veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Kevythedge – hyvä tuote jos vain toimisi

Kevythedge – hyvä tuote jos vain toimisi
17.4.2019

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI ”Oletko seurannut liquid alternativeja?” Morningstarin rahastoanalyytikko Matias Möttölä kysäisi, kun olimme istuneet töölöläisen Lie Mi -ravintolan viimeiseen vapaaseen pöytään ja kasanneet pienet muovilautaset kukkuroilleen vietnamilaisravintolan tuhdista alkupalabuffetista.

Onnekseni olin napannut juuri suuhuni pari palaa tuoretta ananasta, joten sain hetken miettimistauon. Mitäs ne liquid alternativet oikein olivatkaan?

Englanninkielinen termi jäsentää, että kyse on eräänlaisista kevythedgeistä: liquid eli nopeasti rahaksi muutettava, alternative eli vaihtoehtoisrahasto. Toisin kuin hedgemaailman ärjyimmät rahastot, liquid alternativet eli ”kevythedget” ovat auki merkinnöille ja lunastuksille useimmiten jokaisena pankkipäivänä.

Se, että termi ei äkkipäätään tuntunut tutulta, johtuu osin siitä, että Suomessa moisista tuotteista ei juuri meuhkata. Suomessa on vähänlaisesti hedgeteollisuutta, eivätkä suuret pankit ole ryhtyneet markkinoimaan absoluuttisen tuoton rahastoja laajalle yleisölle.

Sen sijaan maailmalla liquid alternativet ovat olleet viime vuosina kovassa huudossa, myös yksityissijoittajien keskuudessa. 

Kadonneen korkotuoton korvike

Kun haluan tietää, mistä rahastomaailmassa puhutaan, olen yhteydessä Matias Möttölään. Morningstarin rahastoanalyytikkona hän kiertää alan konferensseja ympäri maailmaa, keskustelee rahastoihin sijoittavien instituutiosijoittajien ja rahastoyhtiöiden kanssa ja seuraa tietenkin tarkasti oman yhtiönsä analyysejä ja katsauksia.

Kun hän puhuu liquid alternativeista, kannattaa kuunnella ja oppia. Vaihtoehtoiset rahastot kun ovat kaiken lisäksi hänen erikoisalaansa.

Möttölä näyttää graafia, joka osoittaa rahastoluokan pääomien kehityksen. Eurooppalaisissa vaihtoehtoisrahastoissa ja -etf:issä oli kymmenen vuotta sitten hädin tuskin 50 miljardin pääomat, kun viime vuoden lopulla pääomia oli yli 400 miljardia.

”Keskuspankit”, Möttölä selittää suosion syyn.

Kun korkosijoituksista ei saa tuottoa, sijoittajien on keksittävä jotain. Ja vieläpä sellaista, mikä ei korreloisi osakkeiden kanssa.

Yksi perinteisistä vaihtoehdoista osakkeiden ja korkojen rinnalle on ollut raaka-ainesijoittaminen. Raaka-ainesijoitukset ovat tuottaneet viime vuosina varsin kehnosti. Esimerkiksi Bloombergin raaka-aineindeksi (Bloomberg Commodity Index) on viidessä vuodessa pudonnut vajaasta 140 pisteestä nykyiselle noin 80 pisteen tasoille eli laskenut pyöreästi neljäkymmentä prosenttia.

Toinen perinteinen vaihtoehto on kiinteistöt. Kiinteistösijoitukset ovat kehittyneet viime vuosina kelvollisesti, mutta hajautusta haluavat ovat janonneet vaihtoehtoja. Kun halua on, rahastoteollisuus keksii keinot niiden tyydyttämiseen.

Keksiihän se toisinaan halutkin, jotta saisi myytyä uusia tuotteita. 

Kaksi lupausta…

Hedgerahastot pyrkivät tekemään tuottoa mitä kekseliäimmillä keinoilla. Esimerkiksi long/short-osakerahastot ostavat joitakin osakkeita ja myyvät toisia lyhyeksi. Näin ne pyrkivät neutraloimaan altistumisen yleiselle osakemarkkinariskille ja hienovaraisemmin vielä vaikkapa toimialariskille ja maantieteelliselle riskille. Long/short-strategia voi kohdistua myös korkopapereihin.

Kevythedgekategorian suosituin strategia on kuitenkin ”kaikki käy”. Monistrategiarahastojen salkunhoitajilla on käytössään niin hyvin varusteltu työkalupakki kuin K-Raudan valikoimista suinkin löytyy.

Keinojen moninaisuudesta huolimatta hedgejä yhdistää kaksi lupausta: Ensinnä ne pyrkivät tekemään tuottoa tilanteessa kuin tilanteessa. Toiseksi arvonkehityksen ei pitäisi juurikaan riippua osake- tai korkomarkkinoiden kehityksestä eikä korreloida niiden kanssa.

Siis täydellisiä tuotteita tuomaan salkkuun hajautushyötyjä ja pieniä mutta vakaita tuottoja! 

… jotka eivät toteudu

Todellisuus on usein rahastojen mainosesitteitä ihmeellisempää. Erityisen usein niin tuntuu olevan hedgerahastojen kohdalla.

”Viime vuosi oli lievästi sanottuna vaikea. 83 prosenttia [kevythedge-]rahastoista tuotti tappiota”, Matias Möttölä sanoo.

Kaiken lisäksi kolmannes rahastoista niiasi yli kuusi prosenttia. Se on absoluuttista tuottoa lupailevalle tuotteelle kauhistuttavan paljon.

Kuluvalla vuosikymmenellä on Morningstarin tekemän raportin mukaan ollut toinenkin poikkeuksellisen huono vuosi. Vuonna 2011 kolme neljästä luokkaan kuuluvasta rahastosta tarjoili vuositasolla miinusta. Hyvinäkin kalenterivuosina tappiolle on painunut noin joka viides kevythedge.

Näyttää pahasti siltä, että rahastot ovat antaneet absoluuttista tuottoa lähinnä rahastoyhtiöille.

Hedgen huuma vai hetken huuma?

2000-luvun alussa Suomessakin vallitsi jonkinmoinen hedgehuuma, jota vääräleuat aivan aiheellisesti nimittivät hetken huumaksi. Hedgerahastomaailmaan tuntuu kuuluvan se, että tuotteita tuodaan markkinoille nopeasti, ja jos ne eivät toimi, ne lakkautetaan.

Morningstarin raportin ”Cross-Border Liquid Alternative Fund Landscape 2019 – A Fast-Growing Asset Class Still Needing to Prove Its Worth” mukaan viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana rahastoluokkaan on ilmaantunut uusia rahastoja keskimäärin 324 kappaletta vuodessa – siis enemmän kuin yksi jokaisena pankkipäivänä.

Rahastojen kokonaismäärä ei kuitenkaan ole kasvanut noin hurjasti, sillä rahastoja on lakkautettu tai yhdistetty toisiin rahastoihin yli kahdensadan vuositahtia.

Ihmekoneiden rahanjauhamistaito on vähintään kyseenalainen, mutta ei Morningstarin Möttölä suhtaudu niihin niin epäileväisesti kuin minä.

”Näistä rahastoista voi olla hyvinkin hyötyä sijoittajalle, joka haluaa pienentää salkkunsa korrelaatiota osakemarkkinoihin ja etsiä tapoja saada tuottoa myös silloin kun osakkeet ja korot tuottavat tappiota.”

Hän muistuttaa, että vaihtoehtoisrahastoihin sijoittavan täytyy perehtyä siihen, kuinka rahasto toimii.

”Se vaatii hieman enemmän työtä.” 

Viikon trio: Kymmenen miljardin rahastot

Päivittäin auki olevista vaihtoehtoisrahastoista viime vuoden lopulla suurin oli Morningstarin raportin mukaan Invescon Global Targeted Returns -rahasto 13,2 miljardin euron pääomillaan. Myös kahden muun rahaston salkut ylsivät päälle kymmenen miljardin.

Suomalaisista kevythedgeistä selvästi suosituin on Danske Invest Neutral -rahasto, joka on perustettu jo vuonna 1998. Vuosituhannen alussa Danske eli silloinen 3 C Asset Management rakensi hedgeperhettä, josta jäljellä on Neutralin lisäksi enää rahastojen rahasto Eliksir.

Helmikuun Rahastoraportin mukaan Danske Invest Neutralilla on noin 3500 osuudenomistajaa ja 300 miljoonan euron pääomat. Yhden vuoden ajanjaksolla rahasto on tuottanut tappiota, mutta pidemmällä aikavälillä se on pystynyt tuottamaan plussaa.

Rahasto    Salkku
Invesco Global Targetedf Returns  13,2 mrd. euroa
SLI Global Absolute Return Strategies 12,6 mrd. euroa
Merian Global Equity Absolute Return

11,5 mrd. euroa 

Lähde: Morningastarin raportti ”Cross-Border Liquid Alternative Fund Landscape 2019 – A Fast-Growing Asset Class Still Needing to Prove Its Worth”. Tilanne: 31.12.2018.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.