahastoyhtiöstä. Yleisemmät sijoitusperiaatteet selviävät kunkin rahaston säännöistä.
Joskus rahastosäästäjän riskinä on, että rahaston osuuksia ei pysty lunastamaan eli myymään heti kun haluaisi.
Esimerkiksi kehittyville markkinoille sijoittavissa osakerahastoissa lunastukset saattavat toisinaan viivästyä siksi, että sijoitusalueen markkinat ovat pienet tai toimivat huonosti. Rahasto ei välttämättä pysty muuttamaan osakeomistuksiaan nopeasti rahaksi.
Usein rahasto kertoo tästä sijoittajilleen jo etukäteen.
Ulla Simola
