veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Hintojen nousu pakottaa kuluttajan kaivamaan kuvettaan yhä syvemmältä

Hintojen nousu pakottaa kuluttajan kaivamaan kuvettaan yhä syvemmältä
14.4.2022

Kahvipaketin, sähkön ja polttoaineen kallistumista on kauhisteltu jo jonkin aikaa, mutta luvassa on lisää nousevia hintoja. Ja asuntolainastakin pitää alkaa maksaa korkoa ‒ ehkä jo tänä vuonna. 

Monet hinnat alkoivat nousta viime kesänä, ja inflaatio (kuluttajahintojen vuosimuutos) nopeutui selvästi vuoden loppua kohti. Tämän vuoden helmikuussa inflaatio oli jo 4,5 prosenttia, kun viime vuoden vuosikeskiarvo oli 2,2 prosenttia. Edellisen kerran inflaatio oli yli kaksi prosenttia vuonna 2012.

Tilanne on yhä tiukentumaan päin, sillä Ukrainan sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä hinnoissa.

”Kevään aikana inflaatio varmasti nousee yli viiden prosentin. Kuusi prosenttiakin saattaa mennä rikki”, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki maaliskuun lopussa.

Lähellä jo ollaankin, sillä Pasi Kuoppamäen haastattelun jälkeen huhtikuussa Tilastokeskus ilmoitti maaliskuun inflaation nousseen 5,8 prosenttiin.

Kaikki hinnat eivät nouse samaan tahtiin. Kovin nousu saatetaan nähdä ruoan hinnassa. Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa, että elintarvikkeiden hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin noin 11 prosenttia. Eniten noussee lihan hinta, noin 14 prosenttia. Viljatuotteet, maitotuotteet ja kananmunat kallistuvat 10‒12 prosenttia.

Inflaation vuoksi kuluttajien ostovoima kutistuu ‒ samalla rahalla saa vähemmän kuin ennen. Keskimääräiset palkankorotuksetkaan eivät riitä korvaamaan hintojen nousua, sillä monissa työehtosopimuksissa on nyt sovittu noin 2‒2,5 prosentin korotuksista.

Vaikka osalla työntekijöistä korotusten päälle tulee ns. palkkaliukumia, ansiokehitys jää jälkeen hintojen noususta. ”Sama koskee eläkeläisiä. Työeläkeindeksi nousi vuodenvaihteessa 2,28 prosenttia”, Pasi Kuoppamäki kertoo.

Myös pandemia vaikuttaa yhä

Inflaation nopeutumiseen on monta syytä. ”Koronakin kummittelee vielä taustalla. Kiinassa on tiukkoja koronarajoituksia eikä tuotanto pyöri vielä normaaliin tapaan.”

Koronan aikana syntyneistä tuotannon pullonkauloista ei ole muutenkaan vielä kokonaan päästy.

”Toisaalta taloudet ovat voimakkaasti elpyneet koronasta, mikä on kasvattanut hyödykkeiden kysyntää niin, ettei tuotanto ole pystynyt siihen täysin vastaamaan. Talouskasvu on myös lisännyt fossiilisten polttoaineiden kysyntää, eivätkä öljyntuottajamaat ole lisänneet tuotantoaan vastaavasti”, Pasi Kuoppamäki luettelee.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota kaikkine seurauksineen ja pakotteineen on lisännyt hintapaineita entisestään. Sota vaikuttaa etenkin energian hintaan.

Elintarvikkeiden hintaan sota vaikuttaa maailmanlaajuisesti, koska Venäjä ja Ukraina ovat muun muassa suuria vehnän tuottajia.

Kotitalouksilla on puskuria

Kova inflaatio syö kuluttajan kukkarosta, mutta se voi myös hidastaa talouskasvua. Kotimainen kulutus olisi tärkeää Suomen taloudelle. ”Riskinä on, että kuluttajien rahat kuluvat bensaan ja sähkölaskuun, jolloin heillä on vähemmän rahaa käytettävissä muuhun.”

”Uskon kuitenkin, että suomalaiset ostavat perushyödykkeitä saman verran kuin ennenkin, ja kun talous avautuu ja palveluala toimii normaalisti, rahaa käytetään myös siihen. Kotitalouksillahan on korona-ajalta puskureita ja rahaa talletustileillä”, Pasi Kuoppamäki sanoo.

Hän odottaa, että inflaatiovauhti hidastuu kuluvan vuoden loppua kohti. Se näkyy Danske Bankin ennusteessa, jonka mukaan koko vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi tulisi 4,4 prosenttia. Ensi vuonna se olisi jo hidastunut 2 prosenttiin. 

Asuntolainan korko kipuaa nollilta

Vielä ennen Ukrainan sotaa inflaation kiihtymisen arveltiin olevan tilapäistä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Euroopan keskuspankki (EKP) alkaa suitsia inflaatiota nostamalla korkoja. ”Markkinoilla odotetaan ainakin kahta koronnostoa tänä vuonna.”

Se heijastuu myös esimerkiksi asuntolainakorkoihin. Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on itse asiassa jo ollut reippaassa nousussa, mutta oli huhtikuun alussa vielä nollan alapuolella. Huhtikuun 12. päivänä nollaraja puhkesi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016 alun, jolloin 12 kuukauden euribor oli viimeksi nollan yläpuolella. 

Pasi Kuoppamäki ei usko, että EKP voisi nostaa rajusti korkoja, koska euroalueen talouskasvu on hidastumassa. Kun euribor rikkoo nollan, asuntovelallinen kuitenkin joutuu maksamaan lainastaan marginaalin lisäksi korkoa. Se on iso muutos, vaikka inflaation vuoksi lainan reaalikorko pysynee toistaiseksi negatiivisena. 

Ulla Simola

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti