veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Pörssivuosi 2019 – miten meni Merja Mähkä, Juha Varis ja Verneri Pulkkinen?

Pörssivuosi 2019 – miten meni Merja Mähkä, Juha Varis ja Verneri Pulkkinen?
18.12.2019

Karo HämäläinenKARON PÖRSSI Huhhuh! Näyttää vahvasti siltä, että tästäkin pörssivuodesta selvitään ja vieläpä hengissä. Pörssi-indeksit osoittavat kuluneelle vuodelle varsin mainioita tuottoprosentteja, joten tänäkin vuonna on ennemmin kannattanut olla mukana osakemarkkinoilla kuin seuraamassa tapahtumia katsomossa.

Kurssinousu näkyy myös arvostuskertoimissa. Maailman seuratuimman osakeindeksin S&P 500:n Shillerin p/e on päälle kolmenkymmenen, kun luvun keskiarvo on seitsemäntoista tienoilla. Shillerin p/e eli suhdannetasoitettu p/e on edellisen kymmenen vuoden inflaatiokorjatuilla tuloksilla ja nykyisillä osakekursseilla laskettu arvostuskerroin.

Railakkaan positiivisesta kurssikehityksestä huolimatta S&P 500 -indeksin yhtiöiden tulossumma on jäänyt alemmaksi kuin mitä analyytikot odottivat vuoden alussa. Yrityskohtaisia ennusteita keräävä ja jalostava Factset kertoi viime viikolla, että vuoden alussa S&P 500 -indeksin kuluvan vuoden osakekohtaiseksi tulokseksi ennustettiin 174:ää, kun se tämänhetkisten ennusteiden valossa vaikuttaisi jäävän 163:een eli reilut kuusio prosenttia ennustettua alemmaksi.

Indeksin osakekohtainen tulos lasketaan ynnäämällä siihen kuuluvien yhtiöiden osakekohtaiset tulokset tai ennusteet ja mukauttamalla ne indeksipainoihin. Kuluvan kalenterivuoden osalta toteutuneet tulokset on käytössä kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä.

Ensi vuoden tuloskehityksen suhteen analyytikot ovat optimistisia. S&P 500:n osakekohtaisen tuloksen ennustetaan nousevan ennätystasolle 179:ään.

Kylmien numeroiden tiirailun sijaan pyysin kolmea aktiivista sijoittajaa kertomaan, mitä heille on jäänyt päällimmäiseksi mieleen pörssivuodesta 2019 ja mitä he odottavat sijoitusvuodelta 2020. 

Merja Mähkä: Trump heilutti salkkua

”Päällimmäisenä mielessä ovat tietysti omat rahat! Ainakin vielä nyt tässä joulukuun alkupuolella näyttää siltä, että vuosihan oli mitä mainioin salkussa, josta noin puolet on kiinni yhdysvaltalaisissa suuryhtiöissä. Tämä hämmästyttää minua, sillä odotukset vuoteen olivat aika masentuneet”, aktiivisesti sijoitusaiheita kommentoiva ja niistä kirjoittava yksityissijoittaja Merja Mähkä sanoo.

Mähkää on hämmästyttänyt se, että tylsän holdarisalkun arvon kehitykseen on eniten – ainakin lyhyellä aikavälillä – vaikuttanut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin twiittailut kauppasodasta.

”Huomasin kaipaavani aikaa, jolloin painoarvo oli yhtiöiden tekemisellä ja muilla oikeilla uutisilla. Teatteri turruttaa.”

Vuodelta 2020 Mähkä sanoo odottavansa ”kylmää ja märkää nousun loppua”. Sitä hän tosin on odottanut jo edellisvuosiltakin.

”Tähän asti olen ollut onnellisesti väärässä ja toivon, että olen nytkin. Jos saisi esittää toivomuksen vuodelle 2020, se oli se, että sijoittaminen arkistuisi entisestään ja että vuonna 2019 aloittaneet uudet sijoittajat jatkaisivat sijoittamista.”

Juha Varis: Ostotarjousten suma

Juha Varis aloitti vuoden 2019 Dansken Suomi-salkunhoitajana. Toimittuaan muutaman kuukauden yksityissijoittajana hän siirtyi takaisin salkunhoitajan hommiin, nyt vain etukorttipankin FIM Fenno -osakerahaston ruoriin.

Vuodesta 2019 Varis nostaa esiin kolme asiaa.

Ensinnäkin sijoitustuotot ovat olleet erinomaisia. Syy tai ansio kuuluu keskuspankeille.

Toiseksi Varis nostaa esiin ostotarjousten suman Helsingin pörssissä. Varsin monesta yhtiöstä on tehty lunastustarjous. Pörssistä poistuvat esimerkiksi molemmat rakennuskonevuokraajat, viime vuosien tähtiyhtiö, listautumishinnastaan kurssinsa viisinkertaistanut Hoivatilat ja jo alkuvuonna kiinalaisomistukseen päätynyt Amer Sports.

Kolmanneksi Varis nostaa esiin naisten esiinmarssin sijoittajina.

”Some, julkisuus, palkinnot”, hän luettelee.

Vuodelta 2020 Varis odottaa pörssinousun grande finalea.

”Nousupotentiaalia löytyy erityisesti hyljeksityistä osakkeista. Suomesta niitä löytyy iso kasa, myös suuremmasta päästä”, hän sanoo. 

Verneri Pulkkinen: Jalat maassa ja leuka rinnassa

Analyysi- ja sijoittajasuhdepalveluyhtiö Inderesin digituottaja Verneri Pulkkinen seuraa markkinauutisia tiiviisti Inderesin analyytikoiden rinnalla. Hän nostaa päällimmäiseksi mieleen jääneeksi seikaksi sijoittajien sentimentin ja odotusten täyskäännöksen.

”Vuoden alussa kuumotti ja pelättiin taantumaa, nyt vuoden lopussa odotukset ovat päinvastaiset: kasvun odotetaan normalisoituvan 2020. Pienyhtiöralli on päällä monissa small- ja midcapeissa.”

Hyvän pörssivuoden jälkeen Pulkkinen pitää ”jalat maassa ja leuan rinnassa”.

”Näköpiirissä ei ole hirveästi herkullisia iskunpaikkoja, joten keskitytään pallon lyömiseen verkon yli vuonna 2020.” 

Viikon trio: Karon kolme poimintaa

Edellisten lisäksi poimin kolme omaan muistiini painunutta asiaa kuluneelta pörssivuodelta. 

1. Suuryhtiöiden johtajavaihdokset

Helsingin pörssin suurimmista yhtiöistä Nordean ja Nokian kurssikehitys on ollut kolkkoa katseltavaa. Nordea on valunut jo jonkin aikaa, Nokiaa kohtasi vuosituhannen vaihteen pörssikuplan aikaiset liikkeet mieleen palauttanut kurssipudotus yhtiön kolmannen neljänneksen tulosraportin julkistamisen jälkeen.

Kumpikin yhtiö on uusinut johtoaan. Nordeassa Casper von Koskull odotetusti väistyi, ja hänen tilalleen löydettiin tanskalainen Frank Vang-Jensen.

Nokiassa vaihtuu toimitusjohtajan sijaan hallituksen puheenjohtaja. Risto Siilasmaa ei jatka Nokian hallituksen johdossa ensi kevään yhtiökokouksen jälkeen. Hänen sijalleen on tarjolla Sari Baldauf. Hallituksen valitsee luonnollisesti ensi kevään yhtiökokous.

2. Ilman housuja uivat

Laskuvesi paljastaa, ketkä ovat olleet uimassa ilman housuja. Vaikka taloudessa ei vielä ole laajaa laskuvettä, silti muutama housuitta uiva on paljastunut. Kovalla velkavivulla asuntosijoituksia tehty Huhtanen Capital on päätynyt konkurssimenettelyyn. Vastatuulessa ovat olleet mediatietojen mukaan myös Icon ja Privanet. Mash Groupin velkojat ovat kriisikokoustaneet.

Enteilevätkö tapaukset pörssisuhdanteen kääntymistä?

3. Osakesäästötilin odotus

Vuodenvaihteessa voimaan astuva osakesäästötili on saanut suurista pankeista Nordean ja Danske Bankin markkinoimaan uutta sijoitusvälinettä. Vaikkeivät osakesäästötilin taloudelliset hyödyt ole järin suuret muille kuin aktiivisesti ja voitollisesti salkkuaan veivaaville, uutuudenviehätys ja suurten pankkien laajalle yleisölle ulottuva markkinointi saattavat houkutella uusia suomalaisia osakesijoittamisen pariin.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista osakkeista hän omistaa Hoivatiloja, Nordeaa ja Nokiaa.

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti