veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Jäivätkö rahat jumiin? Poikkeusajat kiusaavat myös rahastoja

Jäivätkö rahat jumiin? Poikkeusajat kiusaavat myös rahastoja
8.4.2020

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Sijoitusrahastot tapaavat olla vaivattomia ja helposti rahaksi muutettavia sijoituskohteita. Jos rahastoyhtiölle kertoo tiettyyn kellonlyömään mennessä, että haluaa muuttaa omistuksensa rahaksi, killingit kilahtavat pankkitilille yleensä seuraavana pankkipäivänä.

Poikkeusajat tuovat tähänkin poikkeuksia, ja niin kuin tyypillistä on, rahansaanti on vaikeinta juuri silloin, kun rahaa eniten kaipaisi. Muutamat suomalaistenkin rahastoyhtiöiden yleiset ja laajalti omistetut rahastot on koronakriisin markkinamyllerryksen myötä suljettu joiksikin päiviksi merkinnöiltä ja lunastuksilta.

Niin ikävältä kuin rahojen jumittuminen tuntuukin, rahastojen sulkeminen on rahastoyhtiöiltä vastuullista toimintaa. Rahastojen sulkemisen syynä on nimittäin se, että rahastoyhtiöt eivät pysty määrittelemään rahaston arvoa luotettavasti.

Suuriin yhtiöihin sijoittavan osakerahaston arvonmääritys on kohtuullisen simppeli homma: kun kello lyö rahaston arvostushetken merkiksi, katsotaan pörssitaululta kunkin osakkeen viimeisimmät kaupantekokurssit ja ynnätään rahaston omistusten arvo.

Vähemmän vaihtuviin kohteisiin sijoittavan rahaston työ voi olla hankalampaa. Entä jos kohteella ei ole käyty kauppaa koko päivänä, eikä eilenkään? Entä jos osto- ja myyntilaitojen ero on leveä kuin haukottelevan virtahevon suu?

Jos rahastoyhtiöllä ei ole keinoja ynnätä rahaston salkun arvoa luotettavasti, on välttämätöntä, että rahasto-osuuksia ei voi merkitä eikä lunastaa. Muu olisi väärin ostajien, myyjien ja kaikkien rahastoa omistavien kannalta. Jotkut hyötyisivät, jotkut kärsisivät, eikä kukaan tietäisi, ketkä.

Salkunhoitaja solmussa 

Nopeat kurssiliikkeet yhdistettynä poikkeuksellisen suuriin lunastuksiin aiheuttavat salkunhoitajille harmaita hiuksia. Myös poikkeuksellisen suuri rahastoon sisään virtaavan rahan määrä aiheuttaa salkunhoitajalle työtä, mutta se on helppoa hommaa verrattuna siihen, että osuutensa lunastaneille pitäisi maksaa rahaa ja sitä pitäisi vapauttaa myymällä arvopapereita, joille ei ole ostajia.

Salkunhoitaja voi varautua lunastuksiin pitämällä tavanomaista suurempaa käteisreserviä. Jos se ei riitä – ja vaikka riittäisikin, lunastusten jälkeen hänen on hankittava käteistä seuraaviin lunastuksiin –, hän joutuu myymään rahaston omistuksia. Houkuttelevaa voi olla myydä niitä arvopapereita, jotka on helpoin muuttaa rahaksi. Osakerahaston kohdalla se tarkoittaa yleensä suuria, paljon vaihdettavia yhtiöitä.

Tällöin vaarana on, että salkunhoitaja vähä vähältä myy parhaat kohteet ja salkun pohjalle jäävät hylkiöt. Näin hän toimisi rahaston uskollisten omistajien etua vastaan.

Teoriassa ja ihannetilanteessa rahaston salkussa on juuri niitä omistuksia ja niillä painoilla, jotka salkunhoitaja katsoo sinä päivänä parhaiksi. Käytännössä salkun koostumus on enemmän tai vähemmän likiarvo siitä, mitä salkunhoitaja sen haluaisi olevan.

Vaikeina aikoina punnitaan paitsi salkunhoitajan taito ja rehtiys myös se, millaisia kanssasijoittajia rahastossa on. Ylipäätään runsaasti kauppaa käyvät kanssasijoittajat aiheuttavat rahastolle eli sen kaikille osuudenomistajille kaupankäyntikuluja. Heikkojen aikojen suurlunastukset taas vievät salkunhoitajan huomion akuutista tilanteesta selviämiseen sen sijaan, että hän voisi keskittyä kartoittamaan, mitä uusia mahdollisuuksia markkinamyllerrys on avannut.

Nordnetin "supereissa" kirjaamisviipeitä

Sijoittajia on hämmentänyt myös se, että Nordetin suosittujen omien indeksirahastojen, aiemmalta nimeltään "superrahastojen", merkinnät ovat näkyneet palvelussa vasta useiden päivien kuluttua. Tämä on erityisen erikoista siksi, että Nordnetin indeksirahastoja pyörittää ruotsalainen Öhman-rahastoyhtiö, joka kuuluu samaan yritysperheeseen Nordnetin kanssa. Esiin on noussut epäily, että joko Nordnet tai Öhman pelaa omaan pussiinsa kuluttomiksi mainostetuilla rahastoilla.

"Suomessa näillä rahastoilla on noin 130 000 omistajaa. Olisi erittäin lyhytnäköistä ja tyhmää touhuta sijoittajien selän takana", Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen sanoo.

Eikö Nordnet saa toimitettua asiakkaiden toimeksiantoja määräajassa Öhmanille vai eikö Öhman pysty pitämään rahastoa auki päivittäin?

"Toimeksiannot toteutetaan Nordnet-rahastoissa arvopäivän osalta 1–2 pankkipäivässä, ja kirjauksissa menee noin 2–5 pankkipäivää riippuen päivästä. Kirjauksen viivettä ei pidä sekoittaa toteutuksen viipeeseen", Tuppurainen sanoo.

Nordnetin indeksirahastojen merkitsijä ei siis tiedä ennalta aivan tarkkaan, minkä päivän kurssien mukaan hän ostaa tai myy, mutta kaupan näkymisen viipeeseen vaikuttaa myös kirjaamiseen kuluva aika. Kaupat tehdään arvopäivän kurssiin, vaikka tieto näkyisikin palvelussa vasta myöhemmin.

Valikoimaan lisää vastuullisia rahastoja

Nordnet kertoi viime viikolla laajentavansa rahastovalikoimaansa joukolla ruotsalaisen SPP:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita noudattelevia indeksirahastoja.

Mikä on Nordnetin tulonmuodostus: saatteko takaisinmaksuja hallinnointipalkkioista, markkinointimaksua vai kuinka saatte osanne, kun merkintä- ja lunastuspalkkioita ei ole?

"Nordnet saa osan hallinnointipalkkiosta. Meillä on nykyisin melko vähän markkinointikampanjoita rahastoyhtiöiden kanssa, mutta sellaisen järjestämisestä saamme korvauksen näkyvyydestä uutiskirjeissä ja somessa", Tuppurainen kertoo.

Onko rahastoilla myös Nordnetin asiakkaille päivittäinen likviditeetti?

"Nordnetillä on Suomessa vain rahastoja, joiden NAV lasketaan päivittäin. Tämä vaatii tietysti sen, että alla olevat markkinat ovat auki. Pyhäpäivät vaikuttavat arvonmuodostukseen viivästyttäen toimeksiantoja." 

Tähti sai potkut 

Jos myrskyää markkinoilla, niin tuulista on salkunhoitajillakin. Erikoissijoitusrahastoyhtiö Helsinki Capital Partners eli HCP antoi Alma Median talouslehtien mukaan potkut HPC Focus -rahaston salkunhoitajalle Ernst Grönblomille.

HCP itse ei ole nähnyt asiaa maininnan arvoiseksi nettisivuillaan, vaan rahaston salkunhoitajiksi on kaikessa hiljaisuudessa vaihdettu Pasi Havia. Esimerkiksi rahastotutkimusta tekevän Morningstarin ja Rahastoraportin sivuille salkunhoitajatietoa ei ole päivitetty, vaan niissä salkunhoitajaksi mainitaan yhä Grömblom, joka hoiti rahastoa sen toiminnan alusta asti.

HCP:n rahastot poikkeavat valtavirrasta. Esimerkiksi HCP Focuksen salkku on nimensä mukaisesti poikkeuksellisen keskitetty: rahasto sijoittaa vain 8–15 osakkeeseen. Salkunhoitajalla on tällöin poikkeuksellisen paljon merkitystä.

Grönblom on ollut salkunhoitajana taitava tai onnekas tai molempia. Rahaston arvo on noussut mallikkaasti ja se on saanut Morningstarilta täydet viisi tähteä.

HCP Focuksen uusi päävastuullinen salkunhoitaja Havia on hoitanut tähän asti HCP Quant -rahastoa, jonka tuottohistoria on kehno ja jonka pääomatkin ovat painuneet alle viiden miljoonan euron kipurajan. Focuksen ja Quantin persoonalliset sijoitusperiaatteet eroavat melkoisesti toisistaan.

Kun tähtisalkunhoitaja monotetaan hiljaisuuden vallitessa – HCP:n viestintävastaava tosin kertoi Twitterissä yhtiön informoineen rahaston nykyisiä osuudenomistajia –, vähemmänkin vainoharhainen kysyy, mahtaako rahastossa piillä kupru. Maaliskuun arvonmuutos ja rahaston sivuilla julkistettu salkun sisältö eivät tue kupruteoriaa. Maaliskuussa HCP Focuksen arvo laski vain 12,3 prosenttia.

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti