veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Nämä osakkeet olisi pitänyt myydä – 3 tunnettua sijoittajaa paljastaa

Nämä osakkeet olisi pitänyt myydä – 3 tunnettua sijoittajaa paljastaa
24.10.2019

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Osakkeiden ostaminen on mukavaa, kiinnostavaa ja innostavaa. Sen sijaan myyminen on hankalaa.

Jos osake on kehittynyt hyvin ja sen arvostusta on vaikea ymmärtää, nousevasta hissistä pois jääminen tuntuu hölmöltä. Hyvin kehittyneillä osakkeilla kun on tapana nousta, ja kurssinousua olisi ikävä seurata katsomosta. Ehkä yhtiö on siirtynyt uudelle tasolle ja muuttunut tavalla, jota vain en ymmärrä?

Jos taas yhtiön liiketoiminnassa on ongelmia, sen osakekurssi on yleensä laskenut tulosvaroitusten ja muiden pettymysuutisten myötä. Usein osake vaikuttaa joko edulliselta tai ainakin oikein hinnoitellulta, kunhan yhtiö vain pääsee kuntoon.

Aina ei pääse. Historia ei välttämättä palaa.

Myyminen on erityisen hankalaa psykologisista syistä. Jos osaketta myy ja hetimiten myynnin jälkeen yhtiö julkistaa hyviä uutisia tai siitä tehdään runsaspreemioinen lunastustarjous, voi sitä harmin määrää! Pettymystä pelkäävä jättää myymättä.

Omistettuun osakkeeseen syntyy voimakkaampi tunneside kuin yhtiöön, jonka ostamista vain harkitsee. Siksi myyntipäätös on henkisesti suurempi kuin ostopäätös.

Minulle osakkeiden myyminen tuottaa pohdintoja ja vaikeuksia, mikä johtaa siihen, että en tule myyneeksi silloin, kun pitäisi. Enkä ole ainut. Kysyin muutamalta tunnetulta suomalaissijoittajalta, mitä myymättä jättämistä he ovat jääneet katumaan.

Jahkailu Suomisen kanssa harmittaa Olli Viitikkoa

Taalerin salkunhoitaja Olli Viitikko valitsee ”olisi pitänyt myydä” -kohteekseen Suomisen. Hänen ja Mika Heikkilän hoitama Taaleri Mikro Markka sijoitti Suomisen vaihdettavaan hybridilainaan vuoden 2014 alussa.

”Liiketoiminnallisesti Suomisen käänteestä oli orastavia viitteitä. Yhtiön kehitys jatkuikin positiivisena kohtuullisen pitkään. Kuitenkin Suominen kuuluu yhtiönä kategoriaan price taker, eli sillä on hyvin ’rajallinen hinnoitteluvoima’. Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat sen tuloksentekokykyyn merkittävästi, ja toimialalla on erittäin hankala erottua kilpailijoista”, Viitikko taustoittaa.

”Yhtiön raporteissa ja johdon kommunikaatiossa alkoi myös korostua sana ylikapasiteetti, joka yleensä on synonyymi tuleville tulosvaroituksille. Myös Yhdysvaltain-investointi meni osittain penkin alle. Jotenkin kuitenkin elättelimme liikaa toiveita siitä, että yhtiö pystyy edelleen parantamaan juoksuaan omilla toimillaan.”

Mikro Markka vaihtoi hybridilainan osakkeiksi ja sen jälkeen on vuosien saatossa myynyt omistuksiaan. Silti Viitikkoa harmittaa sortuminen viivyttelyyn ja jahkailuun, vaikka yhtiön viesteissä oli ollut jo pitkään ollut selittelyn makua.

”Lähtökohtaisesti olemme kuitenkin pitkäjänteisiä sijoittajia, ja usein saatamme olla kohtuullisen merkittäviä omistajia tietyissä pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä, joten päiväkauppa ja vikkelät liikkeet eivät oleellisesti kuulu sijoitusstrategioihimme. Emme reagoineet yhtiön antamiin signaaleihin tarpeeksi nopeasti. Tilanteen tunnistamista hankaloitti se, että yhtiön kehityskulku oli ollut pääosin positiivista tekemämme sijoituksen jälkeen”, Viitikko tuskittelee.

”Erään sijoitusoppaan viisauksiin kuuluu don’t procrastinate eli ’älä viivyttele’. Se on hyvä viisaus. Jos alkaa tuntua pahalta, ei kannata jäädä sutimaan. Kuuntelimme johdon ylioptimistisia puheita liian naiivisti, mutta samaan taisi sortua myös Suomisen hallitus.”

Kimmo Matikainen on kysymystä nopeampi

Nykyisin yksityissijoittajana leipänsä tienaava entinen osakemeklari Kimmo Matikainen sanoo, ettei hänelle yleensä tule ongelmia siitä, että hän jäisi istumaan pitkään laskevien osakkeiden päälle.

”Tappiot eivät jää muhimaan pitkäksi aikaa, ja ongelmat syntyvät pikemmin ostamisesta ja ostamisen mittasuhteita kuin siitä, että jätän jotain salkkuun mätänemään”, Matikainen sanoo.

Lähimmäksi ”silloin olisi pitänyt myydä” -kysymyksen vastausta tulee Matikaisen kohdalla Sampo. Tosin siinäkin Matikaisen ongelma oli se, että osaketta ei olisi pitänyt ostaa lainkaan – tai sitten ei olisi pitänyt myydä.

”Ostan huonossa casessa silloin, kun olisi pitänyt myydä, koska olen otsikkoasi nopeampi”, Matikainen naurahtaa.

Raoul Lehtonen tuskittelee Verkkokauppa.comia

Nuorten Osakesäästäjien puheenjohtaja Raoul Lehtonen kertoo tehneensä huonoimmat sijoituksensa tunnepohjalta.

”Tunteiden sijasta sijoituspäätösten tulisi perustua järkeen, mutta itselleen ei aina mahda mitään. Välillä tuntuma on osunut oikeaan, mutta hutejakin on sattunut matkan varrelle.”

Yksi tällainen huti on ollut Verkkokauppa.com.

”Yritys vaikutti lupaavalta, liiketoimintaa oli helppo ymmärtää ja yhtiö avasi myymälöitä tiuhaan tahtiin. Ehkä sijoituspäätöstäni sumensi se, että asiakkaana olin ollut erittäin tyytyväinen yritykseen. Olin tilannut heiltä edullisesti ja nopeasti jos jonkin näköisiä tuotteita ja saanut aina hyvää palvelua. Sijoituksena se ei kuitenkaan ollut pörssiyhtiöiden kermaa.”

Pian Lehtosen osakeostojen jälkeen Verkkokauppa.comin tulevaisuudennäkymät kääntyivät laskuun, mikä laski myös osakekurssia.

”Ajattelin kuitenkin, että lasku on vain väliaikaista, enkä siksi viitsinyt myydä omistustani. Toisin kuitenkin kävi. Viimeksi kun salkkuani vilkaisin, oli omistukseni arvo yli puolittunut.”

Kokemus on kehittänyt Lehtosta sijoittajana.

”Tunteille ei saisi antaa valtaa, mutta vaikeaahan se välillä on. Tämäkään kokemus ei kuitenkaan lannistanut minua tai varsinkaan saanut lopettamaan sijoittamista. Omien epäonnistumisien kanssa kannattaa olla itselleen rehellinen. Itse olen ainakin todennut, että aina ei voi onnistua, riittää kun onnistuu useammin kuin epäonnistuu.”

Karo Hämäläinen

Karo Hämäläinen on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän omistaa jutussa mainituista yhtiöistä Sampoa.

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.